”Lentokentältä pyrähti esiin yksitoista virkeää iloista nuorta ihmistä. Oli mukava olla taas kotona. Suoritus oli ohi. Haikealtakin tuntui. Itkun kanssa oli erottu. Televisiossakin oli esiinnytty. Innokas kertominen jatkui lentokentältä koulutuskeskukseen:
– Ruoka. Kaksi sanaa oli opittu, Pullaa ja Makkaraa. Niitä oli usein tarjottu. Riisiä oli saatu joka päivä, mutta aamiaiseksi ei kukaan ollut sitä antanut. Aamuisin oli saatu leipää. Ensimmäisenä viikkona leipä maistui hyvältä. Toisena viikkona leivän kyllä kesti. Kolmantena viikkona alkoi jo ihmetellä, että miksi aina aamuisin leipää eikä koskaan riisiä.
– Sää. Ei ollut kauhean kylmä. Nyt oli kyllä koettu, millainen on kolmen asteen lämpötila. Vähän moitittiin rehtoria, joka oli kertonut, että Suomessa oli lämmin vuodenaika. Valoisaa kyllä oli ollut.
– Kieli. Ei ollut vaikea asia. Kyllä sydämen kielellä ymmärsi ihmisiä. Vanhat ihmiset taputtivat olkapäälle ja sanoivat että voivoivoi. Se tarkoitti hyvää. Autokuskin kanssa pärjättiin hyvin. Juteltiinkin koko ajan, vaikka ei ollut yhteistä kieltä. Yksi outo sana suomen kielessä oli. Miten ruoka voi olla ”hyvää”. Sehän kuulosti samalta kuin YÄÄK.
– Luonto. Puut olivat suoria, niin kuin suomalaiset ihmiset. Metsätkin olivat järjestyksessä.
– Kalastus. Lähes joka ilta päästiin kalastamaan esitysten jälkeen pari tuntia. Saatiin Plaa Lahna, Plaa Hauki, Plaa Ahven, Plaa Järki (!). Kalat yleensä grillattiin samana iltana. Ensimmäisenä iltana oli tehty nuotio. Jälkeenpäin oli kuultu, että silloin ei olisi saanut tehdä nuotiota. Olisi ollut nolo joutua pidätetyksi, kun juuri oltiin oltu televisiossa.
– Ihmiset. Vastaanotto oli ollut kaikkialla hyvä. Ystävällisyyttä, ihmettelyä, rakkautta, sylihoitoa. Kentällä oli itketty. Kuskikin oli itkenyt.
Jokainen oli kiitollinen Jumalalle matkastaan. Yksi sen sanoi näin: ”Oli ihmeellistä, miten Jumala nosti sellaisenkin, joka ei mitään ollut.”
Muistaako joku tämän vierailun? Minä oli tuolloin vielä Thaimaassa ryhmää opettamassa, opastamassa, lähettämässä ja vastaanottamassa.
Maahanmuuttajat eivät yleensä, ellei joku siihen heitä erityisesti innosta, kiusaannu uuden kotimaansa kulttuurisesta, varsinkaan aitokristillisestä perinteestä. Useammin he kiusaantuvat ns. länsimaisesta elämäntyylistä. Jotkut alkuasukkaat ovat kyllä ärsyyntyneet ja käyttävät tekosyynä näitä muuttajia omien tarkoitusperiensä ajamiseen.
Neuvostoliitto yritti ateistisaatiota. Ihmettelin jo sen loppuaikoina, miten mahtaa onnistua kielialueella, missä lauantai on sapatti ja sunnuntai ylösnousemusjuhla. Joku aatteen omaksunut innostui: -Slava Bogu, jumalaa ei ole olemassa! Mietitäänpä meilläkin, miten paljon kristillisen perinteen ympäröimänä elämme. Ulla Appelsin kirjoitti asiasta mainion blogin.
