Oikeuskanslerin ratkaisusta keskusteltaessa on ehkä unohtunut merkittävä yksityiskohta. Laki ei vaadi kouluja järjestämään uskontoa. Ei ole vaatinut ainakaan kymmeneen vuoteen.
Uskonnon opetus on — ainakin paperilla — ollut tunnustuksetonta lukuvuodesta 2003-2004 lähtien. Tästä kertoo sekin, ettei uskonnon opettajan ei tarvitse kuulua asianomaiseen uskontokuntaan.
Tiettävästi viimeinen velvoittava määräys uskonnosta muussa koulun toimessa loppui vuonna 1999. Siihen saakka päivänavauksen tuli ”myönteisellä tavalla liittyä koulussa annettavaan uskonnolliseen ja eettiseen kasvatukseen”.
Perusopetuslaki ei määrää aloittamaan lukuvuotta jumalanpalveluksella. Opettajaa ei rangaista, jos koulussa ei ole ruokarukouksia. Rehtori voi aivan luvallisesti sanoa ”ei kiitos” seurakunnan yhteistyötarjoukselle.
Onko näillä lakipykälillä — tai siis sellaisten puuttumisella — rikottu törkeästi kristittyjen uskonnonvapautta jo kymmenen vuotta?
Kun seuraan hyvin läheltä tuota naapurin postateistista yhteiskuntaa, niin minua kummastuttaa se, kuinka ongelmattomana kristillisestä kulttuurista luopuminen Suomessa nähdään.
Jäljet pelottavat.
Krimillä oli valokuvan mukaan kolme ortodoksipappia paksuissa kauhtanoissaa siunaamassa krimiläisten itsenäistymispyrkimykset… Pelottiko sekin? Ja Putinkin käy kirkossa hartaana…
(Tämä ei ollut kannanotto Krimin tilanteeseen, vaan siihen, että Venäjällä on jälleen valtakirkko vallan välikappaleena. Ei sinänsä uusi ja erikoinen ilmiö.)
Esa Ylikoski: En edelleenkään vastaa retorisiin kysymyksiin.
Niinkin tämän asian voi ymmärtää, että koulua ei kielletä uskonnon järjestämisestä. Oikeata uskonnonvapautta olisi ajan ja tilojen järjestäminen jokaisen oppilaan uskonnolle. Yhteistyössä voivat olla kaikki maassamme tunnustetut uskontokunnat. Tervetuloa kouluun, rabbit, imaamit ja gurut!
Tämäkin on parempi vaihtoehto kuin uskontojen kokonaan kieltäminen. Näin koulussakin myönnettäisiin, että ihmisen elämään kuuluu myös henkisyys/hengellisyys ja sitä on montaa lajia, joskin Suomessa pääsääntöisesti kristillistä. Näin ei poljettaisi kenenkään oikeuksia.
Ja se johtaisi siihen, että tasa-arvoisuuteen pohjaava koulutusjärjestelmämme olisi yhtäkkiä täynnä ristiriitaisia tietoja levittäviä yhteisöjä omine käsityksineen, eikä noita ristiriitoja voisi mitenkään ratkaista sillä ne perustuvat yliluonnollisten tahtojen tulkintoihin.
Ei kukaan varmaan tuollaista koulua toivo. Yhtenä päivänä naisen asema ja oikeudet olisivatkin aivan erilaisia kuin toisena.
Eri uskonnoissa naisten asema on erilainen. Sen kertominen on faktaa eikä sen tarvitse mitenkään horjuttaa suomalaisten koululaisten käsitystä naisten asemasta Suomessa. Naisen asemaa ei määrittele minkään uskonnon yliluonnollinen tahto vaan Suomen eduskunta.
Salme, loistava kommentti. Naisen aseman, samoin kuin perheiden, homojen, avioliiton ja kaikkien kansalaisten ja heidän yhteenliittymiensä aseman määrittelee Suomen eduskunta.
Otaksun Martin tarkoittaneen, että kaikille halukkaille uskonnollisille ryhmille tai yksilöille olisi hyvä järjestää tilaisuus oman uskontonsa harjoittamiseen.
Koulutyön osana se olisi tietenkin mahdotonta, mutta ajatuksena silti minusta oikeansuuntainen. Vähän jatkoajattelemalla voi sitä paitsi huomata, että jo nyt monilla uskontokunnilla on tuollaista toimintaa varten tiloja ja henkilökuntaa. Miten olisi?
