Oikeuskanslerin ratkaisusta keskusteltaessa on ehkä unohtunut merkittävä yksityiskohta. Laki ei vaadi kouluja järjestämään uskontoa. Ei ole vaatinut ainakaan kymmeneen vuoteen.
Uskonnon opetus on — ainakin paperilla — ollut tunnustuksetonta lukuvuodesta 2003-2004 lähtien. Tästä kertoo sekin, ettei uskonnon opettajan ei tarvitse kuulua asianomaiseen uskontokuntaan.
Tiettävästi viimeinen velvoittava määräys uskonnosta muussa koulun toimessa loppui vuonna 1999. Siihen saakka päivänavauksen tuli ”myönteisellä tavalla liittyä koulussa annettavaan uskonnolliseen ja eettiseen kasvatukseen”.
Perusopetuslaki ei määrää aloittamaan lukuvuotta jumalanpalveluksella. Opettajaa ei rangaista, jos koulussa ei ole ruokarukouksia. Rehtori voi aivan luvallisesti sanoa ”ei kiitos” seurakunnan yhteistyötarjoukselle.
Onko näillä lakipykälillä — tai siis sellaisten puuttumisella — rikottu törkeästi kristittyjen uskonnonvapautta jo kymmenen vuotta?
Jori Mäntysalo.
Japanissa koulut eivät viedä oppilaita tutustumaan esim. shintopyhäköihin. Ainoastaan Unescon maailmanperintölistalla olevassa pyhäkössä voi vierailla.
Rehtori voi toimia noin mikäli muihin uskontoihin tai katsomuksiin kuuluvat oppilaat voivat jäädä vierailulta pois. Baptistioppilaille vierailua voidaan perustella tutustumisella oman uskonnon uskonnonharjoituspaikkaan. Vierailu voidaan katsoa kuuluvan baptistien oman uskonnon opetukseen.
Itse ajattelen, että vierailu jonkun uskonnon temppelissä ei ”saastuta”. Uskonnollinen tila ei ole bakteeri, joka tarttuu. Olen sinut oman vakaumukseni kanssa, joten voin aivan hyvin osallistua muihin uskontoihin kuuluvien ystävieni teppeleissä ja juhlissa.
Risto, kantelijahan oli vapaa-ajattelija, jolla ei kuitenkaan löydy selkärankaa esiintyä omalla nimellään. Hänen perustelunsa, että hän suojelee lapsiaa, on täysin käsittämätön. Hänhän suoraan syyttää lastensa koulun opettajia ”vainosta”, jos he tietävät kenen lapsista on kyse. Opettajahan toimii virkavelvollisuudella.
Risto,älä syytä ihmisiä siitä, että he eivät ole tutustuneet materiaaliin. Olen lukenut Puumalaisen vastauksen ja tietenkin kaikki tämän lehden artikkelit.
Puumalaisen tiedotteessa, johon itse laitoit linkin, todetaan, että hiljaisia hetkiä voidaan pitää, siinä kaikki.
Jorinkin esimerkistä käy ilmi, että teitä vapaa-ajattelijoita närästää ainoastaan luterilaiset tilaisuudet ei muiden uskontojen. Jorin esimerkkihän ei maininnut mitään, että vapaa-ajattelijoiden lapset poistusisivat baptistipastorin tilaisuuksista.
Sinä, Risto, et pysty hyväksymään sitä, että jos lähdetään sille tielle, että juhlan tulee olla sellainen, ettei kukaan oppilas joudu sieltä poistumaan, on Puumalaisen kannanoton mukaan mahdoton järjestää. Myös luterilaisilla oppilailla on oikeus negatiiviseen uskonnonvapauteen eli jäädä pois heidän vakaumustaan loukkaavista juhlista.
Päivi, Vapaa-ajattelijat eivät tehneet ko. kantelua. Millä tavoin kantelijan jäsenyys yhdistyksessä on sinusta (teistä?) olennainen asiassa?
”Hänhän suoraan syyttää lastensa koulun opettajia “vainosta”, jos he tietävät kenen lapsista on kyse.</i"
Ei varmasti syytä. Onko mieleesi (mieleenne?) tullut, että kouluissa on muitakin toimijoita kuin opettajat, esimerkiksi oppilaat? Tiedätkö tästä kantelusta jotain enemmän kuin muut, vai miten perustelet johtopäätöksesi?