Virkamiesten vaivannäkö tällaisen perinteen hävittämiseksi on aika merkillistä. Savossa on sananparsi: Joutavalla jottain tietättää. Ja minä lisään: Ois tähellisempeekii tekemistä!
Ottamatta kantaa siihen, pitäisikö tätä aloitetta kannattaa vai vastustaa, siinä mielestäni muutama tekninen ongelma.
Jos olen ymmärtänyt oikein, kansalaisaloitteet raukeavat eduskunnan vaihtuessa. Nimien keräykseen on aikaa puoli vuotta eli tämän aloitteen osalta nimien keräys päättyy lokakuun alussa ja se ehditään jättämään eduskunnalle juuri ennen joulutaukoa. Kun eduskunta palaa lomilta helmikuussa, sillä on tuskin tarpeeksi aikaa tämän käsittelyyn ennen kevään eduskuntavaaleja.
Vaikka aloite saisi riittävästi kannatusta jo nyt alkaneen viikonlopun aikana, sille tulee silti kiire. Tämä ei ole lakialoite (ei sisällä ehdotusta lakitekstiksi kuten aloite tasa-arvoisesta avioliittolaista) vaan tämä on toimenpidealoite, jossa eduskuntaa kehoitetaan lainsäädäntötyöhön ryhtymisestä. Tällaisen lainsäädäntötyön tekeminen jäljellä olevalla ajalla, tuntuu aika haastavalta pyrkimykseltä. Vähän pelkään, että tämä aloite kaatuu itsestään siihen, että aika loppuu kesken.
Aloitetekstissä on suoranainen virhe. Siinä sanotaan, että apulaisoikeuskansleri on kehottanut opetushallitusta tarkistamaan kouluille antamaansa ohjetta siten, että suvivirttä ei enää laulettaisi koulujen juhlissa. Tämä ei pidä paikkaansa. Jokainen voi tarkistaa sen lukemalla apulaisoikeuskanslerin päätöksen sekä kuuntelemalla hänen haastattelunsa perjantain A-studiossa. Kyseinen ohjelma löytyy Yle Areenasta.
Asiavirheistä ja aloitteen ongelmallisesta ajoituksesta johtuen epäilen, että aloite on hieman pikaistuksissaan tehty ilman, että asiaa on harkittu aivan loppuun ja faktoja selvitetty ennen aloitetekstin kirjoittamista. Uskon, että aloitteella on silti ihan hyvät mahdollisuudet kerätä tarvittava määrä kannatusilmoituksia.
Jatkan vielä sen verran, että aloitteen tekstin on aika ympäripyöreä. Siinä ei kauhean tarkasti sanota, mitä siinä ehdotetaan. Tämä on yksi asia lisää, mikä tulee tekemään aloitteen käsittelyn vaikeaksi, jos se eduskuntaan asti päätyy.
Kaikkein laajimman tulkinnan mukaan aloitteessa voisi ajatella vaadittavan sitä, että kouluista tehtäisiin evankelis-luterilaista uskoa tunnustavia yksiköitä, joissa uskon tunnustaminen näkyy kristillisinä aamunavauksina, kristillisinä ruokarukouksina sekä virsien laulamisena, jouluevankeliumin esittämisenä sekä evankelis-luterilaisen kirkon papin saarnoina juhlatilaisuuksissa. Eihän tämä siis sen kummempaa olisi kuin paluu 1970 / 1980 luvulle.
Yhteiskunta on kuitenkin noista ajoista muuttunut aika paljon. Tunnustuksellisen kristinuskon tuominen koulutyöhön vaatisi pohdintaa, vaatiiko se perustuslain muuttamista, jotta viranomainen (koulu) voisi toimia uskonnollisena toimijana. Lisäksi se vaatisi mielestäni laajempaa kansalaiskeskustelua siitä, halutaanko monikulttuurisessa maassa yhdelle uskonnolle, olkoonkin enemmistöuskonto, antaa etuoikeutettu asema kouluissa muihin uskontoihin nähden.