Erään tuntemani lapsen koulussa (ei Suomessa) oli käytäntö, että kaikkien uskontojen juhlat pidettiin.
Minustakin tämä olisi parempi kuin ”neutraalius” ja kaiken uskontoon viittaavankin kieltäminen.
Ei edes mun kouluaikana mitään ruoka- tai rukouksia ollut. Mutta komppaan Martti Penttiä.
piti olla ruoka- tai muitakaan rukouksia ei ollut
Jori. Peruskoulun ei tarvitse järjestää mitään juhlia.
Keskustelimme opettajainhuoneessa, että, jos emme järjestäisi enää mitään juhlia, niin kukaan ei loukkaantuisi. Joulu osuu meillä keskelle jaksoa eli voisimme pitää syyslukukauden kaikki työpäivät lukujärjestyksen mukaan, koska todistustakaan ei tarvitse jouluksi antaa. Miksi pitää jotain ”vesitettyä ja teennäistä” juhlaa, jossa ei näy koululaitoksen perinteitä?
Kevätlukukauden päätöskään ei vaadi välttämättä mitään juhlia. Perusopetuslaki mainitsee vain, että koulutyö on päätettävä viikon 22 viimeisenä arkipäivänä eli lauantaina. Tällöin voimme nauttia vain aterian, joka lain mukaan oppilaalle kuuluu sekä jakaa lukuvuositodistukset.
Kristityt voisivat vaatia ,Puumalaisen logiikan mukaan , kieltämään ylioppilasjuhlista Gaudeamuksen laulamisen, kun siinä lautetaan kristinuskon käsitysten vastaisesti: ”Missä ovat entiset vanhat ystävämme. Ehkä tähtimaailmoissa, tumman tuonen kartanoissa. Turha kyselymme.” , Aapeli Vuoristo 1978″
Puumalainen ei pysynyt linjassa, kun hän ei kieltänyt kokonaan juhlien jörjestämistä: joulu loukkaa mm. Jehovan todistajia. Puumalaisen ajattelumallista seuraa se, että koulun lukuvuoden aikana ei ole juhlaa. jonka voisi järjestää ilman, että loukkaa jotain ryhmää.
Keskustelussa on valitettavasti arvosteltu maahanmuuttajia, mutta asia on ongelma vain vapaa-ajattelijoille. Meillä esimerkiksi kerran kauneimmat juoululaulut tilaisuudessa hunnutettu muslimityttö soitti rumpuja koulun bändissä. Tytön perhe halusi hänen osallistuvan juhlaan, vaikka olimme kertoneet, että oppiliden valitsemissa lauluissa on kristillistä sanomaa. Muiden uskontojen edustajia vain kiinnostaa suomalainen perinne. Olenkin huomannut, että oppilaan kuuluminen johonkin uskontoon auttaa häntä hyväksymään muiden uskontojen edustajat ja heidän tapansa. Emme me saaneet traumoja, kun buddhalaiset järjestivät vesijuhlansa tai muslimit juhlivat paaston päättymistä.
Unohdin vielä mainita, että Perusopetuslaki loukkaa Adventisteja, kun lukuvuoden päättymispäivä on aina lauantai, joka on heidän lepopäivä.
Vapaa-ajattelijat esiintyvät usein virheellisesti kaikkien uskontokuntaan kuulumattomien äänitorvena. Oikeasti vapaa-ajattelijat voivat edustaa vain itseään eli marginaalisen pientä vähemmistöä.
Monet uskontokuntiin kuulumattomat eivät jaa vapaa-ajattelijoiden agendaa.
Otetaan lisä vielä esimerkiksi vaikka Halloween aika yleinen rieha.
Käsittääkseni esim. Yhdysvaltain kouluissa uskonto ei ole oppiaineena vaan lasten ja perheiden uskonnollisesta kasvatuksesta huolehtivat eri seurakunnat. Vaikka siellä on vuosia ollut sellainen käytäntö, ei Yhdysvallat silti ole ateistinen ja Jumalasta tietämätön kansakunta.
Päivi Harsia, terveisiä sinne opettajainhuoneeseen. Teiltäkin on nyt mennyt ohi itse asia, josta eilen ja tänään on vilkkaasti keskusteltu.
