Ei, kyse ei ole vitsistä, vaan erään tietynlaisen kristillisen näkemyksen omaavan jenkkifotarin probleemista. Hänet oli nimittäin kutsuttu kuvaamaan samaa sukupuolta olevien häitä (laillinen hänen osavaltiossaan). Mutta kun omatunto ei antanut myöten, hän lähestyi ongelmansa kanssa Etelän baptistien etiikan ja uskonnonvapauden komission puheenjohtaja Russell Moorea
Lue kirje ja vastaus
Jos edellä ollut aihe ei kiinnosta – mikä on suotavaa – tarjolla on toisenlainen juttu valokuvaajasta. Hänkin törmäsi ongelmaan ja päätti ratkaista sen. Entinen muotikuvaaja alkoi ottaa kuvia vammaisista tai muuten erilaisista ihmisistä.
Katso GodTuben video
Tämän aiheen soisi kiinnostavan. Video on oivaltava ja koskettava.
Ainakin polyamoristit ovat jo alkaneet ajaa asiaansa. Vaikka homoliikkeen puolelta heitä onkin painostettu vaikenemaan.
http://ranneliike.net/teema/helsinki-pride-2012-monisuhteiset-toivovat-suvaitsevaisuutta?aid=8566
En kannata homoliittoja enkä polyliittoja, mutta jotain ärsyttävää on siinä, että homot haluavat vain lisää oikeuksia kun polyamoristeilla ei ole vielä mitään.
”Avioliitto ei ole syntynyt siksi, että ihmiset tuppaavat rakastumaan toisiinsa, vaan avioliitto on enemmän velvoite kuin oikeus.” Oikeudeksi avioliiton tekee kai sitten se, että avioliitossa oleville annetaan sellaisia oikeuksia, joita ei muille suoda. Perinnöt ja adoptiot tulevat ensin mieleen. Mistään sukupuolielämän luvasta ei ole vuosiin ollut kysymys. Niistä asioista säädetään muissa laeissa.
Sari,
Euroopassa avioliittojen historia palaa siihen aikaan kun avioliitto oli rikkaiden aatelissukujen keino järjestellä omaisuuttaan suvulta toiselle. Käytännössä tämä tehtiin myymällä suvun nainen toisen suvun omaisuudeksi. Kristillisyys tuli mukaan avioliittoon sangen myöhään, esimerkiksi Englannissa vasta 1700-luvulla. Eli se siitä tuhatvuotisesta perinteestä, joka on tehty vain siihen tarkoitukseen kuin miten sinä sen tänä päivänä ymmärrät… :p
Jotain ärsyttävää näen myös minä siinä heteroseksuaalien tavassa ajatella, että heillä on valta annostella suvaitsevaisuutta toisten ihmisten parisuhteisiin ja sekä oikeus päättää, kuinka paljon kenellekin mitäkin oikeuksia annetaan. Niin, kunhan itsellä vaan on hieman enemmän kuin muilla.
”Rakkaus ja laki ovat kaksi eri asiaa, mutta ne ovat aina yhdessä.”
Martti > Kunpa olisivatkin! Rakkaus täyttää lain, mutta laki ilman rakkautta on kuolemaksi. Jos jompi kumpi saa unohtua, se on ilman muuta laki.
V: Olen tismalleen samaa mieltä. Kumpikaan ei saisi unohtua, mutta kun ihmisiä ollaan niin toinen voi unohtua ja silloin on parempi että laki unohtuu.
Nämä joutavat spekulaatiot vain osoittavat, ettei homoliittojen puoltajilla ole todellisia perusteita, koska niillä perusteilla pitäisi sallia myös monet muutkin avioliitot.
Jusu > Tuolla sinun logiikallasi ei pitäisi hyväksyä mitään liittoa, edes heteroiden avioliittoa, koska myös ne voidaan rinnastaa pedofiliaan ja sukulaisten liittoihin.
V: Jos auktoriteettina tässä asiassa on omatunto niin kuin sinulla, niin silloin kaikki liitot todella ovat samalla viivalla. Ja tällöin ne kaikki pitäisi joko kieltää tai sallia. Tuossa yllä olimme Martin kanssa samaa mieltä periaatteesta, että jos laki unohtuu, niin silloin on parempi mennä rakkauden puolelle. Ja jos homma jää vain omantunnon tasolle (laki on näin unohtunut), niin silloin ilman muuta pitää mennä rakkauden puolelle ja näin sallia kaikki liitot, jotka eivät vahingoita ihmistä. Jos tahdotaan olla loogisia tällä auktoriteetilla, niin meillä ei ole muuta mahdollisuutta.