Mielestäni Petri Karisman hyökkäys kristinuskon kimppuun ei millään tavalla edistä ateistista maailmankatsomusta. Valtio ja kirkko erkanevat toisistaan ja uskoisin sen tapahtuvat itsestään jopa nopeammin kuin että joku äänekäs ateisti lähtee sitä pakolla ajamaan. Aivan samaan tapaan näen, että tällä aloitteella on riski toimia ”kristinuskon pakkotuputtajana” joka saattaa ärsyttää suurta yleisöä ja toimia juuri päin vastoin kuin aloitteen tekijät tarkoittivat.
Se mikä tuossa on mielenkiintoista, on miten kannatus lähtee liikkeelle. Mietin tätä lähinnä verraten Vapaa-ajattelijoiden ja joidenkin vihreiden aloitteeseen. Sekä miten sosiaaliseen median kautta saadaan ihmisiä tämän asian taakse.
Harmi, että tähän kansalaisaloitteeseen laittoivat tuon ensimmäisen kappaleen. virheitä sattuu. Tai sen olisi voinut laittaa, niin, että näistä apulaiskanslerin perusteluista nousi huoli, ettei seurakunnan edustajan vierailuja tule kouluihin tai suvivirsi jää pois kevätjuhlista. Se minusta olisi täysin ymmärrettävää.
Mielenkiintoista seurata, joka tapauksessa. Hyvää tässä on, että tajutaan, etteivät nuo vaparit ja muut vähemmistöt ole ainoastaan oikeutettuja aloituksia tekemään.
Voisin lopettaa tämän monologini vielä yhteen ajatukseen lakialoitteen teknisistä ongelmista.
Aloitteessa kehoitetaan ryhtymään lainsäädäntötyöhön ”perinteiden säilyttämiseksi”. Mielestäni on jossain määrin kyseenalaista kuuluuko lainsäätäjän rooliin ylipäätänsä säätää lailla siitä, millainen suomalaisen kulttuurin tulee olla ja millaisia perinteitä täällä pitää vaalia.
Ja aloitteessa nimenomaan sanotaan, että vaaditaan lakimuutosta ”kristillisten perinteiden” säilyttämiseksi. Minun mielestäni olisi kovin ongelmallista, että lainsäätäjä valitsisi yhden Suomessa toimivan uskonnon ja sen jälkeen määräisi lailla, että yhteiskunnassa tulee noudattaa tämän uskontokunnan perinteitä. Se ei oikein kuullosta tältä päivältä.
Lainsäädännöllä voivaan varmistaa, että uskontoa saa harjoittaa ja uskonnosta peräisin olevat perinteet saavat näkyä yhteiskunnassa. Sen sijaan lainsäätäjä ei voi valita mieleistänsä uskontoa ja määrätä lailla jokaista suomalaista toimimaan kyseisen uskonnon perinteiden mukaisesti.
Me pyörimme tässä koko ajan sen keskustelun ympärillä, (1) pitäisikö kouluun pakottaa kristilliset perinteet, (2) saako koulussa olla esillä pääasiassa kristilliset perinteet vai (3) pitäisikö koulun olla uskonnollisesti neutraali ja välttää minkään uskonnon dominoivaa asemaa koulutyössä.
Jusu: Minua ärsyttävät kaikki ihmiset, jotka haluavat toisten toimivan oman tahtonsa mukaan. Homojen vihaajat ja kristinuskon aktiiviset vastustjat ovat tässä suhteessa samanlaisia.
Matti, olen samaa mieltä.
Luulen, että se, mikä tässä lyö kipinää on, että koulu on viranomainen ja sen toiminta rahoitetaan yhteiskunnan varoista. Lisäksi meillä on laki, joka velvoittaa kaikki lapset osallistumaan tämän viranomaisen järjestämään opetukseen.
