Ei, kyse ei ole vitsistä, vaan erään tietynlaisen kristillisen näkemyksen omaavan jenkkifotarin probleemista. Hänet oli nimittäin kutsuttu kuvaamaan samaa sukupuolta olevien häitä (laillinen hänen osavaltiossaan). Mutta kun omatunto ei antanut myöten, hän lähestyi ongelmansa kanssa Etelän baptistien etiikan ja uskonnonvapauden komission puheenjohtaja Russell Moorea
Lue kirje ja vastaus
Jos edellä ollut aihe ei kiinnosta – mikä on suotavaa – tarjolla on toisenlainen juttu valokuvaajasta. Hänkin törmäsi ongelmaan ja päätti ratkaista sen. Entinen muotikuvaaja alkoi ottaa kuvia vammaisista tai muuten erilaisista ihmisistä.
Katso GodTuben video
Tämän aiheen soisi kiinnostavan. Video on oivaltava ja koskettava.
No juu, siinä myönnetäänköön, ettei kuvaajaa syrjitty vakaumuksen mukaan mikä sinänsä nämä pari tekivät oikein. Mutta ongelmaksi muodostuu se, onko vakaumuksesta huolimatta justinsa tietyltä henkilöltä vaatia palveluja.
Taitaa olla seuraava agenda tämä, vaatia palvelua tietäen henkilön vakaumus. Ahtaalle on pistetty kristityt, mutta itseni tuntien haluankin kokeilla Hämenlinnassa naisvankilassa olevaa pyörätuoliselliä ajan tullessa kohdalle. Jos omatuntonnostani huolmatta lain perustella ei saa pelastaa syntyvää, mutta vaan pistää noudattamaan omatunton vastaista toimintaa, olen valmis istumaan aatteni takia. Mutta eikö sekin ole lain mukaan kiellettyä rangaista aatteen perustella…? Nämä lait ovat toisia kumoavia, etten ihmettele, miksi mikään ei oikein toimi. Vaatia voi, mutta inhimillinen väistöliike ristiriidan välttämiseksi olisi parempi kuin ehdoton lakiin nojautuva pilkun tarkistus. Yksi laki vie EU:n ja toinen YK:n.
Olet Katja ihan oikeassa. Se henkilö, joka haluaa valita asiakkaansa yhdenvertaisuuslain hengen vastaiseksi pitää pysyä pois sellaisista paikoista, joissa hän mahdollisesti syyllistyisi syrjintään. Mutta miten sen voi tehdä jos ilmoituksessaan tarjoaa palveluita kaikelle kansalle? On aivan eri tilanne, jos sinä et mene naispapin luo kuin se, että ammatinharjoittaja ei menisi vaikka homoseksuaalin luo. Miten ammatinharjoittaja voi sen koskaan tietää?
Näetkö itse sen yhteiskunnan riitaisuuden, jossa ihmiset eivät enää tarjoa toisilleen palveluita, koska heidän omatunnot kieltää toimimasta tiettyjen ihmisten kanssa?
Ongelmaa ei muodosta palvelun vaatiminen – sehän on normaali käytäntö – vaan se, että ihmiset alkavat kieltäytyä tarjoamasta niitä toisilleen. En usko, että kukaan on niin pikkumainen, että rupeaa toista härnäämään ilmoittamallasi tavalla. Mutta se aiheuttaisi valtavasti ongelmia, jos yhtäkkiä ei voi tietää, että mikä ammatinharjoittaja suostuu minua palvelemaan. Vaikka laki tarjoaisi minulle saman palvelun niin sehän olisi mahdotonta pelleilyä kun ei koskaan tietäisi kuka minulle tarjoaa mitäkin. Huomaatko ollenkaan tuollaisen yhteiskunnan mahdottomuuden?
Niin, ja jos minä kirjoittaisin rehtorille sen kirjeen niin minä saisin potkut, ja ne olisivat todella ansaitut. Typerää on kenenkään edes ehdottaa, että saisinko kieltäytyä palvelemasta jotain ihmisryhmää ja olettaa, että työnantaja rupeaisi järjestelemään asioita minun syrjivän omantuntoni vuoksi.
Minusta tällainen näkemys yhteiksunnan toimivuuden ehdoista on pelottavan orwellilainen. Elämänkatsomus ei ole mikään ”vain”, se on monen ihmisen identiteettiin erottamattomasti kuuluva asia.