Mutta jos auktoriteettina on Raamattu, niin silloin käy vain yksi avioliitto. Ja se on sellainen, jossa on kaksi täysi-ikäistä eri sukupuolta eri perheistä. Jos Raamattu ei saa olla auktoriteetti tässä asiassa, niin silloin meillä ei ole mitään auktoriteettia, joka määrittäisi avioliiton. Ainut poissulkeva tekijä olisi se, ettei syntyisi sairaita lapsia. Mutta tällöin täysi-ikäiset sisarukset, jotka molemmat ovat joko naisia tai miehiä kävisi, koska näissä liitoissa ei voi syntyä lapsia. Samoin sellaiset sisarusavioliitot, joissa nainen on jo sen verran vanha, ettei lapsia tule. Tai vanhempi ja lapsi avioliitto, jossa äiti olisi jo sen ikäinen, ettei voi lapsia saada. Moniavioisuus olisi tietysti myös sallittua. Ei nämä sukulaisavioliitot tuulesta temmattuja ole. Näitä on ollut koko maailman sivun.
Jouni K, se että olet lukenut Raamatun kirjoja, ei kumoa sitä, että olet jo etukäteen päättänyt etteivät ne voi olla ”opetuksellisessa” ristiriidassa. Lopputulos edeltää siis lukemista, siksi yrität väkisin vääntää tekstit tasapainoon. Ja kuten sanoin, synteesin rakentaminen on käytännön kannalta ymmärrettävää, mutta on epärehellistä kiistää tekstien erot.
Avioeron Jeesus hyväksyy Matteuksen mukaan haureuden tähden, Markus ja Luukas eivät mistään syystä. Kuriositeettina todettakoon, että Paavali suosittaa naimattomia pysymään asemassaan, koska Herran päivä on lähellä. Onko tämä raamatullinen opetus edelleen esimerkiksi Konttisen seurakunnassa voimassa? Eikö Raamatun opetus ole pätevää ja ajankohtaista näin tärkeässä asiassa? Vai eikö Herran päivä olekaan lähellä?
Jeesuksen sanat laista, josta piirtokaan ei häviä tulkitset tyyliin: Jeesus ei voinut tarkoittaa mitä sanoi, koska hän olisi väärässä (ja Raamattuun menisi luottamus).
Laki-sanalla tarkoitetaan evankeliumeissa joko Tooraa (Viittä Mooseksen kirjaa) tai Mooseksen lakia Jumalalle kelpaavan vaelluksen ohjeena. Kertaakaan sillä ei viitata pelkästään kymmeneen käskyyn.
Pietari ja Paavali olivat Ut:n kertoman mukaan kovasti erimielisiä pitääkö pakanakristityn noudattaa juutalaista lakia. Johtavat krisityt olivat siis näin perustavanlaatuisesta asiasta (kannattajineen) eri mieltä.
Luuletko, että tämä oli ainoa asia, josta ajateltiin eri tavalla? Luuletko, ettei tämä erilainen ajattelu mitenkään heijastuisi Ut:n kirjoissa?
Jos Ut:n kirjat opettavat kaikesta samalla tavalla ja yhtäpitävästi, mistä mahtaa johtua tulkintojen (kristillisten kirkkojen ja ryhmien) loputon määrä?
Selitys on yksinkertainen sille, joka ei naulaa käsitystään Raamatusta etukäteen lukkoon: tekstien jännitteisyys (ja ristiriitaisuus) tarjoaa alustan perustellusti erilaisille tulkinnoille. Ajatus-inspiraatio on epätoivoinen yritys harmonisoida ristiriidat ja pitää kiinni ”opetuksellisesti” erehtymättömästä Raamatusta.
Onneksi mä en ole näin yksinkertainen ihminen. Ja toisekseen ei Raamatustakaan koko avioliittolakia löydy. Kyllä siihen on ihmisviisaudella tehty pykäliä.