Apulaisoikeuskanslerin käsittelemä kysymys on oikeastaan se, saako viranomainen suosia jotain uskontoa. Saako se kutsua säännöllisesti jonkin uskontokunnan edustajia viranomaistoimintaan järjestämään tunnustuksellisia aamunavauksia ja kuinka paljon viranomaistoimintaan saa sisällyttää yksittäisten uskontokuntien tunnustuksellisia elementtejä.
Mä luulen, että tämä keskustelu koskettaa sitä, pitäisikö kouluissa järjestää yhden uskontokunnan tunnustuksellisia aamunavauksia. Tai saako viranomainen (opettaja) järjestää ruokarukouksen ennen syömisen aloittamista. Tai voiko viranomainen viedä lapset uskonnolliseen tilaisuuteen (jumalanpalvelus) osana lakiin perustuvaa velvollisuutta (oppivelvollisuus).
Äänekkkäimmin tässä on varmasti esillä kaksi tahoa: (1) kristinuskon vastustajat, jotka naurettavuuksiinkin asti haluavat poistaa kaiken vähinkin uskonnolliselta vaikuttavan joka paikasta ja (2) ne kristinuskon hartaat kannattajat, jotka haluavat tyrkyttää omaa uskoaan ja se Jumala pitäisi saada mukaan vähän joka paikkaan.
Uskon, että valtaosa suomalaisista on asiassa hyvin maltillisia. Heidän mielestään koulu ei ole paikka tunnustukselliseen uskonnon harjoittamiseen ja toisaalta heidän mielestään suvivirsi (tai enkeli taivaan) on osa kulttuuria eikä siitä tarvitse kenenkään vauhkoontua.
Tuskin tulen aloitetta kannattaneeksi. Mutta kyllä lapsilla pitää Suomessa olla oikeus ja velvollisuus tutustua kristinuskoon ja sen perinteisiin siinä kuin oppia suomen kieltä ja opiskella Suomen historiaa. Tosin jälkimmäinenkin taitaa olla uhanalainen aine. Joka tapauksessa Suomessa kristinusko ei ainakaan vielä ole vain yksi uskonto muiden joukossa vaan keskeinen suomalaisuutta määrittävä tekijä. Jos se joskus on jotain muuta, sitten asiaa pitää tietysti miettiä uudelleen.
Kari,
Olen samaa mieltä, että lasten tulee koulussa oppia suomalaisesta kulttuurista ja omasta uskonnostaan. Jos lasketaan karkeasti, että kouluvuodessa oli 30 viikkoa ja uskontoa opetettaisiin keskimäärin tunti viikossa ensimmäisestä luokasta lukion viimeiseen luokkaan, päästään suuruusluokkaan 350 oppituntia.
Väittäisin siis, että tuota Lähi-idässä eläneiden ihmisten tarinaa jankataan 12 vuoden aikana vähintäänkin riittävästi. Samaan aikaan koulussa ei ole ”ateismi” nimistä oppiainetta, jossa käsiteltäisiin uskonnotonta maailmankuvaa. Matematiikka, maantieto tai äidinkieli kun eivät ole ateistisia oppiaineita.
Jusu: Kirjoitit seuraavaa: ”Väittäisin siis, että tuota Lähi-idässä eläneiden ihmisten tarinaa jankataan 12 vuoden aikana vähintäänkin riittävästi.”
Tässä taas nähdään, kuinka äärimmäisiä protestantteja suomalaiset uskonnottomat ovat. Ei kristinusko ole vain Raamattu. Vain lahtkolaiset ja Jehovan todistajat uskovat lähtevänsä vain ja ainoastaan Raamatusta. Kristinusko perustuu Raamattuun, mutta kristillinen usko on syntynyt ja kehittynyt Eurooppalaisessa kulttuuripiirissä. On hyvin vaikea ymmärtää Eurooppaa, jos ei tiedä, mitä eroa protestanteilla, katolisilla ja ortodokseilla on.
neuvostoliiton kouluissa laulettin internationaalia.se kuului perinteisiin.nyky suomen kouluissa tehdään samoin.
