Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa? Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa. Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme. Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka? Niinkuin kirjoitettu on: ”Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina.” Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut. Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. (Room. 8:31-39)
Miten suhtaudut Raamatussa oleviin lupauksiin?
Jeesus sanoo: ”Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa”? (Joh. 14:2); Miksi kannattaa luottaa Jeesuksen lupaukseen?
Paavalin julistamaan evankeliumiin sisältyy myöskin se, että Jumala on tuomitseva kaikki ihmiset Paavalin julistaman evankeliumin mukaan (vert. Room. 2:1-16 ja Apt. 17:30-32); Miten ymmärrät tuomion ja toisaalta mitä puhdas ja oikea evankeliumi on?
Miksi on väärin rypeä epäukossa ja yrittää kaikella lailla omilla teoilla ansaita pelastuksen?
Miten ymmärrämme syntien anteeksiantamuksen; kertakaikkinen ja täydellinen vai elinikäinen kehitys?
Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, tietääksenne, että teillä on iankaikkinen elämä. (1. Joh. 5:13); Mitä tarkoittaa, että elämme jo nyt iankaikkista elämää?
Kaikki julkaistut blogini:
”Jos velkoja antaa sinulle velan anteeksi, jos vain sinä ilmaiset että tahdot, niin tällöin et olekaan saanut velkaasi anteeksi puhtaasta armosta, vaan velan anteeksianto perustuukin sinun tekoihin.” Syntien anteeksi saaminen Kristuksen pelastusteon vuoksi merkitsee minusta pikemminkin, että olet saanut velkasi anteeksi jo aikoja sitten, mutta saat vasta nyt siitä tiedon. Jos et usko tietoa todeksi, olet itse valinnut velallisen osan. Jos uskot, että tieto pitää paikkansa, olet vapaa ja velaton.
Osmo, kiitos kommentista. Taisi sedälläsi olla taivasasiat kunnossa ja siten helppo mennä kuulemaan viimeinen tuomio. Pelastusvarmuus, vaikka oli rintamalla toivottomassa tilanteessa.
Jouni, kiitos kommenteista. Lainasin tässä blogissa kommentissa perjantai, 25 loka 2013 10:27 ja Herran päivä blogissa Tunnustuskirjoja. Niissä on hyvin kerrottu miten luterilaiset uskovat Jumalan ennaltatietämykseen ja iankaikkiseen valintaan. Minulla ei ole siihen mitään lisättävää.
Martti Pentti, kiitos hyvästä kommentista.
Monissa maissa velat vanhenee (esim. 5 vuotta), jos vaikka velkoja on päättänyt antaa velan anteeksi, eikä peri sitä. Mutta velka pysyy tästä huolimatta voimassa edelleen, eikä vanhene, jos velallinen lyhentää sitä vaikka 10 senttiä joka vuosi tai vaikka lähettää postikortin velkojalle jouluisin ja ilmoittaa maksavan velan.
Eli, et perusluterilaisena usko ennaltamääräämiseen, vaan siihen, että Jumala tahtoisi kaikkien pelastuvan. Uskot myös, ettei kaikki pelastu. Uskot myös niin, ettei ihmisellä ole mitään sanottavaa pelastukseensa. Jos näin on, niin mikä on se tekijä, joka sitten vaikuttaa siihen, ettei kaikki pelastu? Tämä on äärettömän tärkeä tietää, että voimme sitä välttää. Joten, mikä on tuo tekijä?
Juha > Lainasin tässä blogissa kommentissa perjantai, 25 loka 2013 10:27 ja Herran päivä blogissa Tunnustuskirjoja. Niissä on hyvin kerrottu miten luterilaiset uskovat Jumalan ennaltatietämykseen ja iankaikkiseen valintaan. Minulla ei ole siihen mitään lisättävää.
V: Voisitko kertoa ihan omin sanon. Tämä parista syystä: 1) Tunnuskirjojen lausuntoja voidaan lukea ja tulkita eritavoin. 2) Ottamasi lausunnot eivät vastaa kysymykseeni. 3) Jos kysytään kantaa johonkin asiaan, niin ei ole korrektia antaa nippua lausuntoja ja sanoa, että lue sieltä. 4) Jos joku kysyy kantaamme johonkin Raamatun asiaan, niin emmehän me anna hänelle Raamattua käteen ja sano, että lue sieltä, minulla ei ole tähän kirjaan mitään lisättävää.
Joten, voisitko ihan oman uskottavuutesi tähden kertoa omin sanoin selkokielellä, että mikä on tuo peräänkuuluttamani tekijä?
Martti > Syntien anteeksi saaminen Kristuksen pelastusteon vuoksi merkitsee minusta pikemminkin, että olet saanut velkasi anteeksi jo aikoja sitten, mutta saat vasta nyt siitä tiedon.
V: Näin Raamattu ei opeta. Tiedät hyvin, mitä Raamattu edellyttää ennen anteeksiantoa. Golgatalla ei annettu meille anteeksi, vaan siellä valmistettiin Jumalalle juridinen oikeus antaa anteeksi jokaiselle joka haluaa.
Martti > Jos et usko tietoa todeksi, olet itse valinnut velallisen osan. Jos uskot, että tieto pitää paikkansa, olet vapaa ja velaton.