"… teitä vapaa-ajattelijoita närästää ainoastaan luterilaiset tilaisuudet ei muiden uskontojen.”
Pyydän, että et leimaa minua vapaa-ajattelijaksi. Yleensäkin blogikeskusteluissa on kohteliasta ja hyödyllistä välttää tekemästä toisista keskustelijoista johtopäätöksiä arvausten varassa.
Minua eivät närästä minkään uskonnon tilaisuudet. Kyse on siitä, että uskonnolliset tilaisuudet sopivat huonosti kouluun. Kuten AOK:n päätöksestä voi päätellä, luterilaiset tilaisuudet kouluissa voivat olla joidenkin oppilaiden (ja henkilökunnankin) kannalta ongelmallisia.
Koulussanne juhlien järjestäminen olisi siis mahdotonta, jos OPH vaatisi noudattamaan AOK:n päätöstä. Se on tietysti ikävää, mutta siinä tapauksessa koulunne juhlat olisi varmaankin vain lopetettava.
Kannattaisiko teidän osallistua tähän keskusteluun julkisesti, koulunne nimellä? Sillä tavoin saisimme arvokasta käytännön näkemystä asiaan.
Luin tuon Riston viestin aamulla ja ajattelin töissä vastata, kun on tyhjä tunti. Siis olen täysin tyhjässä opettajanhuoneessa. Puumalaisen lausunto ei ole tehnyt mitään tajunnan räjäyttävää. Ikkunatkin ovat ehjänä. Aamunavauksia en ole kuullut, koska tulen sen verran myöhään töihin.
Tuossa seinän takana rehtoreiden huoneet vaikuttavat hiljaisilta. Nyt tuli yksi opettaja sisään ja sanoi huomenta. Taas tuli pari, jotka huikkasivat ystävällisesti. Mutta kohta täyttyy tämä huone, sillä välitunti on alkamassa, joten kohta tulee sorinaa. Mikään siis ei ole koulussa muuttunut. Edelleen on opetushallituksen ohjeet voimassa ja jos ne joskus muuttuu niin jompikumpi rehtoreista varmaan siitä infoaa. Tästä aiheesta ei ole kukaan edes keskustelut. Enkä minäkään aio siitä haastella. Eli tällä hetkellä ei tarvita mitään erityisiä vinkkejä tämän tilanteen takia, mutta varmaan uudet ideat ovat hyviä, sillä koulujen taloudet on tiukoilla. Säästötoimet osuvat kaikkeen. Ei ole edes varmuutta siitä onko varmasti kaikille lapsille kirjoja. Värikynistä ei edes haaveilla.
Tällä hetkellä on tärkeämpää kirjoitukset ja jakson vaihtumiset. Välitunnit menevät sen miettiessä, miten koululle annetut varat saadaan riittämään ja koulupäivästä selvitään niin, että asiat toimivat ja nuorista pystytään huolehtimaan parhaalla mahdollisella tavalla. He eivät tosiaankaan ole aina yhtä mieltä parhaasta tavasta. Täällä aika paljon kaikkea juhlaan liittyvät oppilaat suunnittelevat itse. Musiikki on yksi tärkeä osa juhlien liittymiseen. Eli rokki soi. Vasta olivat vanhojen tanssit, mihin esimerkiksi vl-lapset eivät vakaumuksensa takia voi osallistua. Kaikki ylä-asteelta ja ala-asteelta ja jopa päiväkodista kutsuttiin katsomaan.
Niissä oli valtava työ. Pitäisiköhän niissä kouluissa, jossa heitä on järjestää heille omat juhlat. Jos joku opettajista sairastuu sijaiset ovat kortilla ja kuitenkin kaiken tulee toimia. Ja nyt kello soi. Empatia kasvaa kokemusten myötä.
Eija: en tiedä: miten tämä kirjoituksesi vastaa minulle, mutta siitä huolimatta se on oikein mukavaa luettavaa. Hyvää työpäivää!
Riston ” En ymmärrä, miten minä “sivuutin toisten uskonnonvapauden”?”
Yritin kertomuksellani osoittaa, että et ehkä näe muiden uskonnonvapauden tarvetta vielä selkeästi. Toisaalta toivoin, että oivallat sen itse. .Mutta tunnustan omasta puolestani, että hiukan ymmärsin viestisi erilailla ensimmäisellä kerralla kuin toisella kerralla lukiessa. Mutta vielä sen verran, että vain joustamalla saamme sen koskemaan kaikkia.