Erikoinen aloite. Olisivatkohan siinä vaadittavat lainsäädäntötoimet jopa perustuslain vastaisia?
Kansalaisaloitteen teksti kuuluu: ”Eduskunnan tulee ryhtyä lainsäädännöllisiin ja muihin tarvittaviin toimiin, joilla varmistetaan se, että peruskoulussa ja lukiossa vaalitaan jatkossakin suomalaisia kristillisiä perinteitä.”
Minun käsitykseni mukaan Suomen perustuslaki ei mahdollista sitä, että eduskunta voisi säätää lain, jolla viranomainen (koulu) valjastettaisiin uskonnollisten perinteiden edistäjäksi. Lainsäädäntömme päinvastoin edellyttää viranomaisilta puolueettomuutta eri uskontoja ja uskonnottomuutta kohtaan.
Ottaen huomioon kuinka myöhään eduskuntakaudella tämä aloite on tehty ja kuinka se ei sisällä ensimmäistäkään konkreettista ehdotusta siitä, mitä lakia tulee muuttaa ja millä tavalla, en itse näe mitään realistisia mahdollisuuksia sille, että tämä aloite voisi edes teoriassa johtaa lainsäädännön muuttamiseen.
Aloitteen tekijöiden olisi pitänyt tuoda paremmin perusteltu ja paljon konkreettisempi esitys siitä, mitä halutaan muuttaa. Aloite, jossa viranomaista vaaditaan toimimaan uskonnollisen tradition edistäjä on perustuslain kanssa ristiriidassa. Uskonnollisten rituaalien edistäminen kuuluu uskonnollisille yhteisöille. Se ei ole viranomaistehtävä.
Minusta perinne ja edistäminen ovat aivan eri asioita. Suomessa on revitty kaikki vanhat mutta toimivat rakennuksetkin alas ja rakennettu halvalla betonimöhkäleitä, joiden laskettu ikä on noin 50-vuotta. Myöskin homeongelmat ovat seuranneet nopeasta ja huonosta rakentamisesta.
Tämä kuuluu sikäli asiaan, että sen kautta on mahdollista havainnoida rinnakkainen ilmiö suomalaisessa kulttuurissa. Näin voidaan nähdä, että viisaus ei aina asu meissä.
Minusta huolestuminen on aivan terve ilmiö, kun on havaittu kuvainraastajien harrastama epäkohta. Siihen on syytä puuttua ja todeta, että kaikki uusi ei ole aina tervetullutta tai kehittävää. Miksi korjata vanhaa, kun se toimii?
Turunen on ihan oikeassa siinä, että kristilliset perinteet koulussa toimivat. Eivät ehkä kuitenkaan niin kuin hän ajattelee. Muutamassa kymmenessä vuodessa nykyistä asiantilaa on ajauduttu tilanteeseen, jossa 27% osaa sanoa uskovansa kristinuskon Jumalaan. Ja tässäkin syytä huomioida, että mitä nuorempia niin sitä vähemmän uskoa mihinkään kirkon keskeisiin opetuksiin.
Myös ne juhlat, joita vielä vanhempieni nuoruudessa 60-70-luvulla saatettiin – ainakin enemmän kuin nyt – kunnioittaa kristillisinä, ovat aikalailla maallistuneet. Kauneimmat joululaulut, kirkkohäät ja suvivirsi on niitä viimeisiä asioita, joita ihmiset mielellään vielä perinteinä kunnioittavat. Näissäkin kuitenkin ehtona, ettei pappi ala ketään liikaa moittimaan syntiseksi.
