Kaksi viikkoa ja Trump on historiaa. Se ei muuta sitä, että Yhdysvallat on syvästi kahtiajakautunut maa. Se oli sitä ennen Trumpia ja on myös Bidenin kaudella.
Kongressissa toinen edustaja päättää puheensa termeihin ”amen” ja ”awomen”. Toinen kulkee Capitoliumilla käsiase taskussa ja pitää koronaa salaliittona. Vaikea sanoa, kumpi pahemmin pihalla.
Yksi prosentti amerikkalaisista omistaa käytännössä koko maan. Yhdysvalloissa on kymmeniä miljoonia todella köyhiä. USA on jakaantunut taloudellisesti ja sosiaalisesti. Se on sitä myös kulttuurisesti eikä ole lainkaan varmaa edes se, että liittovaltio pysyy koossa. Nyt kongressiin hyökkäsi ainoastaan sydänmaiden c-pataljoona.
Somea seuratessa tuntui, että kongressiin hyökkäsivätkin perussuomalaiset. Ihan sama, mitä ikävää maailmassa tapahtuu, tai vaikka kuussa, syypää sama. Ihan täysjärkisinä tähän asti olettamani kirkollisetkin kommentoijat ja tutkijat pitivät mahdollisina, että sama tapahtuisi persujen toimesta Suomessa. Siis Halla-aho barrikadeilla? Älkää naurattako. Viime aikoina Helsingin kadut ovat täyttyneet ihan muun aatesuunnan hulinoitsijoista.
Ehkä sisällissodan kokemuksista johtuen Suomessa osattu ristiriitojen sääntely kohtuullisen hyvin. Suomessa silti havaittavissa samaa todellisuuskäsityksen kahtiajakautumista kuin Yhdysvalloissa. Tampereen yliopistossa potkittiin opiskelija pois luennolta, kun tämä esitti epäilyn, ettei mies voi synnyttää. Teatterikorkeassa opiskelijat kokivat olonsa raiskatuksi Shakespearea lukiessa. Kirsikkapuistossakaan ei ole turvallista enää. Toisaalla toiset ihan koulutetutkin ihmiset pitävät koronaa salaliittona ja toiset rokotteen sijasta suosivat luomua ja halaavat puuta.
Toissa vuotisilla kirkkopäivillä Helsingin piispa kutsui kanssaan keskustelemaan silloinkin gallupeissa suurimman puolueen puheenjohtajan. Siitä nousi hirvittävä häly. Pari kirkkohistorioitsijaa huomasivat momentumin koittaneen ja ilmoittivat suureen ääneen boikotoivansa tilaisuutta. Natsikortit heiluivat. Sosiaalinen media oli täynnä kirkollista kommentoijaa, pappia, piikaa ja piispaa, joiden mielestä PS tulisi eristää kirkossa ja yhteiskunnassa ja mikäli olisivat uskoneet tuonpuoleiseen, myös siellä.
Miten estettäisiin, ettei sama, mitä Yhdysvalloissa tapahtui, toistu millään tasolla tai tavoin Suomessa? Mitä on tehtävä, kysyisi Lenin. Yhä useammin mieleen nousee viime syksynä kuolleen suomalaisen sosiologian ”isän” Erik Allardtin klassinen teos ”Yhteiskunnan rakenne ja sosiaalinen paine” vuodelta 1964. Siitä pitäisi ottaa uusi painos ja pakottaa tenttimään ainakin niiden, jotka vaativat perussuomalaisten eristämistä.
Kari-Matti Laaksonen: ”Ihan täysjärkisinä tähän asti olettamani kirkollisetkin kommentoijat ja tutkijat pitivät mahdollisina, että sama tapahtuisi persujen toimesta Suomessa. Siis Halla-aho barrikadeilla? Älkää naurattako.”
Ei toki Halla-aho, vaan kannattajansa. Eihän se Trumpkaan itse attentaattiin osallistunut.
Kun Perussuomalaisista puhutaan, pitää ymmärtää kokonaisuus. Vaikka puolueessa on tolkun edustajia ja jäseniä, Perussuomalaisissa on mukana myös paljon ääriainesta. Tarvitaan vain oikeat olosuhteet ja ääriaines voi räjähtää.
Trumpista varoiteltiin alusta asti. Kannattajat vain nauroivat. Nyt kannattajat eivät enää naura, mutta eivät ota vastuutakaan. Myös Perussuomalaisten ääriaineksesta on varoiteltu. Sekin nauru tulee loppumaan joskus, ja yhtä varmaa on, ettei vastuunkantajia riitä jonoksi asti.