V: Katuminen ja anteeksipyytäminen on ihan muuta kuin uskoa jokin tieto todeksi. Toisaalta, vaikka ajateltaisiin niin kuin esität, niin tämäkin edellyttää ihmiseltä jotakin, eli valita uskoa tiedon pitävän paikkansa. Jos ei valitse tiedon pitävän paikkaansa, kun hänellä tätä mahdollisuutta tarjotaan, niin menee kadotukseen. Tulkitsiko ajatuksesi tässä oikein?
”Monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut” ( Matt.22:14 )
Tämä on vakava varoitus, sillä ihmisen tavoittanut Jumalan evankeliumin kutsun kuultua, voi siihen suhtautua kahdella tavalla. Sen voi joko hyljätä, ja toisille se kelpaa.
Mutta sitä emme tiedä miksi näin käy, sillä vain yksin Jumala sen tietää: ”Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksia, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni sanoo Herra” ( Jes.55:8 )
Emme todella voi ymmärtää Jumalan salaisuuksia loppuun asti. Emmekä hallitse hänen tekojaan ja päätöksiään. Jumala on meidän ajatuksia suurempi.
Kristinuskon keskeisin sisältö on oppi siitä, että Jumala synnyttää uskon, ja että pelastus on kokonaan Jumalan teko. Eikä sitä ole suinkaan tarkoitettu ahdistavaksi asiaksi, vaan sen sijaan rohkaisuksi ja lohdutukseksi.
Pelastuminen on kokonaan Jumalan varassa, eikä meidän. Sen tähden saamme siihen uskoa ja luottaa,että sen varassa pelastun, ja sen varassa pääsen perille, ja sen varssa on turvallista elää.
”Valmistettiin Jumalalle juridinen oikeus antaa anteeksi.” Kaikkivaltiaalle Jumalalle ei minkään tahon tarvitse valmistaa juridista oikeutta mihinkään. Kaikki juridinen oikeus on hänen hyppysissään. ”Hän on kuitenkin tullut tähän maailmaan vain kerran, nyt aikojen lopulla, hävittääkseen synnin uhrillaan. Jokaisen ihmisen osana on kerran kuolla ja sitten joutua tuomiolle. Samoin on Kristus kerran uhrattu, jotta hän ottaisi pois kaikkien synnit, ja hän ilmestyy vielä kerran, mutta ei enää synnin tähden vaan pelastaakseen ne, jotka häntä odottavat.”
>>>V: Tämä on totta. Mutta lihallisuutta on myös se, kun armoon vetoamalla tahdotaan pitää kiinni Jumalan vastaisista asioista. Eli, kun Jumala ilmoittaa sanassaan jonkun asian, niin minun ei sitä tarvitse noudattaa, koska pelastun armosta. >>
En ole tällaista uskoa Juhan tai Martin kirjoituksista lukenut!
Siinä mielessä väärä todistus.
Juhan palstalla on aina tuotu esiin myös aito pyhitys, Jeesus Kristus.
Ei ole kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.
Ne, jotka Kristuksessa ovat, eivät vaella lihan johdatuksessa!!
Jumala antaa syntiselle anteeksi armosta, ei sen vuoksi, että syntinen katuu tai armoa pyytää.
Katumus nimittäin on Jumalan työtä ihmisessä.
Tuhlaajapojan lähtöpäätös on sekundäärinen reaktio primääriseen tapahtumaan, eli siihen, ettei saanut syödä sianruokaa nälänhädän tultua.
Sitten hän tarttui armolliseen lupaukseen; isän kodissa on leipää.
Hän uskoi, että siellä on elämä ja anteeksiantamus.
Ei hän näitä itse saanut aikaan tai itse keksinyt.
Hän uskoi pelastukseen, eikä sitä voi kukaan ihminen luoda itseensä itse.
”kun poika oli vielä kaukana, isä näki hänet ja heltyi, Hän juoksi poikaa vastaan, sulki hänet syliinsä ja suuteli häntä ..” (Luuk 15:20)
Isä antoi anteeksi e n n e n kuin poika p y y s i yhtään mitään.
”..laskivat sairaan vuoteineen kaikkien keskelle Jeesuksen eteen.
Kun Jeesus näki heidän uskonsa, hän sanoi: Ystäväni, sinun syntisi on annettu anteeksi” Mark 5: 20
Mies ei sanonut sanaakaan, mutta hänen uskonsa toi vapauden synneistä.
Ei ole syytä julistaa toista evankeliumia ja väheksyä Jeesuksen Kristuksen sovintotyön merkitystä. Yksin sen tulisi riittää. Mikä lisäksi tulee, on kotoisin vastustajasta.
Jouni, valitettavasti en voi antaa sellaista vastausta, että sinä sen ymmärtäisit. Joskus meidän oma viisaus on suurin este sille, että ymmärtäisimme Jumalan tahdon.
”Hän sanoi heille: ’Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.'” Usko evankeliumiin – Jeesuksen ansaitsemaan pelastukseen – päästää kadotustuomiosta. Voiko ihminen pinnistää sen uskon itsestään vai saadaanko se Jumalalta? Kun Jumala haluaa kaikkien pelastuvan, lahjoittaako hän kuitenkin uskon jokaiselle? Tämä kysymys taitaa loppujen lopuksi jäädä vaille vastausta.