Oletko Turunen ihan varma, että tämä tilanne toimii? Etkö haluaisi korjata sitä johonkin suuntaan? Pidätkö sinä tällaisesta pinnallisesta kristinuskon ylläpidosta, joka on vienyt meidät kohti maallisuutta ja yleistä apateismia? Eikö se kuulosta ennemminkin vihtahousun suunnitelmalta?
Myös esim. ortodoksit ja katoliset perinteetkö mukaan lukien?
Raamattufundamentalistien on mielestäni turha enää itkeä, tulitte itse sahanneeksi uskonnollisten perinteiden oksaa.
Vielä Jusulle rautalangasta väännettynä:
Arvovapaata yhteiskuntaa ei ole olemassa. Onko sinusta meillä asiat kristillisyyden takia huonosti?
PS. Huomaa kysymyksen avainsanat!
Helinä,
Minä en ole peräänkuuluttamassa arvovapaata yhteiskuntaa. Opetushallitus on linjannut, että koulujen opetus on uskonnollisesti tunnustuksetonta ja poliittisesti sitoutumatonta. Minusta se on hyvä linjaus enkä ole esittämässä siihen muutoksia.
Minun mielestäni asiat eivät ole Suomessa erityisen huonosti ja jos ne olisivat huonosti, en katso että se johtuisi kristillisyydestä.
Meillä ovat asiat hyvin sen vuoksi että Valistus, työväenliike ja naisasiailiike panivat kristinuskon johtajat ja
fanaatikot kuriin.
”…jos ne olisivat huonosti, en katso että se johtuisi kristillisyydestä.” – No tämä kyllä oli Jusu ’musiikkia korville’. Se oli ainakin minun mielestäni kauniisti sanottu. Ja nimenomaan Sinun ’suustasi’, kiitos. Olen vilpittömästi iloinen, jos ajattelet noin.
Ja Sepon kommenttiin, niin varmaan tietyllä tavalla yhteisen tein etsiminen kansakunnille on parempi vaihtoehto, kun hajoittavat ja kaunaiset riidat. Kyllä se nimittäin tietyllä tavalla myönteisesti ’kolahtaa’, kun kansainvälisestikin Suomea arvostetaan eturivin mallimaana. On pitänyt löytää paljon toinen toiselleen hyvää tarkoittavia ratkaisuja, että näin on voitu kehittyä. Ollaanhan me kuitenkin ’tukkanuottasillakin’ melko kiltti kansa toisillemme, eikö vaan.
Länsimaiden historiaa, kulttuuria ja ihmisarvoja ei voida ymmärtää ilman kristillisyyttä. Kristinuskolla on ollut niin suuri vaikutus maahamme, että se näkyy yhä vuosiluvusta juhlapyhiin ja jopa etunimistä Suomen lippuun.
Ennen kristinuskoa Suomessa ei ollut edes kieltä ja sitä myötä todellista sivistystä, kunnes piispa Agricola loi Suomen kielen, ja hänen motiviinaan oli tuoda Raamattu kansalle, jossa hän onnistui luomalla Abckirjan ja kääntämällä Raamatun meille.
Nyt kun kristillisyyttä kitketään ja pakanauskonnot saavat lisää tilaa, niin että kristillisiin juhlapyhiin tuodaan pakanallisia elementtejä kuten Pyhäinpäivän korvaaminen Halloweenilla ja pääsiäisen pakanallistaminen pääsiäismunin tai noidista (joista vapaa-ajattelijat eivät valita vaikka ovat uskonnollisia), niin siitä luonnollisessa seurauksena on ennen pitkään hyvinvointivaltion loppuminen. Eihän pakanallisuudessa tai jumalattomuudessa ole esimerkiksi absoluuttisia ihmisarvoja, kun ihminen on vain eläin, siinä missä kristinuskossa ihminen on erityinen Jumalan kuvaksi luotu tärkein olento maan päällä.
