Jeesus sanoo Markuksen evankeliumin mukaan (16:15-16): ”Ja hän sanoi heille. Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu: mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.” — Selityksen (Raamattu korjauksin ja selityksin, 1987) mukaan ratkaisevaa ei ole näiden kahden aikajärjestys: kastettu jatullut uskoon tai tullut uskoon ja kastettu.
Lainaan tässä erään lehden pääkirjoituksen ajatuksen siitä, miten usko tulisi ymmärtää: ”Raamatun mukaan usko voi syntyä vasta, kun tulemme elävään yhteyteen ylössnousseen Jeesuksen kanssa. Tämä tapahtuu aina Jumalan sanan kautta. Usko on Jumalan puheen ja lupausten totena pitämistä, mutta ei anoastaan totena pitämistä, vaan myös sydämen luottamusta Jeesukseen Kristukseen, Vapahtajana ja Herrana.”
Pääkirjoituksessa kirjoitetaan myös väärinkäsityksestä, jonka mukaan ”tullakseen Jumalan yhteyteen täytyy olla uskonnollinen. Näin ei kuitenkaan ole, vaan jokaista ihmistä kutsutaan Jumalan yhteyteen Jeesuksen kautta”.
Katolisen kirkon katekismuksen mukaan kristityksi on tultu apostolien ajoista lähtien kulkemalla initaation tietä. Tämä tie voidaan katekismuksen mukaan kulkea joko nopesti tai hitaasti, mutta sen täytyy kuitenkin sisältää eräitä olennaisia elementtejä: Jumalan sanan julistaminen, evankeliumin omaksuminen, joka johtaa kääntymykseen, uskon tunnustaminen, kaste, Pyhän Hengen vuodattaminen ja pääsy eukaristian (ehtoollinen) yhteyteen.
Lars Levi Laestadiu toteaa suomennetussa pääteoksessaan (alkukielinen teos ”Dårhushjonet en blick i nädens ordning) Lutherin sanoihin viitaten: ”Kaste pelastaa synnistä ja iankaikkisesta kuolemasta, mutta sillä ehdolla, että vanha ihminen jokapäiväisäisessä parannuksessa ja katumuksessa kuoletetaan. Luther. Epäuskoiselta puuttuu juuri tämä ehto.”
Luther toteaa Vähäkatekimuksessa: ”Kaste vaikuttaa syntien anteeksisaamisen, vapahtaa kuolemasta ja perkeleestä ja antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset. Luther kirjoittaa myös, mitä kaste merkitsee: ”Se merkitsee sitä, että vanha ihminen on jokapäisäisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava… sen sijaan on joka päivä tultava esiin ja noustava ylös uuden ihmisen, joka elää vanhurskaudessa ja puhtaudessa iankaikkisesti Jumalan edessä.”
Sekä Luther että Laestadius toteavat, että kaste ilman uskoa ei pelasta. Luther toteaa, että kaste antaa iankakkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset. Laestadius toteaa kirjassaan, että kaste sen paremmin kuin ehtoollinen eivät ole ”opus operatum” ts. autuaaksitekevä ilman kastettavan uskoa.
(Tämä blogin teksti on lähes sanasta sanaan julkaistu pari vuotta sitten.)
Ari, kristitty joka uskoo olevansa synnitön ei ole Hengestä syntynyt, vaan lihasta syntynyt. Hänen pelastuksensa perustana on hänen luuloteltu synnittömyytensä eikä Kristuksen sovitustyö. Pyhä Henki paljastaa synnin. Ihmisestä ei tämän elämän aikana tule synnitöntä. Jos tulisi, niin ei hän tarvitsisi Kristusta.
Me, jotka myönnämme syntisyytemme ja siksi tarvitsemme Kristusta, olemme itsessämme heikkoja ja siksi koko voimamme on Kristuksessa, hänen ristintyössään ja veressään syntiemme sovittajana, hänen armossaan. Meitä sinä Ari parjaat ja haukut hengettömiksi, mutta et näe ollenkaan omaa tilaasi. En ole koskaan huomannut sinun ylistävän puolestasi kuollutta Jeesusta ja Jumalan rakkautta ja armoa.
Riitta Sistonen teet oletuksen niin monen muun kanssa että julistaisin olevani synnitön, olisi mukava jos joku näyttäisi missä olen niin väittänyt?
On eriasia että on voima voittaa kaikki synnit/kiusaukset, tämän Jumala itse lupaa.
Muta eihän helvettiin johtavaa perisyntiä voi kukaan ihminen voittaa!!??
Aikas kaukaa haettu selitys Sami P. Mikään ko kertomuksessa ei tue olettamustasi jostain valovaatteesta. Ja miksi Jumala olisi sitten valmistanut Adamille ja Evalle nahasta heidän alastomuutensa peittävät vaatteet, jos kyse ei olisi ollut lihallisesta alastomuudesta?