Iltalehti kertoo tänään 13.11. tekemästäni tutkintapyynnöstä, jonka jätin viranomaisille vajaa kuukausi sitten 17.10. Minulle tulleiden tiedustelujen johdosta julkaisen tekstin alla kokonaisuudessaan, jotta kaikilla kiinnostuneilla on asiasta riittävät tiedot. Minulla ei ole asiaan muuta kommentoitavaa.
Minulta on tiedusteltu, miksi olen antanut piispa Teemu Laajasaloa koskevan veronvälttelyepäilyn verohallinnon ja poliisin, en piispa Teemu Laajasalon johtaman Helsingin tuomiokapitulin tutkittavaksi. Olen antanut asian viranomaisille, koska olen vakuuttunut heidän kyvystään selvittää tämäkin asia.
ASIA: Selvityspyyntö Helsingin piispan Teemu Laajasalon asumiseen mahdollisesti liittyvästä veronvälttelystä
Pyydän verohallintoa ja/tai poliisia selvittämään, onko kirkkohallituksen ja Helsingin piispan Teemu Laajasalon tekemä, piispan virka-asuntoa koskeva vuokrasopimus johtanut tilanteeseen, jossa Teemu Laajasalo syyllistyy veronvälttelyyn.
Kirkkohallitus on vuokrannut Helsingin seurakuntayhtymän Korkeavuorenkadulla omistamasta talosta piispan virka-asunnoksi huoneiston, jossa Teemu Laajasalo asuu vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa. Kuudesta huoneesta, keittiöstä ja aputiloista koostuvan huoneiston koko on 233 neliömetriä. Vuokrasopimuksen (liite 1) mukaan Laajasalo on vuokrannut asunnosta itselleen ja perheelleen ”3 h, K ja S”, joiden koko on 93 neliömetriä. Sopimukseen liitetyn asunnon pohjapiirroksen (liite 2) mukaan vuokrattuja huoneita on kaksi, minkä lisäksi sopimukseen kuuluvat keittiö, pesutilat ja käytävä.
Vuokrasopimuksessa ei lainkaan mainita asunnon muita tiloja, joita on 140 neliötä ja joihin kuuluu eteinen, ruokasali, olohuone ja kaksi isoa huonetta. Vuokrasopimuksen kohta ”muut tilat ja niiden käyttötarkoitus” on jätetty tyhjäksi. ”Jyvitetty pinta-ala”, joka käsitteenä voisi viitata asuin- ja edustustilojen väliseen erotteluun, on ”0,0” neliömetriä.
Työnantajan tarjoama asunto on työntekijän saama etu, josta työntekijää verotetaan asuntoedun verotusarvon mukaan tai josta työntekijä maksaa asunnon verotusarvon mukaista vuokraa. Asiassa on olennaista, mikä osa asunnosta tosiasiallisesti on asuin- ja mikä osa edustus- tai työkäytössä. Jos jokin tila on yksinomaan työ- tai edustuskäytössä, sitä ei verohallinnon ohjeen mukaan lueta asuntoeduksi. Ohjeiden mukaan asuntoetuun kuitenkin tulee lukea asunnon se osa, jota työntekijä käyttää sekä asumiseen että työ- tai edustustilana.
Julkisesti esitettyyn kysymykseen vuokrasopimuksesta ja asunnon käytöstä Laajasalo on vastannut avustajansa Satu Huttusen välityksellä kysyjälle antamassaan selvityksessä. Sähköpostiviestin mukaan ”koko asunto on nimenomaisesti vuokrattu ’Helsingin piispan virka-asumista varten’. Piispa maksaa vuokraa 1507,74 euroa, joka perustuu siihen, että laskennallisesti on arvioitu asunnosta 93 neliötä olevan kokonaan yksityisessä käytössä” (liite 3).