”Yritin kertomuksellani osoittaa, että et ehkä näe muiden uskonnonvapauden tarvetta vielä selkeästi.”
Ehkä sinun kannattaisi ihan suoraan sanoa, mikä näkemyksessäni on mielestäsi vikana. Tuollainen vihjailu kuulostaa ylemmyydentuntoiselta, ja kovin mielelläni tietäisin, mihin se perustuu.
Koska väitteesi on kuitenkin puolittain syytös, vastaan että näen uskonnonvapauden erittäin selkeästi. Se koskee kaikkia tasapuolisesti. Tähänastisissa keskusteluissa ongelmana on tullut esiin se, että monien mielestä enemmistöuskonnon uskonnonvapaus on etusijalla. Orwellin sanoin: toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.
Ymmärrän hyvin, että enemmistön edustajille tuollainen tulkinta olisi mieleen. Nykyaikana Suomessa se ei kuitenkaan enää kelpaa lainsäädännön perusteeksi.
Riston ” Kysymys on siitä, että monissa Suomen kouluissa noudatettavat tavat eivät ole perustuslain ja uskonnonvapauslain mukaisia.”
Ensin takaisin. Älä tee minua ylimieliseksi vain sen perusteella miten itse luet viestini. Edellisessä viestissäni toin juuri esiin sen, että tulkitsin uudestaan lukiessa sinun viestisi toisin.
Riston ”Kysymys on siitä, että monissa Suomen kouluissa noudatettavat tavat eivät ole perustuslain ja uskonnonvapauslain mukaisia.”
Tarkoitan juuri tuota. Aivan varmasti näin on, mutta näet vain sen uskonnottomien kulmasta. Viestini tarkoitus oli vain jättää tilaa omiin päätelmiin. Esimerkkini löytyy edelleen viestistäni. Muistuttaisin etten kuulu kirkkoon sen enempää kuin vl-ihmisiin, jotka eivät ole enemmistöä. Samaten toivoin sinun esimerkistä tajuavan, että jotkut asiat ovat mahdottomia toteuttaa.
”… näet vain sen uskonnottomien kulmasta.”
Et sitten millään voi kertoa perusteita väitteellesi?
Voin
Mutta ensin kysyn onko minun mielikuvani sitten väärä?
Tällainen kuva minulla on kuitenkin syntynyt näissä temmellyksissä. Luin tuon edellisen viestisi vielä uudestaan ja korjaan vielä, että en pyri toisen näkemyksessä vikoja etsimään, vaan tuon sen, mitä ajatuksia jonkun näkemys tai tässä tapauksessa mahdollisesti olettamani näkemys herättää.
Laitan vielä kulman, josta luen. Lähtökohtani siis on, että vaikka itse en näe mitään järkeä suvivirttä puolustaa, niin en näe sen kieltämisestä minkään vähemmistön uskonnonvapautta lisäävänä. Puolustaa voisin siinä tapauksessa, jos koko virsi laulettaisiin kokonaan. Mutta olen vähemmistöä. Toiseksi viimeiseen lauseeseen voisin laittaa pienen silmän iskun, mutta en laita koska luulisit sen olevan kokonaan leikkiä.
Oma vaatimaton kulmani on ollut koko ajan, että seurakunnan edustajan pitäessä aamunavausta, ne jotka eivät siihen halua tulisivat viisi minuuttia myöhemmin kouluun. Ei mielestäni vaadi mitään rohkeutta tulla myöhässä. Sitä myöhästymistä tapahtuu koko ajan. Vaikka itse en kirkkoa fanitakkaan, niin on minusta väärin lähteä muutaman yksilön takia kieltämään seurakunnan edustajan tulo. Selvää on, että työssäni olen joutunut kuulemaan jos millaista aamunavausta. Useamman kerran paljon inhoamaani Kusellaa ja vielä saman toimesta.
Nyt kun vielä mietit miten itse näet asian, niin onko mahdollista, että minun tulkintani on oikea. Sinä katsot asioita uskonnottomien kulmasta? Tämän paremmin en pysty mielikuviani perustelemaan. Mutta oikeus on oikoa, jos olen saanut väärän kuvan.
Eija, Suvivirrestä on jo (muistaakseni apulaisoikeusasiamiehen) kannanotto, joka on ainakin minusta ihan ok. Suvivirren vatkaaminen saisi jo riittää, koska nyt on puheena laajempi asia.
