Tulin kesäkeittiöstä terassille ja sinä olit siinä. Kyykötit paikoillasi ja päästit lähelle. Kylkesi kohoili hengityksen mukana, ihan hiljaa.
Katselimme toisiamme, sinä nappisilmilläsi ja minä, juuri keittopaikan savuista tulleena. Jäljistä päätellen olit lentää tömähtänyt ikkunaa päin. Voi voi pientä laulajaa.
Hetken kuluttua terhistyit ja katsoit uudelleen. Katselit, ja nousit vihdoin lentoon.
Näin sinut vielä, kun olit asettunut koivun rungolle lepäämään. Sitten siipesi kantoivat ja lensit vihreään lehtimetsään.
Koivuissa on jo iso lehti, vaikka juhannukseen on reilu kuukausi. Silloin sinä olet jo iso lintu, toivon niin. Hyvää kesää, tavataan ensi kerralla iloisemmissa merkeissä.
Kiitos lämmittä elämänmyönteisyyttä hehkuvasta tekstistä.
KIITOS! Kun lapset olivat pieniä, luimme Kultaista aapista ja sitä, miten Porsas Urhea ja kumppanit asuivat vihreässä vihtametsässä. Juuri nyt olen vihreän vihtametsän keskellä ja luonto on ihmeitä tulvillaan. Kaunista kesää sinullekin!
Voi ota ja anna. Sain Greenpeace-järjestön tukijana sähköpostiin viestin, jossa ”Nyt pyydän sinua tekemään yhden jutun. Lähettäisitkö Norjan ympäristöministerille oman viestisi, jossa pyydät häntä suojelemaan Arktiksen?” Kannatan lämpimästi Greenpeace-järjestön hanketta, mutta valitettavasti tunnen olevani jo liian vanha ”tekemään näitä juttuja”. Mieluummin lepäilen ihailemalla WWF:n Norppalive-sivustoa (http://wwf.fi/elainlajit/saimaannorppa/) , jossa aamuyön pimeinä tunteina kalliolla ei kuitenkaan näkynyt norppaa, vaan kuun silta väreilevällä järven pinnalla.
Yllättäen Greenpeacen ehdottama toimenpide on täysin laillinen. Teitä tukijoita ei varmaan kovin helposti laittomuuksiin saisikaan.