Laajasalo asuttaa perheineen oman ilmoituksensa mukaan 233:a neliötä mutta maksaa asuntoedun arvosta johdettua vuokraa vain 93 neliöstä. Vuokran suuruus näiltä 93 neliöiltä on laskettu verohallinnon ohjeen mukaisesti, ja se on 1435 euroa kuussa (+ maksu sähköstä, yhteissumma 1507 euroa). Niistä 140 neliöstä, jotka Laajasalon mukaan ovat sekä asuin- että edustuskäytössä, hän ei maksa mitään. Vuokranmaksutapa vaikuttaa verohallinnon ohjeen vastaiselta toiminnalta ja voi täyttää veronvälttelyn tunnusmerkit.
Piispan 233 neliön virka-asunnon verotusarvo (tai vaihtoehtoisesti siitä perittävä vuokra) on verohallinnon laskentatapaa käyttäen Helsinki 1 -alueella 3171 euroa. Se, että vuokrasopimukseen ei ole merkitty huoneiston ja asuinpinta-alan todellista kokoa, näyttää tuottavan Laajasalolle taloudellista hyötyä 1736 euroa kuussa.
Verohallinnon mukaan asuntoedun arvoa voidaan alentaa, jos asuntoa käytetään työhön liittyvään edustamiseen useammin kuin satunnaisesti; käytännössä edustustilaisuuksia tulisi olla säännöllisesti vähintään kerran kuussa. Verohallinnon syventävän vero-ohjeen mukaan ”arvon alentaminen edellyttää verovelvollisen esittämää luotettavaa selvitystä asunnon työ- tai edustuskäytöstä”.
Laajasalo on edustustilaisuusilmoituksensa (liite 4) mukaan järjestänyt asunnossaan touko-elokuussa 12 tapaamista sekä 17.8.2018 vastaanoton. Kaikki 12 tapaamista hän on julistanut salaisiksi kirkkolain 5 luvun 2 pykälän eli rippisalaisuuden perusteella. Siksi on mahdotonta arvioida, ovatko nämä ripittäytymistilaisuudet verohallinnon ohjeessa tarkoitettuja edustustilaisuuksia. (Rippiä ei kirkossa lueta edustustilaisuudeksi, eikä sitä varten tarvita edustustilaa. Rippisalaisuus on säädetty suojaksi henkilölle, joka kertoo papille henkilökohtaisista asioistaan.)
Vastaanotto 17.8. oli Laajasalon oman vaalitukiryhmän kutsuvierastilaisuus, jonka kulut maksoi työnantaja.
Mikäli Laajasalo järjestäisi asunnossa verohallinnon ohjeessa tarkoitettuja edustustilaisuuksia säännöllisesti eli verohallinnon linjauksen mukaan vähintään kerran kuussa, hän voisi hakea verotukseensa tältä osin huojennusta asuntoedun arvoon.
Verohallinnon ohjeen A258/200/2017 mukaan sekä asumis- että edustuskäytössä olevan asunnon asuntoedun arvo lasketaan seuraavalla kaavalla:
A = Koko asunnon luontoisetuarvo
Pa = Koko asunnon pinta-ala
C = Asunnon edustuskäytössä oleva tila, neliömetriä
T = edustustilaisuuksien lukumäärä kuukaudessa
Edustuskäytön tuottama vähennys V = A x (C/Pa) x (T/30,33)
Asuntoedun arvo edustuskäyttövähennyksen jälkeen: A – V
Pa = Koko asunnon pinta-ala
C = Asunnon edustuskäytössä oleva tila, neliömetriä
T = edustustilaisuuksien lukumäärä kuukaudessa
Edustuskäytön tuottama vähennys V = A x (C/Pa) x (T/30,33)
Asuntoedun arvo edustuskäyttövähennyksen jälkeen: A – V
Jos Laajasalon asunnossa olisi edustustilaisuuksia kaksi kertaa kuukaudessa, asuntoedun arvosta eli 3171 eurosta voitaisiin em. kaavan perusteella verovelvollisen hakemuksen perusteella vähentää 125 euroa. Työsuhdeasunnon verotusarvoksi (tai vaihtoehtoisesti vuokraksi) määräytyisi tämän verovähennyksen jälkeen 3046 euroa kuussa. Sekin on 1611 euroa enemmän kuin Laajasalo tätä nykyä asumisestaan maksaa.