Jos yhteiskunta olisi aidosti suvaitsevainen, se pyrkisi välttämään ylhäältä päin puuttumista elämänkatsomuksellisiin asioihin. Jos syrjimättömyysperustetta tulkittaisiin tasapuolisesti, oltaisiin yhtä huolissaan vammaisten tukipalveluista, konservatiiviuskovien mielipiteenvapaudesta ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista. Nythän näin ei Suomessa ole, vaan viimemainittu on median lempilapsi, josta on tehty luvallinen syy jyrätä kaikki muut ihmisoikeudet (Paitsi tietysti muslimien oikeudet rakentaa moskeijoita).
Jos Pyhä Henki kehoittaa, niin voi olla oikeinkin mennä ja kuvata, sillä silloin Jumala on valmistanut mahdollisuuden kenties kertoa Jeesuksesta jollekulle häissä. Kuitenkin, jos Pyhä Henki vaikuttaa omantunnon kautta, ettei pitäisi kuvata, niin silloin ei pidä kuvata. Ah, niin yksinkertaista, mutta ah niin vaikeaa. Ja taas he, joille usko Jeesukseen ei ole elävää todellisuutta, eivät tätä kommenttiani voi käsittää, mutta sekin heille sallittakoon., vapauteen Kristus vapautti meidät!.
Lähtökohtaisesti en kannata sellaista yhteiskuntaa, jossa yritykset ja yksityiset ammatinharjoittajat valitsevat, kenelle haluavat palveluita tarjota ja kenet suljetaan palveluiden ulkopuolelle. Kuten Teemu mainitsi, Suomessa on yhdenvertaisuuslaki, joka kieltää syrjimisen henkilöön liittyvien seikkojen perusteella.
Olemme aika heikoilla hangilla, jos määrittelemme vakaumuksen sellaiseksi poikkeukseksi, jolla syrjiminen on luvallista, koska käytännössä mitä tahansa asiaa pystyy perustelemaan vakaumuksella. En myöskään haluaisi olla se lainsäätäjä, joka joutuu määrittelemään, mikä on se joukko ihmisiä, jotka on luvallista vakaumuksen perusteella asettaa toisen luokan kansalaisiksi.
Anteeksi, mutta meillä ei tänään palvella teitä kun teillä on tuo väärän värinen iho ja rullatuoli. Minulla kun on tämä vakaumus.
Missä on loukattu konservatiiviuskovaisten sananvapautta? Ei töistä kieltäytyminen asiakkaan homouden takia kuulu sananvapauden piiriin millään tavalla. Anna minulle esimerkki tilanteesta, jossa konservatiivikristityn sananvapautta on rajoitettu? Ja miten ihmeessä se, että homoja ei saa syrjiä liittyy muiden ihmisoikeuksiin? Keneltä se on pois?
Ymmärsit nyt varmaan väärin tuon sanan ”vain”. Se tarkoitti lauseessani sitä, että ihminen kieltäytyy ainoastaan henkilökohtaiseen elämänkatsomukseensa vedoten. Kyllä yhteisökin tulee ottaa huomioon, emme elä täällä vain yksilöinä. Jos yksilöt seuraisivat vain omaa elämänkatsomustaan, eivät yhteisöt olisi mahdollisia.
Ymmärrän kommenttisi mutta onko kristinuskon Pyhä Henki ainoa, jonka vaikutusta saa kuunnella? Entä muiden uskojen pyhät henget, jotka kehoittavat ristiriitaisiin toimin kristinuskon Pyhän Hengen kanssa?
On eri asia ottaa kuvia homosta ja ottaa kuvia homohäistä.
Yrittäkää nyt hyvät ”suvaitsevaiset” ymmärtää, etteivät uskovaiset vihaa homoja. Homo on samanlainen syntinen kuin hetero tai muukin, joka ihmisen nahan sisässä asustaa, ihminen siinä kuin kuka tahansa.
Mutta Raamatussa ilmaistun Jumalan sanan mukaan parisuhde on miehen ja naisen yhteen liittyminen, siksi Raamatun sanan vakavasti ottava kristitty ei voi vihkiä homoja avioliittoon, eikä olla mukana sellaisessa toimituksessa. Ei edes valokuvaajana.
Jos saisin kutsun homohäihin, en menisi. Olen myös niin kurkkuani nyöten täynnä tätä homohäiden pakkoajoa kirkkoomme, että olen päättänyt olla ostamatta mitään tuotetta tai palvelua, missä on sateenkaarenvärejä.
😮 Tsemppiä Ari. Koska Raamattu ei ole lakikirja, ei se ole armonkaan kirja. Jos omatunto ei sano mitään, niin minä ainakin sanon ja olen oikeassa. Näinkö se menee? Herra armahda meitä!
Entä jos valokuvaaja olisikin ollut muslimi? Saisiko hän enemmän ymmärrystä osakseen, jos hän kokisi homohäiden kuvaamisen vaikeaksi uskonnollisten näkemystensä vuoksi?