Myöhäisillan ratoksi pieni raamattuvisa. Ainakin yksi seuraavista ei kuulu Raamattuun. Mikä tai mitkä?
1) Autuaita olette te, kun teitä herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa.
2) Kun rakennat uuden talon, varusta katto reunuksella. Ellet tee reunusta ja joku putoaa katolta, vastuu hänen verestään tulee sinun ja talosi kannettavaksi.
3) Jumala on taivaan ja maan valo. Hänen valonsa loistaa kuin lyhty ikkunasyvennyksessä. Lyhdyn lasi on kuin välkkyvä tähti, ja se on sytytetty siunatun öljypuun öljyllä, joka ei tule idästä eikä lännestäkään.
4) Totisesti minä sanon sinulle tänään: sinä tulet olemaan minun kanssani paratiisissa.
5) – – hänen mielensä paloi Egyptin himokkaisiin miehiin, joilla oli elin kuin aasilla ja jotka sinkosivat siementään kuin orhi.
6) Raha on kaiken pahan alkujuuri. Rahaa havitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta ja tuottaneet itselleen monenlaista kärsimystä.
7) Anna minulle tänä päivänä minun jokapäiväinen leipäni.
8) Rakkaat ystävät, älkää uskoko kaikkia. Koetelkaa heidät, tutkikaa, sillä maailmassa on liikkeellä monia jotka vain luulevat tietävänsä.
Kiitokset: JK, jonka kanssa keskustellessani sain idena kirjoitukseen.
Hienoa, että Länsi-Turunmaan seurakunnat ovat säilyttäneet nimensä eivätkä ole antaneet keskustaajaman väen jyrätä, kuten tapahtui kunnan nimestä päätettäessä. Kunnan nimi näkyy kyllä seurakuntayhtymän nimessä:
http://www.ltsrk.fi/
”jouluviisujen ym. lurinat”
”Lurinoilla” en tarkoittanut perinteisiä joululauluja, joista monet ovat syvästi hengellisiä.
Tarkoitin sellaisia tunteellisia viisuja,joissa esimerkiksi sanoitetaan kovasti epäraamatullisesti: ”Jeesus-lapsi syntyy uudestaan!” – tai: ”sydämeeni joulun teen”!
Joulurauhaa ei kukaan kykene ”tekaisemaan” sydämeensä . Se tulee vain ylhäältä, uskon kautta Jeesukseen, jos on tullakseen, ei muuten!
Kun on kysymyksessä joulusaarnan valmistelu, tulisi tällaisia lurinoita saarnaajien ja pappien puheissaan välttää!
Sain aikoinaan Itämaisen seuran kokouksessa kuulla Jaakko Hämeen-Anttilan kertomaa tekeillä ollevasta Koraanin käännöksestä. Tein muutamia pistokokeita todetakseni että hänen käännöksensä oli todella suuremmoinen. Sittemmin kirja julkaistiin. Se on korkalaatuinen.
Jorin viittama lauselma ei ollut tuolloisessa kokouksessa esillä, mutta sekin kuvaa kääntäjän erinomaista tyyliä, missä arabian erityinen runollisuus on tullut myös kohdekieleen:
”Jumala on taivaan ja maan valo. Hänen valonsa loistaa kuin lyhty ikkunasyvennyksessä. Lyhdyn lasi on kuin välkkyvä tähti, ja se on sytytetty siunatun öljypuun öljyllä, joka ei tule idästä eikä lännestäkään.”
24. Valon suura, jae 35