Laajasalon asunnon 140 neliömetrin osuuteen kuuluu myös työnantajan kustantama siivouspalvelu kerran viikossa (liite 5). Kuukaudessa tämän työn arvo on noin 500-600 euroa. Koska tilan tosiasiallinen edustuskäyttö on yllä kuvatulla tavalla kyseenalaista, on syytä selvittää, tulisiko myös siivouspalvelu lukea osaksi asuntoetua tai muuta luontoisetuutta.
Pyydän verohallintoa ja/tai poliisia tutkimaan, onko vuokrasopimus, josta on jätetty pois veronmääräytymiseen vaikuttavia olennaisia tietoja, mahdollistanut Laajasalolle taloudellisen edun kertymisen lainvastaisella tavalla.
Vantaalla 17.10.2018
Johanna Korhonen
Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja
johanna.korhonen@verkkotie.fi, 0405105906
Poliisi ei asiaa tutki.
https://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/tiedotteet/1/1/poliisi_teki_lokakuussa_paatoksen_helsingin_piispan_asuinjarjestelyja_koskevassa_asiassa_75777?fbclid=IwAR1SWJT-lBclyhZ7_yKyBV1iWb3fGikL1H_IYrTC9UJIlzulQe8aryYx_HQ
Koska veroviranomainen on asianomistaja, se voi tehdä tutkimuspyynnön poliisille, jolloin poliisi tutkii. Tässä vaiheessa odotetaan verottajan ratkaisua.
Lisävalaistusta asiaan alla olevassa Kirkko & Kaupunki-lehden uutisessa.
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kirkkoneuvos-vastaa-johanna-korhosen-vaitteisiin-teemu-laajasalon-vuokrasopimus-on-tehty-samalla-tavalla-kuin-muidenkin-piispojen-
Salme, sinä luotat Kirkko ja kaupunki- lehden haastatelluissa kirkon työntekijöistä saatuihin lausuntoihin kuin Raamattuusi. Ehkäpä sinä voisit hankkia tietoa muistakin lähteistä, tutkia myös erilailla ajattelevien sanomisia ja tehdä monista informaatiolähteistä saamistasi tiedoista synteesin ihan omilla aivoillasi.
Kuvitteletko, että kirkon työntekijät voisivat sanoa poikkipuolisen sanan kirkon korkeiden johtajien, piispojen toimista? Voisi olla ura poikki ja uuden työpaikan haku edessä. Olet varmaan kuullut, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
Henkilökohtaisesti pidän piispa Laajasaloon kohdistuvaa ajojahtia vastenmielisenä. Laajasalon aikaisemman yritystoiminnan perusteella näyttää siltä, että Laajasalolle saataneen aikaiseksi taloudellinen vahinko päiväsakkojen muodossa. Näille lienee laillinen peruste, mutta voidaan silti kysyä, palveleeko sakkojen hankkiminen yritystoimintansa jo lopettaneelle piispalle jollain tavalla Helsingin hiippakunnan etua.
Näyttää siltä, että Helsingin hiippakunnassa virkamies- ja luottamushenkilöjohdon välit ovat niin tulehtuneet, että kommunikointi hoidetaan rikosilmoitusten kautta. Mielestäni tässä tilanteessa voisi miettiä, saataisiinko henkilövaihdoksilla palautettua tilanne, jossa hiippakunnan työn painopiste palaisi käräjöinnin sijasta hiippakunnan varsinaiseen toimintaan.
Ainakin tässä olisi peiliin katsomisen paikka, edistetäänkö hiippakunnan etua näillä alituisilla tutkintapyynnöillä ja rikosilmoituksilla. Jos toimiva johto ei kykene ajamaan edustamansa yhteisön etua, olisi mielestäni johtopäätösten aika.