Ilman ymmärtämättä hengellistä elementtiä ei voikaan ymmärtää sitä kristofobiaa joka vallitsee maassamme. Valitettavasti Raamatun antama kuvaus päivistämme on yhä enemmän.
”Henki sanoo selvästi, että viimeisinä aikoina jotkut luopuvat uskosta ja seuraavat eksyttäviä henkiä ja riivaajien oppeja tekopyhien valehtelijoiden vaikutuksesta, joiden omatunto on merkitty poltinraudalla.” – 1. Kirje Timoteukselle 4:1-2
”Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä tulee vaikeita aikoja. Ihmiset ovat silloin itserakkaita ja rahanahneita, kerskailijoita, ylimielisiä, pilkkaajia ja vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä ja jumalattomia. He ovat rakkaudettomia, leppymättömiä, panettelijoita, hillittömiä ja raakoja, hyvän vihaajia, petollisia, yltiöpäisiä ja omahyväisiä . He rakastavat enemmän nautintoja kuin Jumalaa.” – 2. Kirje Timoteukselle 3:1-4
Länsimaiden historiaa, kulttuuria ja ihmisarvoja ei voi ymmärtää ilman islamin uskoakaan. Se ei tarkoita kuitenkaan, että koulun tulisi tarjota kaikille islamin uskon harjoitusta vaan tietoa siitä. Näin pitäisi tehdä kaikille uskoille. Tietoa, ei harjoitusta.
Antero Kangasluoma: Uskotko todella itse siihen, mitä yllä kirjoitat?
No ei siinä paljoakaan tarvitse jättää uskon varaan.
Tässä on taas hieno esimerkki siitä, miten vähän ”tieteellisellä maailmankuvalla” on tekemistä varsinaisten tosiasioiden kanssa, kun heittäydytään retorisiksi.
Pulkkisen käsitys ”tieteellisestä maailmankuvasta” ei ilmeisesti vastaa tieteellistä maailmankuvaa. Meillä koulussa sen ymmärtäminen on vaatimuksena.
Aloitteessa ei ole virheitä ja se voidaan käsitellä asianmukaisesti eduskunnassa. Aloite on Oikeusministeriön tarkistama ja siinä esitetyt asiat kuuluvat eduskunnan toimivaltaan.
Aloite on mahdollista laillisesti toimittaa myös seuraavalle eduskunnalle, jos katsotaan, että eduskunta ei tämän vaalikauden aikana sitä ehdi käsitellä. Sähköisesti ja paperilla kerätyt tiedot tarkistaa Väestörekisterikeskus ja heidän tarkastuksensa jälkeen on vielä puoli vuotta aikaa toimittaa aloite eduskuntaan.
Perinteet, myös kristilliset, ovat tärkeitä siksi, että ne ankkuroivat lapset elämää kannattaviin arvoihin.
Matti Helin,
Aloitteessa vaaditaan eduskuntaa ryhtymään toimiin joilla varmistetaan, että kouluissa vaalitaan jatkossakin kristillisiä perinteitä. Aloitteessa ei mainita, mitä tämä käytännössä tarkoittaa eikä anneta yhtään esimerkkiä siitä, miten eduskunnan halutaan nykyistä lainsäädäntöä muuttavan. Näin epämääräisen aloitteen tekeminen on tietenkin mahdollista, mutta se tekee sen käsittelystä vaikeaa. Olisi kannattanut olla täsmällisempi sen suhteen, millaisia muutoksia haluaa lainsäädäntöön.
Kansalaisaloitteen keskeisenä perusteluna on väite, että apulaisoikeuskansleri olisi kieltänyt suvivirren laulamisen koulun kevätjuhlissa. Tämä väite ei pidä paikkaansa ja tältä osin kansalaisaloitteen perustelu perustuu väärinymmärrykseen. Erehdykseen ja hätiköityyn reaktioon pohjautuva perustelu vähentää aloitteen uskottavuutta.