Kysymys on siitä, että monissa Suomen kouluissa noudatettavat tavat eivät ole perustuslain ja uskonnonvapauslain mukaisia. Tätä asiaa ei muuta miksikään se, että ihmiset riehaantuvat Suvivirren puolesta. Eikä se, että väärinymmärrys laajennetaan uhkaamaan kaikkia koulun juhlia.
Edes se, että joku muslimiperhe on halunnut osallistua joululaulutilaisuuteen, ei kuulu mitenkään tähän asiaan. Teidän sopisi kenties miettiä, minkä puolesta tai mitä vastaan tulikaan barrikadeille noustua.
Risto Korhonen,
Sivuutit sopivasti muiden uskonnonvapauden. Kerropa, miten järjestetään Puumalaisen kannanoton mukainen juhla. Kevätjuhlassa ei voi Suvivirren tilalla olla mitään populaarimusiikkia, koska on esim. muslimiperheitä, jotka eivät hyväksy lastensa kuulevan sellaista musiikkia. Eikö heillä ole uskonnonvapautta.
Vapaa-ajattelijoiden markkinimaa suvilaulua ei voi missään nimessä laulaa koulussa. koulussa täytyy kunnioittaa tekijänoikeuksia, vaikka vapaa-ajattelijat ”raiskaisivat” suvivirren. Lisäksi ko. suvilaulu loukkaa monen kristityn uskonnonvapautta, kun siinä tehdään pilaa toisille ihmisille tärkeästä vakaumuksesta.
Miksi vapaa-ajattelijoiden uskonnonvapaus ylittäisi kaikkien muiden uskonnonvapauden?
Ajattelimme noudattaa tiukasti negatiivista uskonnonvapautta. Olette te, Risto, hassuja, kun vain teidän malli kelpaa. Ajattelimme todella saattavamme koulumme Puumalaisen tulkinnan mukaiseksi, mutta se ei ole koulussa mahdollista toteuttaa ilman luopumista juhlista.
Päivi, ihan ensiksi kannattaa huomata, että AOK:n ratkaisu ei liity Vapaa-ajattelijoihin. Jos tutustut siihen, huomaat tämän kyllä. K24:n yhdessä uutisessa on myös erinomaisesti kuvattu kyseisen tapauksen tausta.
Olen pahoillani, että koulussanne AOK:n esittämä lakien mukainen toiminta olisi este juhlien järjestämiselle.
Ehkä asiaa kannattaisi vielä rauhassa harkita. Tiedän, että on kouluja, joiden juhlia toivotunlainen toiminta ei lainkaan haittaa. Toivottavasti löydätte kollegoilta hyviä vinkkejä, jotta juhlista ei sentään tarvitsisi kokonaan luopua.
Ja voihan sitäpaitsi käydä niinkin, että OPH ei muutakaan ko. ratkaisun takia ohjeistustaan, jolloin selviäisitte säikähdyksellä.
En ymmärrä, miten minä ”sivuutin toisten uskonnonvapauden”? Haukutkohan nyt väärää puuta, kun sentään puheenaiheena on apulaisoikeuskanslerin päätös?
”Kysymys on siitä, että monissa Suomen kouluissa noudatettavat tavat eivät ole perustuslain ja uskonnonvapauslain mukaisia.”
Missä kohdin koulujen tavat sotivat perustus- ja uskonnonvapauslakia vastaan?
Voi hyvää päivää Salme! Etkö vieläkään ole lukenut sitä lausuntoa, josta tämä keskustelu alkoi?
kouluissahan pakotetaan lapsia uskonnonharjoitukseen vaikka pitäisi olla uskonnonvapaus.eiköhän tämä ole perustuslain vastaista.vankejakaan ei ole enää aikoihin pakotettu uskonnonharjoitukseen.vaikka rikollisista moni onkin uskovainen.
Älähän nyt turhia lätise: lapsillahan on huoltajat, jotka päättävät.