Kirkkolain mukaan hiippakuntavaltuusto valitsee puheenjohtajan keskuudestaan toimikaudekseen. Hiippakuntavaltuuston puheenjohtajan vaihto kesken toimikauden ei ilmeisesti ole ihan läpihuutojuttu.
Hiippakuntavaltuuston hyväksymässä työjärjestyksessä määrätään tarkemmin mm. puheenjohtajien tehtävistä ja vaalien toimittamisesta. Tätä kautta lienee mahdollista, että puheenjohtajan tehtävät siirretään äänestyspäätöksellä varapuheenjohtajalle.
Jusu puhuu asiaa! Vastenmielistä hommaa. Katkeruus paistaa selvästi läpi.
Jusu: ”Ainakin tässä olisi peiliin katsomisen paikka, edistetäänkö hiippakunnan etua näillä alituisilla tutkintapyynnöillä ja rikosilmoituksilla. Jos toimiva johto ei kykene ajamaan edustamansa yhteisön etua, olisi mielestäni johtopäätösten aika.”
Joo, piispan pitäisi tehdä omat johtopäätöksensä, kun jatkuvasti nousee lehtien lööppeihin. Eikä kertaakaan ole ollut savua ilman tulta.
Laajasalo on tuonut mukanaan KirkkoLeaksin. Teemu Laajasalon alter ego Teemu Tammisalo esiintyi YleLeaksissa. Menevätkö roolit sekaisin?
Laajasalon toiminta tyrmistytti ministeriä:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000901165.html
On kirkolle kuvaavaa, että Laajasalosta tuli piispa ja että YleLeaks jatkuu KirkkoLeaksina.
Yle Leaks ei ole keskusteluohjelma, jossa vieraan esittävät omia mielipiteitään. Se on viihdeohjelma, jossa näyttelijät/koomikot esittävät käsikirjoittajan kirjoittamia vuorosanoja.
Rajamäki saa mielestäni pahoittaa mielensä poliittisesta satiirista, mutta kyllä hänen pitäisi ymmärtää, ettei ohjelmassa esiintyneitä kommentteja esittänyt Kallion kirkkoherra vaan viihdeohjelmassa esiintyvä näyttelijä.
Kiitos Jusu tuosta kommentista. Samaa mieltä.
Jusu: ”Rajamäki saa mielestäni pahoittaa mielensä poliittisesta satiirista,”
Mutta hirveä meteli on noussut, kun Laajasalo on mielensä pahoittanut siitä, että hänen asioitaan tutkitaan. Olisin itse tehnyt kantelun Laajasalon asumisesta, mikäli pystyisin tekemään laskelmia, kuten Johanna Korhonen. Iltalehtien lööpeissä käytiin sen verran lävitse Laajasalon asuntoetua, että monta kysymystä nousi mieleeni.
Jusu: ”…mutta kyllä hänen pitäisi ymmärtää, ettei ohjelmassa esiintyneitä kommentteja esittänyt Kallion kirkkoherra vaan viihdeohjelmassa esiintyvä näyttelijä.”
Kari Kanala esiintyi viihdeohjelmassa, jollaiseen Jusu viittaa, ja sai tuomiokapitulilta nuhteita.
https://www.kotimaa.fi/artikkeli/tuomiokapituli-kirkkoherra-kari-kanala-kayttaytyi-roast-esityksessa-papille-sopimattomalla-tavalla/
Tein samaiseen tuomiokapituliin kantelun Kallion seurakunnan kirkkoherran Teemu Laajasalon esiintymisestä YleLeaksissa. Kantelun keskeinen asia ei liittynyt Rajamäkeen, vaan siihen, miten ohjelmassa pilkattiin toistuvasti Jeesusta ja etenkin ristiä. Teemu Laajasalolle pilkkaaminen ilmeisesti kelpasi, kun esiintyi samoissa lähetyksissä, missä pilkkaaminen tapahtui. Lopetin YleLeaksin katselun, mutta en Laajasalon takia, vaan pilkkaamisen. Meillä todellakin on täysin erilaiset arvot, minulla ja Laajasalolla. En ymmärrä, miten pyhimpiä arvoja myydään niin halvalla kuin mitä Laajasalo teki antamalla YleLeaksílle kirkkoherrallisen statuksen.