Sinun on ehkä vaikea ymmärtää, mutta maailmassa on miljoonia ihmisiä, joille Raamattu ei ole auktoriteetti ja joilla on muita auktoriteettejä. Lisäksi sinun näyttää olevan vaikeuksia ymmärtää, että erittäin monet ihmiset pärjäävät ihan omilla aivoillaan ilman, että kaikkeen tarvitsee olla jokin ulkoinen auktoriteetti.
On oikeastaan aika turhaa käydä väittelyä tilanteessa, jossa joku uskoo Raamatun olevan se ”suoraan taivaasta tipahtanut kirja”, jossa yksikään sana, sanamuoto tai pilkkukaan ei ole väärässä paikassa. Jos toinen taas ajattelee, että Raamattu on ihmisen kirjoittamaa tekstiä kokemuksistaan ja näkemyksistään ja kuulemistaan asioista, niin silloin ajatukset ja tulkinnat eivät oikein pääse kohtaamaan lainkaan.
Panu > Jouni K, se että olet lukenut Raamatun kirjoja, ei kumoa sitä, että olet jo etukäteen päättänyt etteivät ne voi olla ”opetuksellisessa” ristiriidassa.
V: Alun perin en ole uskonut Raamattuun. Sitten tuli elämässäni aika, jolloin täytyi alkaa ottamaan selvää, onko Jumala oikeasti olemassa ja onko Raamattu sellainen kirja, mitä se itse väittää. Näin alkoi rukoustaistelu ja kova tutkiminen. Mitä enemmän rukoilin ja tutkin, sitä enemmän alkoi valjeta se käsitys Raamatusta, mitä olen esittänyt.
Panu > Ja kuten sanoin, synteesin rakentaminen on käytännön kannalta ymmärrettävää, mutta on epärehellistä kiistää tekstien erot.
V: Niin kuin olen sanonut, että eroja on ja mistä ne johtuvat, mutta erot eivät ole tekstin opetuksessa.
Panu > Avioeron Jeesus hyväksyy Matteuksen mukaan haureuden tähden, Markus ja Luukas eivät mistään syystä.
V: Tässä tulee näkyviin eromme lukea Raamattua. Jos tekstit olisivat sinusta Jumalasta, niin kaikki evankeliumit olisi kirjoitettu samalla tavalla. Tällöin ei olisi tarvittu kuin yksi evankeliumi. Mutta minä taas näen asian niin, että kaikki evankeliumit täydentävät toisiaan. Jos joku evankeliumi jättää mainitsematta jonkun asian minkä toinen ev. mainitsee, niin kyseessä ei ole ristiriita. Kun siis mietimme, mitä evankeliumit opettavat jostakin asiassa, niin on luettava kaikkien ev. lausunnon ja tämän päätteeksi tehtävä johtopäätös.
Kun Matt. sanoo että Jeesus avioeron kohdalla puhuu haureudesta mutta Mark. ei, niin tämä ei vielä ole ristiriita. Jos Mark. sanoisi, ettei haureuskaan sovi avioeron syyksi, niin silloin olisi ristiriita.
Sinun lähtökohtasi on se, ettei kaikki Raamatun opetukset ole Jumalasta, ja silloin sinä näe ristiriitaisuuksia siellä missä niitä ei ole.
Panu > Kuriositeettina todettakoon, että Paavali suosittaa naimattomia pysymään asemassaan, koska Herran päivä on lähellä. Onko tämä raamatullinen opetus edelleen esimerkiksi Konttisen seurakunnassa voimassa?
V: Paavali sanoo, että näin olisi parempi, mutta samalla hän sanoo, että voidaan silti mennä naimisiin, eikä tämäkään ole huono asia. Hyvä opetus edelleen.
Panu > Jeesuksen sanat laista, josta piirtokaan ei häviä tulkitset tyyliin: Jeesus ei voinut tarkoittaa mitä sanoi, koska hän olisi väärässä (ja Raamattuun menisi luottamus).
V: Tämähän ei ollut tässä minun perustelu. Luepa perustelut uudelleen…
Panu > Laki-sanalla tarkoitetaan evankeliumeissa joko Tooraa (Viittä Mooseksen kirjaa) tai Mooseksen lakia Jumalalle kelpaavan vaelluksen ohjeena. Kertaakaan sillä ei viitata pelkästään kymmeneen käskyyn.