Jori Mäntysalo on oikeassa todetessaan, että ainoa lakisääteinen velvoite uskonnon suhteen on koululle se, että on järjestettävä opetussuunnitelman mukainen oppilaan oman uskonnon tai uskonnottomille elämänkatsomustiedon opetus. Oman uskonnon opetus on oppilaalle oikeus opiskella tätä kulttuurin osa-aluetta siten, että opettaja henkilökohtaisesta vakaumuksestaan riippumatta kunnioittaa kodin oikeutta lapsen uskonnolliseen (et.ssä uskonnottomaan) kasvatukseen. Toisaalta laki ei tietenkään kiellä koulua harjoittamasta yhteistyötä minkään laillisesti toimivan yhteisön kanssa. Siispä kirkoilla enimmäkseen on jonkin verran mahdollisuuksia olla kosketuksissa koulussa opiskeleviin jäseniinsä vierailemalla uskontotunneilla, järjestämällä jumalanpalveluksia esim. lukukauden alussa tai lopussa tai suurten juhlapyhien aikoihin koulussa opiskeleville jäsenilleen sekä vierailemalla päivänavauksissa ja koulun juhlissa. Viimemainituissa on toki niille, joiden omaatuntoa loukkaa altistuminen uskonnolliselle sanomalle, varattava mahdollisuus väistyä ko. tilanteesta. Näin voi koulun ja uskontokuntien yhteydenpito toimia ilman kenenkään positiivisen tai negatiiviseen uskonnonvapauden loukkaamista. Demokratiaa sen sijaan ei ole se, että pieni vähemmistö (n. 2000) sanelee suurelle enemmistölle (n. 4 000 000) mitä saa ja ei saa tehdä koulussa, jonka pitäisi voida antaa todenmukainen kuva vallitsevan yhteiskunnan ja kulttuurin koko kirjosta.
Yrjö, jos haluat keskustella, käväisetkö ensi lukemassa kannanoton, josta on kyse. Se on erittäin selkeä ja auttaa välttämään väärinkäsitykset, joita sinullakin tuntuu olevan. Jos tarkoituksesi on vain trollata, lukeminen ei ole tarpeen.
Ai niin, linkki unohtui:
http://goo.gl/OWJ9T5
Risto, minusta Yrjön kommentti oli parhaita tästä aiheesta. Siinä myönnettiin, että koulun ei ole nytkään pakko järjestää hartauksia yms. Siis sellainen kauheasti kritisoitu OK:n esittämä koulu voi olla olemassa nykylakien mukaan — eikä sen katsota rikkovan uskonnonvapautta.
Kritoisin itse kohtaa ”tietenkään”. Laki ei todellakaan kiellä yhteistyötä, mutta onko itsestäänselvää että näin on? Vrt. USA:n, Ranskan tai Japanin tilanne.
Vielä kysymys, ja tämä on aito: Oletetaan, että baptisteihin kuuluva rehtori käyttää koulunsa vieraina baptistipastoreita, koulu tutustuu baptistikirkkoon jne, mutta evlut kirkossa ei käydä; evlut uskontoa kyllä opetetaan opetussuunnitelman mukaan. Mitä lakia rehtori rikkoisi, jos mitään?
Jori, ihan p***a mielipide 😉
Ei vaan, minäkin pidin tuota Yrjön kommentin alkua lupaavana, mutta loppupuolella mentiin minusta metsään: ”Varattava mahdollisuus väistyä”, ”vähemmistö sanelee enemmistölle”.
AOK:n päätöksessähän viitattiin juuri siihen, että muodollisesti oikein järjestetty tilaisuus ei välttämättä ole ongelmaton oppilaalle. ”Mahdollisuus väistymiseen” sisältää hyvin todennäköisesti samalla sen, että oman katsomuksen joutuu ilmaisemaan.
Baptistikysymykseen heitän lonkalta, että ei rikkoisi lakia. Voin luultavasti tarvittaessa varmistaa, mulla on asiantuntija saman katon alla;)
Risto, otetaan rauhallisesti. Minä en ole havainnut Yrjön koskaan trollaavan vaan hän on yksi heistä, joka pitäytyy asialliseen keskusteluun.
Meillä on myös laillinen kokoontumivapaus. Pitäisikö vaatia oikeuta saada siis vapaasti kokoontua koiluaikanakin kouluilla? Meillä on sananvapaus, pistäisikö minun saada siis vapaasti mennä pitämään vaikka buddahalaisia palopuheita kouluille? Sanavapaushan koske ihan kaikkia suomalasia…
Meilä on poliittinen vapus, pitäisikö koulujen oppilaiden poliittisen enemistön saada oikeus laulaa aattensa mukasia lauluja kouluaikana koulun tiloissa ja juhlissa?