Ehdotuksesi myöhästyä tahallaan koulusta on hauska, mutta siinä on pari pahaa vikaa. Ensinnäkin: kysäisepä rehtorilta, mikä. Toiseksi: negatiivinen uskonnonvapaus ei toteutuisi myöhästyjien osalta, koska he joutuisivat toiminnallaan osoittamaan katsomuksensa.
Ehkä tuon voisi laillisesti toteuttaa niin, että koulu alkaisi lukujärjestyksen mukaisesti ja vapaaehtoinen päivänavaus varttia ennen.
En katso tätä asiaa mistään ”uskonnottoman kulmasta”. Laki on kaikille sama, siinä näkökulmani.
Kaikella ystävyydellä melkoista selittelyä tämä vakaumuksen paljastaminen jos osa on uskonnon opetuksessa ja osa elämänkatsomustiedossa. Myöhästyä voi myös luvan kanssa. Esimerkiksi täällä linja-auto aika taulut tuovat tämän pakon.
Kaikella ystävyydellä myös, ei se ole selittelyä. Se on ihmisoikeuksia, joihin uskonnonvapauskin kuuluu. Minä kannatan sitä, mutta muunlaiset mielipiteet ovat toki sallittuja.
Ihan oikeasti: kysäisepä joltain rehtorilta, myöntäisikö han lapsille luvan myöhästyä kristillisen päivänavauksen takia.
Siihen ei ole tarvetta kun kaikki täällä on uskonnon vain opetusta. Lisään vielä, ettei minulla ole tiedossa yhtään vl-ihmistä koulussa. Jos olisi, niin en olisi käyttänyt esimerkkiä. Mutta kuten aikaisemmin totesin en sotke omalta osaltani omaa työyhteisöäni tähän sotkuun. Riittää että tämä hullunmylly pyörii netissä.
Lisään vielä väärinkäsitysten välttämiseksi. Matkat ovat pitkät. Tiet jossain osin huonoja. Sitäkin reittiä mitä itsekin ajan linkkakuskit vihaa. Joten aina ei auto tule ihan ajoissa. Sama toisin päin, että jos on viisi minuuttia tunnista pois ja kerkeää autoon, niin se on parempi kuin, että pitkämatkakalinen joutuu odottamaan useamman tunnin ollen myöhään kotona. Tätä pidän kohtuutena.
Toivottavati OPh:ssa järki voittaa ja saamme jatkaa edelleen perinteisellä linjalla kunnioittaen suomalaisia perinteitä ja muiden uskontoja. Tähän asti asia ei meillä koulussa ole ollut mikään ongelma; asiat on aina keskustelu huoltajien kanssa.
ennenpitkää järki voittaa ja uskonto poistuu koulusta.tämä on sanomattakin selvää.lapsella on oikeus oppia ja kasvaa ilman neuvostoliiton tyylistä aivopesua.jättäkää uskovaiset lapset rauhaan ainakin verorahoin kustannetuissa kouluissa.
Apulaisoikeuskanslerin ratkaisusta noussut kohu on mielenkiintoinen ja paljastava ilmiö. Silmiinpistävää on se, että ratkaisun vastustajat ovat yleensä järjestelmällisesti kieltäytyneet keskustelemasta itse asiasta. Sen sijaan he haluavat puhua asian vierestä, esimerkiksi ”uhattuna olevasta Suvivirrestä”. Mistä tämä kertoo?
Taustalla on ilmeisesti pitkään jatkunut ja yhä paheneva huoli kristinuskon ja kirkon valta-aseman murenemisesta. Näyttää siltä, että monet uskonnolliset ihmiset ovat todella huolissaan ja kokevat muutosten uhkaavan omaa arvomaailmaansa. Tällä tavoin asiasta tulee henkilökohtainen, mikä helposti saa aikaan hyvin voimakkaita reaktioita.
Kirkko on merkittävä vallankäyttäjä, vaikka sen merkitys väheneekin nopeasti. Kirkon oma toiminta tavoittaa hyvin pienen osan kirkon jäsenistä, muista kansalaisista puhumattakaan. Siksi on ymmärrettävää, että viimeisistä maallisista jalansijoista, kuten kouluista, pidetään kynsin ja hampain kiinni.