V: Lailla voitiin tarkoittaa Tooraa, tai Tooraa ja profeettojen kirjoja yhdessä. Sitten lailla voitiin tarkoittaa pelkästään seremonia- yhteiskunnallista laki, joka oli Mooseksen kirjoittama ja jota pidettiin liitonarkin sivulla sen ulkopuolella. Sitten lailla voitiin tarkoittaa vain kymmentä käskyä jonka Jumala itse kirjoitti kivitauluihin ja joita pidettiin liitonarkin sisällä. Raamatun mukaan kymmenen käskyn laki on juuri se laki, joka ilmaiseen synnin ja joka ei katoa. Mutta Mooseksen kirjoittama seremonialaki (joka ei kertonut mikä on syntiä, vaan kertoi syntiuhreista) lakkasi ristillä, niin kuin UT sen kertoo.
Nyt konteksti ratkaisee, mitä milloinkin lailla tarkoitettiin UT:ssa. Kun Jeesus puhuu laista jonka opetus on tarkoitettu erityisesti uudenliiton kansalaisille ja josta ei häviä piirtoakaan, niin hän ei silloin puhu Toorasta jossa seremonialaki on mukana ja joka lakkasi ristillä, vaan kymmenestä käskystä, josta hän ottaa pari käskyä esimerkiksi. Sinäkin kait uskot, että eläinuhrit ovat loppuneet, joista Toora kertoo ja että kymmenen käskyä on edelleen voimassa? Kun UT puhuu laista synninilmaisijana, niin kyseessä on tietysti kymmenen käskyn laki. Toora ei käy silloin tähän kontekstiin.
Jos Jeesus tarkoitti Tooraa (jossa uhrit ovat mukana) ja hän sanoo ettei piirtoakaan siitä häviä, niin hän ei ilmeisesti vielä silloin tiennyt, että uhrit lakkaisivat, eli monta piirtoa hävisi. Jos näin oli, niin silloin voimme unohtaa Jeesuksen Jumala. Hän oli vain hyvä mutta vajavainen opettaja. Tällöin meidän kristinuskomme on täyttä humpuukia. Voihan tämä olla mahdollista. Jos joku uskoo näin, niin mitä ihmeen syytä on pitää itseään enää kristittynä ja maksaa kirkollisveroja? Yhtä hyvin voidaan sanoa uskovansa joulupukkiin ja maksaa tuon instituution ylläpitämiseksi vaikka pukkiveroa.
Panu > Pietari ja Paavali olivat Ut:n kertoman mukaan kovasti erimielisiä pitääkö pakanakristityn noudattaa juutalaista lakia. Johtavat krisityt olivat siis näin perustavanlaatuisesta asiasta (kannattajineen) eri mieltä.
V: Luepa Ap.t. 15 luku. Siinä Pietari ja Paavali ovat täysin samaa mieltä asiasta.
Panu > Luuletko, että tämä oli ainoa asia, josta ajateltiin eri tavalla?
V: No, tästä asiasta pojat eivät ajatelleet eritavalla. Kerro ajattelivatko muusta?
Panu > Luuletko, ettei tämä erilainen ajattelu mitenkään heijastuisi Ut:n kirjoissa?
V: Kun Jumala otti silloin jonkun profeetakseen tai apostoliksi, niin onhan päivän selvää, ettei tämä ihminen voinut heti tajuta kaikkia jumalallisia totuuksia. Eli, hänellä oli varmasti omia käsityksiään. Mutta Jumala varjeli häntä tuomasta niitä esille opetuksina seurakunnalle. Eli, kun nuo vajavaiset ihmiset antoivat opetusta seurakunnalle, niin Jumala piti siitä huolen, että se mitä he opettivat, on totuutta. Näin heidän opetus seurakunnalle pysyi puhtaana ja myös sitten Raamattu, joka on koottu heidän opetuksistaan.
Sitten on eri asia, kun Raamattu kertoo näidenkin miesten omasta elämästä. Siellä on nähtävissä monenlaisia kompastuksia, kun hekin olivat vajavaisia. Ei siis pidä sotkea Raamatun kirjoittajien omaa elämää, joka oli inhimillisen vajavaista ja heidän antamaansa opetusta, joka oli Jumalasta.
Panu > Jos Ut:n kirjat opettavat kaikesta samalla tavalla ja yhtäpitävästi, mistä mahtaa johtua tulkintojen (kristillisten kirkkojen ja ryhmien) loputon määrä?