Tuomikapituli hylkäsi kanteluni, koska katsoi sen vanhentuneeksi. En tiedä, vanhentuiko se tuomiokapitulin pöydällä vai oliko se aidosti vanhentunut eikä se minua edes kiinnosta. Tuomiokapituli pesee omansa puhtaaksi ja löytää siihen aina jonkun kikkakolmosen.
Kirkkoherrojen Kari Kanala ja Teemu Laajalon tapauksia vertaamalla voitaneen todeta, että laki on sama kaikille, mutta sitä luetaan pärstäkertoimen mukaan.
YleLeaks esiintyminen viittaa poliittiseen laskelmointiin. Ei sellainen visionääri kuin Laajasalo viihdy kirkkoherrana, vaan tähtäimessä on kirkon korkein jakkara. YleLeaks toi julkisuutta, joka auttaa silloin, kun kirkon tärkeitä virkoja täytetään. Laajasalo huudatettiinkin piispaksi. Jos kaikki menee nappiin ja ihmisten poliittinen muisti on niin lyhyt kuin väitetään, niin eiköhän Laajasalo vielä ehditä huutaa arkkipiispaksi.
”Mutta hirveä meteli on noussut, kun Laajasalo on mielensä pahoittanut siitä, että hänen asioitaan tutkitaan.”
—
-Mikä meteli? Tästä on noussut julkinen meteli aivan turhaan. Ja eikö Teemu Laajasalo sanonut, että on hyvä että asiat tutkitaan.
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/piispa-teemu-laajasalo-pitaa-hyvana-etta-viranomaiset-tutkivat-talousepaselvyydet
”Ja eikö Teemu Laajasalo sanonut, että on hyvä että asiat tutkitaan.”
Mitä muuta voi sanoa, kun juttu on tutkinnassa 🙂
”Mitä muuta voi sanoa, kun juttu on tutkinnassa :)”
-Tarkoitatko myös anteeksipyyntöä? Ei ollut vilpitön?
Jusu, puhut vähän harkitsemattomasti ”ajojahdista”. Toki siinä olen samaa mieltä, että kirkon ummehtuneiden käytäntöjen siivoaminen on tekijälle varsin epämukavaa työtä. Jonkun se on kuitenkin tehtävä. Jos Totuuden Henki saisi kirkossa enemmän valtaa, kirkollakin olisi toivoa tulevaisuudessa.
”Jos Totuuden Henki saisi kirkossa enemmän valtaa, kirkollakin olisi toivoa tulevaisuudessa.”
—-
-Totuuden Henkin toimii siten, että sitten kun totuus on tuotu päivänvaloon, on armon vuoro. Tätäkin olisi syytä opetella kirkossa ja sen jäsenten välillä. Onko tässä mielestäsi ainoa oikea ratkaisu se, että piispa eroaa tai erotetaan tehtävästään?
Jusu, asiat korjaantuvat henkilövaihdoksilla. Piispa on vaihdettava rehellisempään.
Helsingin hiippakunta on nyt tehnyt historiaa ja se merkitään aikakirjoihin. Hiippakuntaa johtaa piispa, jolla on tuore rikostuomio ansioluettelossaan. Kuka tai mikä hiippakunta voi pistää paremmaksi?
Erikoista että hiippakuntavaltuuston puheenjohtajan päämissiona näyttää olevan oman piispansa julkinen mollaaminen.
”Ja jos jokin talo riitautuu itsensä kanssa, ei se talo voi pysyä pystyssä.” Mark. 3:25
Aina on olemassa myös se vaara, että sananlasku käy toteen. ”Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.” Herra varjelkoon!
Harri Ahdesmäki, katolisilla piispuus on sakramentti, meillä luterilaisilla piispa on tavallinen ihminen, mutta mieluimmin sieltä rehellisimmästä päästä.
Piispa Teemu Laajasalo. Olet turhaa veljeillyt Tulkaa kaikki -liikkeen kanssa.
