Pettymys on suhteessa odotukseen. Pettymyksen käsittely ei näytä olevan suhteessa mihinkään.
Pettymykseen ihmisellä on oikeus ja tunteena se on fakta. Jatko on jo mutkikkaampaa.
Tuollaistakin nousi mieleen viime aikojen puhutuimman lainsäädännön episodin äärellä.
Kun kirkko joutuu syylliseksi fantasioiden romahtamiselle, se on oikeassa roolissaan. Kirkon tehtävä on tukea elämässään pettyneitä. Menestystä hakeva kirkko on kauhistus.
Kysymykseksi jää, kumpi on nolompaa. Etsiä syyllistä pettymykseensä itsen ulkopuolelta vai käyttää hyväkseen toisen pettymystä? Minusta jälkimmäinen.
Olen pettynyt vapaa-ajattelijoihin. En kuitenkaan aio erota mistään.
Kyllä se aina varmasti tuntuu hyvältä, kun joku pitkäaikainen unelma saadaan toteutetuksi. Toivon myös toteutuvan sen, mitä puuhamiehet itse ovat halunneet lähteä rakentamaan. Ennen kaikkea sitä, mitä siellä omimmaksi koetaan.
Katsoin linkkiä ja totesin ainakin olevan mielenkiintoisen vahvan näköiset ovet.
Jänniä asioita aina mitkä ihmisten muistoissa välkkyy. Täällä halusivat jo miehen ikään ehtineet entiset lyseon pojat patsaan opettajalleen Helvi Hongalle. Sitä keskustelua ja muisteloa sai lehdestä seurata. Ei sekään niin itsestään selvyys ollut. Varatoimena oli, että jos patsasrahaa ei tule tarpeeksi, niin rahat voi antaa Helvin rakastamalle lähetystyölle. Ällistyin siitä miesten toiminnasta kunnioituksesta entistä opettajaa kohtaan. Hän oli pieni hento nainen, jolla oli terve ote silloisiin nuoriin miehiin, jotka ikääntyessään halusivat häntä näin muistaa. Itse en enää muista, mistä luin, mutta muistelut olivat mielenkiintoista luettavaa. Pakko minun oli sitä naista ihailla.
Hyvä. Apostolisella virkajärjestyksellä tila Askolan temppelin fyysisessä läheisyydessä.
Kiva että joskus näinkin päin!
Erinomainen uutinen. Vihaajat vihaavat ja pilkkaajat pilkkaavat, mutta he joutuvat vastaamaan Hänelle joka on valmis tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.
Aivan mahtava uutinen!
Till Sari
Tycker du att det skulle vara bättre att fastigheten fortsätter som nattklubb än det att den blir till kyrka igen? Ett enkelt kyllä tai ei räcker som svar.
Olematta itse SLEY:läinen en voi olla ihmettelemättä, miksi joitakin täällä närästää se, että kapakka muutetaan kirkoksi, johon voidaan kokoontua seurakuntana ja suoda mahdollisuus siihen niillekin kirkon jäsenille, joille virkakäsitys on omantunnonkysymys.
Syrjintä kirkossamme alkoi, kun ponsilauselma ja sen lupaukset jyrättiin nurin.
Huomasitteko tuon Haverisen Soilen antamassa linkissä oli video. Siellä kerrottiin rakennuksen tuhoutuneen pahasti talvisodassa ja se oli korjattu uudestaan. Minusta todella ihana, kun toiset rakentavat omaa. Idea vaikutti olevan, että kadulta voi tulla hiljentymään.
Muistan kun Martti ja ystävänsä alkoivat kehittää sitä vanhaa Poselliin paikkaa, johon voivat rakentaa oman yhteisön. Minusta se oli todella ihanaa. Kärsin valtavasti kun sen sijaan, että olisi ollut kiinnostunut toisten suunnitelmista, joutui lukemaan ihan muuta. Minuun se tilanne vaikutti, niin että halusin nähdä rakennuksen tarkemmin ja katsoin googlesta. Kun kävin Raumalla, niin kävin katsomassa rakennusta. Kyllä minä pystyin siinä kuvittelemaan, miten he sunnuntaina kokoontuvat. Mikään tässä ei ole minulta pois. 🙂
Todella rakentavaa kuulle, että kirkko palautetaan sille alunperin kuuluvaan käyttöön. Jotenkin hämmentää se, että tässäkin kommenttiketjussa harhaudutaan sivuraiteille uutisen aiheesta naispappeusvetoineen.
Minun mielestäni kannattaa iloita siitä, että pelastavaa evankeliumia julistetaan taas yhdessä paikassa enemmän maamme pääkaupungissa.