Kristinuskon merkitys on suurimmalle osalle suomalaisista korkeintaan symbolinen. Tämä johtaa väistämättä myös siihen, että kirkko joutuu luopumaan väkisin ylläpidetystä roolistaan.
Ehkä kirkon olisi hyvä tunnustaa tosiasiat ja ajatella asioita uudelleen? Mielestäni ankara torjuntataistelu ja vastustajan leimaaminen ei ole kirkollekaan hyväksi. Ainakaan sitä ei kannattaisi käydä kyseenalaisin keinoin, ”vastustajaa” mustamaalaamalla ja leimaamalla. Tällainen saattaa pikemminkin aiheuttaa vastareaktion, joka nopeutta ihmisten pakoa kirkosta ja ehkä jopa lisää eroavien määrää.
Pieni huomatus vain Korhosen heittämään perustelemattomaan väitteeseen ”Kirkon oma toiminta tavoittaa hyvin pienen osan kirkon jäsenistä, muista kansalaisista puhumattakaan”.
Maallistunutta Helsinkiä ehkä lukuunottamatta kastetilaisuudet, rippikoulut ja hautajaiset tavoittavat suurimman osan tavallisista suomalaisista. Nämä tilaisuudet ovat hyvinkin ”kirkon omaa toimintaa”.
Mykistävää logiikkaa, tuohan muuttaakin asian ihan toiseksi 😉
Josko Sankalaa miellyttäisi enemmän tällainen ilmaisu: kirkon uskonnollinen toiminta tavoittaa hyvin pienen osan ihmisistä.
Nimimerkki
Monet häät, hautajaiset ja rippijuhlat käynyt uskonnoton
Korhosella on melko agressiivinen tapa kommentoida.
Mutta asiaan: Kastejuhla, rippikoulu ja hautajaiset ovat perin juurin uskonnollista toimintaa. Voihan niissä uskonnotonkin toki olla mukana, vaikka muodon vuoksi, mutta eihän se tilaisuuden luonnetta miksikään muuta. Jumalan sana on niissä esillä. Ja ehkäpä jopa Pyhä Henkikin. Vaikkei uskoisi.
Minäpä selitän, kun kommenttini tuntuu olevan vaikeatajuinen. Suomen kansasta hyvin pieni osa on uskonnollisia. Vaikka sitten tulkittaisiin että kirkkoon päin katsominen olisi uskonnollista toimintaa.
Väite A: ”Kirkon oma toiminta tavoittaa hyvin pienen osan kirkon jäsenistä, muista kansalaisista puhumattakaan.”
Väite B: ”Suomen kansasta hyvin pieni osa on uskonnollisia.”
Minusta nämä väitteet kohdistuvat eri asioihin.
Mitä tulee väitteeseen A, niin Suomessa kastetaan 77 % lapsista. Rippikoulun käy yli 80% nuorista. Molemmat tilaisuudet ovat kirkon (uskonnollista) toimintaa. Tavoittaa aika merkittävästi suomalaisperheet.
Mitä tulee väitteeseen B, Kirkon tutkimuskeskuksen raportti marraskuulta 2011 kertoo, että 27 % uskoo Jumalaan kuten kirkko opettaa ja 23% toisin kuin kirkko opettaa. Yhteensä 50% ilmoittaa uskovansa Jumalaan tavalla tai toisella. Epäilijöitä tai epävarmoja oli 24 %, mutta 21% ei usko lainkaan. 5% ei kertonut kantaansa. Suomalaiset ovat loppujen lopuksi aika lailla uskonnollista kansaa.
Erik: hienoa, että sinulla on kiinnostusta tilastoihin ja niiden tulkitsemiseen. Tehdäänkö nyt niin, että minä myönnän suomalaisten olevan sangen uskonnollista kansaa, kun tilastoista tehdään esittämäsi päätelmät.
Ellei kirjoituksessani ole mielestäsi muuta olennaista kommentoitavaa, päättäkäämme keskustelu tähän.
Olin eilen kotikirkossani Taizè-messussa. Kirkko ei ole kovin suuri, sinne sopii 200 ihmistä. Eilisessä messussa suurin osa eli noin 90/130 oli nuoria. Että minä taisin olla vanhin osallistuja.
Oli vaikuttava messu. Ihan vain tiedoksi, että kyllä nuoret käyvät messuissa ja kirkossa. Kyseessä eivät olleet rippikoululaiset, nämä nuoret olivat vähän vanhempia. Ja ehtoollisellakin jonotettiin.