Olen sitä mieltä, että Teidän lipilaari tie on kuljettu loppuun ja on aika palata oikeaan oppiin. Homoliitot eivät kuulu kirkkoon.
Valvo itseäsi ja opetustasi, ole siinä kestävä; sillä jos sen teet, olet pelastava sekä itsesi että ne, jotka sinua kuulevat.
(1. Tim. 4:16 FB38)
Laajasalon tie piispana näyttää jo muutenkin lähenevän loppuaan, ei sen liberaalisuuden takia vaan muita syistä. Jos tilannetajua on, hän voisi tehdä ns. johtopäätökset, ja vilppien selvittelyt loppuisivat siihen, ainakin uusien mahdollisten selvitysten osalta. Hän tulisi epäilemättä valituksi kansanedustajaksi , sosiaalisten taitojensa ja Yleleaksin kansaan uponneen pelleilyn vuoksi. Turun piispa erosi paljon pienemmän hairahduksen vuoksi, ja on nyt arvostettu kansanedustaja.
Piispa Teemu Laajasalo on piispana vielä kauan. Lipilaarin elämän ja opin aika on ohi. Suosittelen Tunnustuskirjoja ja Pyhää Raamattua piispan lukuhetkiin.
Ken elää se näkee. Juha, Raamatulla hurskastelusi on väsyttävää.
Johanna Korhosen toimintatava ovat etovia. Entisenä toimittajana hänen pitäisi tietää että epätarkan tiedon levittäminen on vastoin journalistin ohjeita ja ylipäätään ala-arvoista.
Poliisi on päättänyt Korhosen tutkintapyynnön jo lokakuussa todeten että ei aihetta. Miksi Korhonen antaa siis vielä marraskuussa ymmärtää että asiaa tutkitaan. Poliisi on toki voinut toimittaa aineiston verottajalle mutta se on toinen asia koska rikokset tutkii poliisi, ei verottaja.
Kun vielä tuomiokapituli totetaa että 1. nykyinen käytäntö on Askolan ajoilta ja b) Askola maksoi samoista tiloista vähemmän ja c) vuokrakäytännöt päättää tuomiokapituli, ei piispa on asia nähtävä vain ajojahtina jossa käännetään viimeinenkin kivi.
Mutta ehkä nyt tasapuolisuuden nimissä pitää nyt seuraavan kerran verovirastossa asioidessa tarkastella hiuka Vox Silentii ry:n verotietoja ja arvioida onko niissä enemmäkin selvitettävää. Yhdistyksessä kun helposti unohtuu että kulukorvauksia saa ottaa vain tietyissä rajoissa ja muuten maksetaan sivukulut kuin mikä tahansa työnantaja…
Vaikka pidänkin tutkintapyyntöä vastenmielisenä, tasapuolisuuden nimissä olisi kuitenkin hyvä pysyä totuudessa. Toisin kuin Jaakko Toivola väittää, verotuksen oikeellisuuden valvonta on nimenomaan ja ensisijaisesti verohallinnon vastuulla. Verohallinto voi jopa määrätä sanktioita (esim. veronkorotus) verojen maksuihin liittyvissä laiminlyönneissä.
Pitäisin toivottavana, että verottaja ei tiedottaisi, millaiseen tulokseen se tämän asian selvityksen osalta päätyy. Näin meille jäisi enemmän spekuloitavaa asian tiimoilta.
Jaakko Toivola paukuttelee tekstiä täydellisen tietämättömyyden suomalla varmuudella. Pitäisi todella selvittää itselleen, mistä on kysymys, ennen kuin antaa vääriä tietoja.
Jaakko Toivola, rikot jälleen kahdeksatta käskyä kirjoittamalla väärää tietoa. Poliisi ei lopettanut tukintaa todeten sen aiheettomaksi, kuten väität. Poliisi totesi, että tutkinta kuuluu veroviranomaiselle, joka siis nyt tekee tutkintatyötä.