Lakialoitteessa vaaditaan eduskuntaa ryhtymään toimiin, jotta eduskunta säätäisi lain, jolla velvoitetaan suomalainen viranomainen sisällyttämään evankelis-luterilaisen kirkon järjestämiä uskonnollisia aamuhartauksia viranomaisen toimintaan. Tällainen vaatimus on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa ja rikkoo sitä periaatetta, että viranomaisen tulee lain mukaan olla uskontojen suhteen puolueeton. Tässä viranomaisella tarkoitan peruskouluja ja lukioita.
Opetushallitus on linjannut, että kouluissa opetuksen tulee olla uskonnollisesti tunnustuksetonta ja poliittisesti sitoutumatonta. Kansalaisaloitteessa vaaditaan evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksellisten elementtien tuomista koulutyöhön (esim kirkon järjestämät aamunavaukset). Tämä vaatimus on toki mahdollista esittää, mutta pidän epärealistisena, että eduskunnasta löytyisi poliittista tahtoa tuoda tunnustuksellista uskonnollisuutta koulutyöhön.
Pidän kansalaisaloitteessa esitettyjä vaatimuksia perustuslain kanssa ristiriitaisina ja niiden toteuttaminen vaatisi isoa periaatteellista muutosta koulujärjestelmään ja yleensä siihen periaatteeseen, että viranomaiset toimivat tasapuolisesti kaikkia uskontoja kohtaan. Mielestäni koulujen tehtävä ei ole tunnustuksellinen uskonnon harjoittaminen. Katson, ettei kansalaisaloitteella ole realistisia edellytyksiä menestyä sellaisena kuin se on nyt jätetty.
Kansalaisaloitteen läpimeno vaatii sitä, että puolen vuoden ajan joka ikinen päivä 275 ihmistä allekirjoittaa kansalaisaloitteen. Ymmärsin, että aloite on tullut vireille 4 päivää sitten ja sillä on nyt 156 allekirjoittajaa. Aloitetta markkinoimalle sille voi toki saada nopeastikin uusia kannattajia, keräsihän homoliittoaloitekin ensimmäisen vuorokauden sisällä 160,000 allekirjoitusta. Nykyinen tahti ei kuitenkaan riitä aloitteen läpimenoon.
Vaikka en pidäkään tätä aloitetta realistisena, kannatan suvivirren laulamista kevätjuhlissa. Sen laulaminen ei kuitenkaan tätä aloitetta vaadi, koska toisin kuin aloitteen perusteluissa väitetään, apulaisoikeuskanslerin päätös ei kiellä suvivirren laulamista. Hän on tämän itse vahvistanut A-studion haastattelussa.
On myös ihmisiä, jotka huomaavat kristillisyyden fanaattisen kääntöpuolen: sen, että vastustetaan lähes kaikkien muiden ihmisoikeuksia paitsi ”meidän.”
Väitätkö tosiaan ettei tuollaista ole? Näilläkin sivuilla on vastustettu mm naisten, muslimien, naispappien, seksuaalivähemmistöjen jne oikeuksia.
Tällainen kansalaisaloite on hyvä. Sillä Raamattu on Pyhän Jumalan rakkauden kirja ja ainoa oikea ihmisen ”käyttöohje”. Jos kristillisyys hylätään, ei jää tyhjiötä, vaan sen täyttää epäjumalat. Ateistiset valtiot, kuten esim.Pohjois – Korea, Kiina, natsi – Saksa ja entinen Neuvostoliitto osoittavat niiden kylmän ja armottoman raakuuden kansalaisia kohtaan ja valtaa pitävien syvän itsekkyyden ja pahuuden. Sielunvihollinen valehtelee aina ”ihmishallinnan ihanuutta”, mutta sehän varas, tappaja ja tuhoaja (Joh.10:10a).
”Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin (San.14:26).
”Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä” (San.14:34).
Maija
Kiitos miellyttävästä kerronnastai.