Tavoittavat suuriman osan ihmisistä kerran tai kaksi koko heidän elämänsä aikana…Tulee hintaa aktiolle, jos veron maksavat kuitenkin joka vuoden joka päivältä…
Seppo Heinola heittelee tilastoja vaan kun joku muu ryhtyy asiaan, se ei olekaan minkään arvoista. Sätit muita epätäsmällisyydestä ja perusteiden puuteesta vaan mihin perustat väitteesi, että kirkko tavoittaa suurimman osan ihmisistä kerran tai kaksi koko heidän elämänsä aikana. Siis suurimman osan?
Minulla on ystäviä, jotka eivät suuremmin kirkossa käy vaan kirkon toimintaa kokonaisuudessaan arvostetaan mm. diakonian muodossa.
Vapaa-ajattelijoilla, ateisteilla, uskonnottomilla varmaan jotain omaa samankaltaista tarjottavana kansalaisille? Joko olette aloittaneet sen perheneuvonnan, josta jokin aika sitten tälläkin foorumilla juteltiin?
Lasketaan ensin ne suomalaiset jotka eivät ole koskaan käyneet missään kirkon tilaisuudessa,kastetta ei huomioida, vauva ei ole tilaisuuteen saapnut itse. Sitten lasketan mukan ne naimattomat jotka ovat käymneet korkeintaan vain omissa rippiäisissään ja sitten ne jotka ovat lisäksiki käyneet vihkiäsissään,mutta eivät koskaan muuten.
Hautajaisosallisena olemista ei huomioida eikä niiden hautajaisviertaana olemista, jotka eivät ole tulleet hautajaisin kirkon vaan vainajan vuoksi. Kirkko ei ole tavoittanut vielä ihmistä siinä, että ihminen käy sen tiloissa.
Tuosta kertyy melkonen ryhmä suomalasia.
Jori Mäntysalo aloitti blogin mainitsemalla, että oikeuskanslerin ratkaisusta keskusteltaessa on ehkä unohtunut merkittävä yksityiskohta. Merkittävä yksityiskohta mielestäni on myös se, että tämä Suvivirsi -jupakkahan heräsi taas henkiin, kun yksi nimettömänä esiintynyt vapaa-ajattelija otti yhteyttä apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaiseen.
Aika omituista, että asiasta edes keskustellaan, koska ihan googlaamalla voi saada selville, että yksityishenkilöt eivät kuulu oikeuskanslerin valvontavaltaan. Joten valittajan osoite oli väärä eikä näköjään apulasoikeuskanslerin olisi pitänyt asiaa käsitellä.
Joutavalla jottain tietättää… Olen itse yrittänyt, ja tiedän monen muunkin yrittäneen, vedota oikeuskansleriin tai -asiamieheen jossakin tasa-arvoa tai kansalaisen oikeusasemaa koskevassa kysymyksessä. Vastaus on yleensä se, ettei asia kuulu hänen käsiteltäviinsä asioihin tai sitten vastaus on mitäänsanomaton. Käsittelemättä jättämisen syy voi olla, että asia on jo vireillä tai mahdollista käsitellä jossakin muussa instanssissa. Todellisia syitä voi vain arvailla.
Hyvä, että sentään jotain tekemistä löytyy.
Kirkko on Suomessa julkisoikeudellinen yhteisö.
Kaikkien julkisoikeudellisten yhteisöjen kuuluu tehdä yhteistyötä keskenään.
Tämä merkitsee että koulun ja kirkon yhteistyö on luonnollinen osa yhteistä kansakuntamme systeemin mukaista toimintaa.
Jos apulaisoikeuskansleri ei ymmärrä tätä luonnollista yhteisen toiminnan perustaa, niin joko hän ei tunne Suomen julkisoikeutta tai sitten hän tahallaan vääntää väärään maamme perusrakenteita.
Hänen asemassaan olevan ei missään tapauksessa pitäisi panna kapuloita rattaisiin julkisoikeudellisten yhteisöjen hyvään yhteistyöhön. Jos hän sellaista tekee niin hän toimii virkansa velvoitteiden vastaisesti.
Päivien teemaa esitellään ja tekstit näytetään näissä osoitteissa
Pyhän Henrikin muistopäivä
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/torstai-19-1-2023/
3. Sunnuntai loppiaisesta
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-22-1-2023/