Edelleen hyvä Jusa rikokset tutkii tässä maassa kyllä poliisi ja syyttämispäätökset tekee oikeuslaitos, ei verottaja. Osoitatko myös missä olen väittänyt että verotuksen valvonta ei olisi verohallinnon vastuulla?
Verottaja voi toki päätyä viemään tapauksia rikostutkintaan mutta verottajan omat keinot ovat erilaisia veronkorotuksia myöhästymisistä, virheellisen tiedon antamisesta ja laiminlyönneistä. Ei rikostutkintaa- ja varsinkaan tuomioita.
Nyt menee kuitenkin todella moni asia sekaisin. Ensinnäkin Korhonen puhuu asuntoedusta joka on käsitteenä väärin koska piispa maksaa vuokraa. Toiseksi asunnon on piispalle osoittanut tuomiokapituli ja ehdot tulevat kirkon hallinnolta. Piispa ei siis ole suoraan pääosallisena asiassa. Jos verottaja päätyisi vaatimaan jollakin perusteella oikaisua (ja huom. kyseessä ei ole rikos) se kohdistuisi ensisijaisesti vuokranantajaan eikä asunnon vuokraajaan.
Sinä kerroit poliisin päättäneen tutkinnan ja ihmittelit, miksi Korhonen antaa ymmärtää, että asiaa tutkitaan. Vastasin siihen, että asian tutkiminen on verohallinnon tehtävä ja käsitääkseni se ei ole ilmoittanut lopettaneensa tutkintaa, joten mielestäni Korhonen on aivan oikeassa, jos sanoo asiaa tutkittavan. Kaikki tutkinta ei tapahdu poliisin toimesta.
En ole missään kohtaa väittänyt, että Laajasalo olisi tässä asiassa syyllistynyt rikokseen ja että asuntoon liittyvässä asiassa olisi kyse rikostutkinnasta. Itseasiassa pidän koko tutkintaa turhana ja oma ennustukseni on, ettei verohallinto löydä asiassa mitään väärää.
Jos verottaja päätyisi vaatimaan oikaisua (ja edelleen korostan etten ole puhunut tässä yhteydessä rikoksista), se mielestäni voisi kyllä kohdistua myös asunnon vuokraajaan, jos verottaja katsoisi että piispalle syntyy tilanteessa verotettavaa etua. Ja tiedän kyllä, että kyseessä on vuokra-asunto eikä asuntoetu. Täten verotettava etuus voisi olla huomattavasti markkinhintaa alempi vuokrataso, jonka voisi tulkita peitellyksi (verottomaksi) palkanluonteiseksi eduksi.
Olen koettanut jossakin toisessa keskustelussa kertoa, mistä tässä on kysymys. Kirkkohallinto ja piispa ovat tehneet asiallisen vuokrasopimuksen tietystä osunnon osasta. Siitä toisesta osasta ei peritä vuokraa, koska sitä käytetään virkaan kuuluviin tilaisuuksiin. Jos tilaisuuksia on kuukauden kaikkina päivinä, ei synny verotettavaa asuntoetua. Ellei, verotettavaa asuntoetua syntyy niiltä päiviltä, jolloin virkakäyttöä ei ole. Eikö tämä nyt lopultakin ole täysin selvää? Toisin kuin Jaakko Toivola sanoo, vuokranantajalla ei ole mitään tekemistä kuukausittain kertyvän verotettavan asuntoedun kanssa.
Totta kai se kohdistuisi asunnon vuokraajaan, kysymyksessä olisi asuntoetu, ns. luontaisetu. Mutta kaikki joutuvat nyt odottamaan verohallinnon linjauksia.
Jaakko Toivola, ihailemasi ja puolustelemasi piispa on tällä välin saanut rikostuomion toisessa jutussa. Se ei varmaan sinua järkytä? Tuo tuomio on siis eri asia kuin mistä edellä on keskusteltu, mutta koska olet ottanut piispan puolesta kantaa myös tuossa rikosjutussa, olisi kiinnostavaa kuulla kommenttisi siitä.