Yksi erittäin vastenmielinen piirre Perussuomalaisissa on heidän lanseeraama maalittamiskulttuuri. Maalittamisessa puolueen johto tai jäsenistö pyrkivät hiljentämään toisinajattelijat joukkona, milloin milläkin strategialla. Nimetön uhkailu on ehkä suosituin maalittamisen muoto. Maalittamisessa ei myöskään tunneta minkäänlaisia hyvän maun rajoja, kaikki on sallittua. Tähän liittyy aito väkivallan uhka, joka tulee niin ikään realisoitumaan jossain vaiheessa. Siitäkään Halla-aho ei tule ottamaan vastuuta, vaikka itse ylläpitää maalittamisen kulttuuria.
Antero, kiitos asiallisesta kommentistasi.
Minun on nyt pakko tuottaa pettymys, kaksikin. Minä olen perussuomalainen enkä tähän saakka ole missään huomannut minkäänlaista ”maalittamiskulttuuria.” Odotan edelleen käskyjä puolueen politbyroosta sormet näppäimillä.
Gallupista toiseen PS saa keskimäärin 20% kannatuksen. Vaaleissa se tarkoittaisi viidesosaa äänestäneistä, noin 700 000 – 800 000 ihmistä. Tämän aika ison joukon liepeillä pyörii taatusti kaikenlaista porukkaa. Käy vilkaisemassa joskus Vasemmistoliiton tai Vihreiden äärilaidan keskustelua, mutta kiinnitä ensin turvavyöt!
Perussuomalaisethan ovat jopa huolissaan maalittamiskulttuurinsa kyseenalaistamisesta, joten mistään keksitystä ilmiöstä ei ole kyse.
”Tällainen on perussuomalaisten media- ja kulttuuriohjelma: Maalittamista ei saa kieltää…”
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6691b72a-83ef-4ee7-beda-ec4d8cfffc3d
Ei ole olemassa mitään perussuomalaista ”maalittamiskulttuuria.” Oliko se vuosi sitten, kun silakkaliike aloitti aivan ennennäkemättömön ”maalittamisen” somessa kaikkea perussuomalaista vivahtavaakin kohtaan. Sitäkään PS ei olisi kieltämässä. Ei edes sitä.
PS kannattaa normaalia länsimaista sananvapautta.
Pointti on tietysti se, että ”vihapuheen” tai niin kutsutun maalittamisen varjolla kielletään kaikki vallitsevan poliittisen korrektiuden vastaiset mielipiteet. Koska ollaan enemmän ja vähemmän kristillisellä palstalla, viittaan esimerkiksi Päivi Räsäseen kohdistuvaan suoranaiseen vainoon.
Mikäli klassisen länsimaisen sananvapauden ylläpidosta saisi jakaa jonkin palkinnon, olisi K24 kärkisijoilla.
Perussuomalaisilla on myös tapana keskittää huomio muualle, kun joku osoittaa puolueen epäkohtia. Vastuunpakoilu kuuluu oleellisesti perussuomalaisten kulttuuriin.
Perussuomalaisen maalittamisen malliesimerkkinä toimii vaikkapa tapaus Jessikka Aro.
Antero Syrjänen, iltalehden juttu ei sinänsä kerro mitään siitä miten nyt perussuomalaiset puolueen päättävissä elimissä ovat päättäneet miten perus-suomalaiset maalittavat. Tälläisestämaalittamista mistä puhut ei mielestäni voida osoittaa. Onko sinulla konkreettisia esimerkkejä tiedossa.
Nyt en ihan pysynyt perässä, Martti, jos kommenttisi oli tarkoitettu minulle. 🙂
Martti Pentti, ymmärrän jonkin verran huumoria, tölväisyjä ym. mutta jos toistuvasti, jatkuvasti niitä joutuu lukemaan on kysymys trollista tai ainakin huonosta tavasta. Luulen, että ymmärrät vihjeen kirjoituksiasi kohtaan. Voit parantaa tapasi, luulen että sinulla on siihen voimavaroja ja älykkyyttä. Näin keskustelu soljuu paremmin.
Martti Pentti, tuosta edellisestä voi olla samaa mieltä kanssasi. Otathan huomioon myös omat kirjoituksesi, että ne on koettu epäasiallisiksi tolväisyksi, niistä varmaan pääset eroon kun et niitä kirjoita.
Sorry pojat! Seuraavat sata kommenttia arvaammekin, joten välttyäksemme niiltä ja säästääksemme kaikilta osapuolita turhaa harmia ja mahdollista mielipahaa, otan kommentoinnin tältä erää pois.
Martti Pentin kommentit ovatkin kadonneet jonnekin, itse en niitä ole poistanut.