V: Tämä ei johdu Raamatun vajavaisuudesta, vaan sen lukijoiden vajavaisuudesta.
Kari > On oikeastaan aika turhaa käydä väittelyä tilanteessa, jossa joku uskoo Raamatun olevan se ”suoraan taivaasta tipahtanut kirja”, jossa yksikään sana, sanamuoto tai pilkkukaan ei ole väärässä paikassa.
V: Tällöin kyseessä olisi sanainspiraatio, jota minä en kannata. Minä kannatan ajatusinspiraatiota, joka nousee selvästi Raamatusta. Sanainspiraatio on sitä, että kaikki sanat ja tyyli tuli Jumalalta. Ajatusinspiraatio on se, että sanat ja tyyli tuli ihmisestä, mutta tekstin opetus/ajatus on Jumalasta. Siis Jumala antoi kirjoittajalle ajatuksen ja tämä kirjoitti sen sitten ylös käyttäen omaa tyyliään ja sanoja.
Mutta jos auktoriteettina on Raamattu, niin silloin käy vain yksi avioliitto.
Jusu > Onneksi mä en ole näin yksinkertainen ihminen.
V: Liekö onni vai epäonni, tiedä häntä.
Jusu > Ja toisekseen ei Raamatustakaan koko avioliittolakia löydy. Kyllä siihen on ihmisviisaudella tehty pykäliä.
V: Ne pykälät jotka annoin, löytyy Raamatusta.
Jos Raamattu ei saa olla auktoriteetti tässä asiassa, niin silloin meillä ei ole mitään auktoriteettia, joka määrittäisi avioliiton.
Jusu > Sinun on ehkä vaikea ymmärtää, mutta maailmassa on miljoonia ihmisiä, joille Raamattu ei ole auktoriteetti ja joilla on muita auktoriteettejä.
V: Tämän ymmärrän vallan hyvin. Raamattukin tämän todistaa.
Jusu > Lisäksi sinun näyttää olevan vaikeuksia ymmärtää, että erittäin monet ihmiset pärjäävät ihan omilla aivoillaan ilman, että kaikkeen tarvitsee olla jokin ulkoinen auktoriteetti.
V: Tämäkin ymmärrän. Mutta sitä en ymmärrä, että kun omat aivot ovat se auktoriteetti avioliittokysymyksessä, niin jos loogisia tahdotaan olla (käytetään siis aivoja), niin miksi vain hetero- ja homoliitot hyväksytään, mutta ei muita sellaisia liittoja, mistä ei tule pahaa toisille? Kun nyt sinä käytät aivojasi ja etkä ole yksinkertainen, niin voisitko kerto perustelun tällaiseen mielivaltaan?
Ensinnäkin on looginen virhepäätelmä, että jos minä hyväksyn asiat A ja B, siitä automaattisesti seuraa, että minun pitäisi hyväksyä myös asiat C ja D. Tuo sinun todisteluketjusi on jo lähtökohdiltaan virheellinen.
Toisekseen loogisuus ei ole lainsäädännön ainoa perustelu. Yhtenä kriteerinä voidaan käyttää myös sitä, onko jokin laki relevantti eli onko sille oikeasti tarvetta. Teoriassa on täysin mahdollista tehdä laki, joka sallii 17-vuotiaan pojan mennä naimisiin matkapuhelimensa kanssa. Käytännössä en näe tällaiselle laille tarvetta. Tästä syystä koen kovin hedelmättömäksi spekuloida keksimiesi esimerkkien kanssa, koska ne eivät mielestäni ole relevantteja oikeassa elämässä.
Antamistasi esimerkeistä moniavioisuus on mielestäni ainoa, jolle voisi kuvitella jotain käyttöä. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että Suomessa käytäisiin keskustelu siitä, tarvitaanko täällä lainsäädäntöä moniavioisuutta varten. Toistaiseksi ei ole tarvittu eli kukaan ei ole tehnyt lakiehdotusta asiasta. Mielestäni se osoittaa, että aihe ei ole lainsäädännöllisesti relevantti tällä hetkellä.
Minun ideologiani lähtee siitä, että valtio on ihmisiä varten ja lainsäädännön tulee palvella ihmisten tarpeita.