Pitäisikö kristityn valokuvaajan kuvata homohäät?

Ei, kyse ei ole vitsistä, vaan erään tietynlaisen kristillisen näkemyksen omaavan jenkkifotarin probleemista. Hänet oli nimittäin kutsuttu kuvaamaan samaa sukupuolta olevien häitä (laillinen hänen osavaltiossaan). Mutta kun omatunto ei antanut myöten, hän lähestyi ongelmansa kanssa Etelän baptistien etiikan ja uskonnonvapauden komission puheenjohtaja Russell Moorea

Lue kirje ja vastaus

Jos edellä ollut aihe ei kiinnosta – mikä on suotavaa – tarjolla on toisenlainen juttu valokuvaajasta. Hänkin törmäsi ongelmaan ja päätti ratkaista sen. Entinen muotikuvaaja alkoi ottaa kuvia vammaisista tai muuten erilaisista ihmisistä.

Katso GodTuben video

Tämän aiheen soisi kiinnostavan. Video on oivaltava ja koskettava.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Tauno:

    Omassa Raamatussani tulee kyllä sekä laki että armo hyvin esille. Jumalan laki ohjatkoon elämäämme, ja Jeesuksen armo meitä auttakoon, kun emme lakiin yllä. Mutta rakkauden ylikorostaminen ei anna lupaa tietoisesti rikkoa Jumalan osoittamaa ihmesen oikeaa elämää vastaan.

  2. Häissä kuvaaminen on sellainen palveluammatti, jossa henkilökemioiden on osuttava yhteen. Vain sitä kautta voi syntyä sellaisia kuvia, jotka miellyttävät hääparia. Jos minä kuvaajana en ole samoilla linjoilla kun hääpari niin kuvat epäonnistuvat helposti eikä kuvilla ole käyttöä.

    Jutussa mainittu ongelma koskee erityisesti kuvaamisen etiikkaa. Voisinko kuvaajana kuvata vaikka jotakin epäeettistä toimintaa häissä? Sellaistakin olen nähnyt ja jättänyt kuvaamatta. Jo tilauksen tullessa esille on helppo kieltäytyä. Siihen ei oikein kukaan voi sanoa mitään. Asiakkaat voi aina valita jos näyttää siltä, että kohtaamista ei tapahdu. Menkööt seuraavan kuvaajan pakeille. Näin ovat monet kuvaajat tietääkseni toimineet eikä siitä ole noussut mitään meteliä.

    Asian pihvi on siinä, että ketään ei voi pakottaa kuvaamaan. Maailma ei kaadu siihen jos pari kuvaa jää ottamatta. Tilanne olisi toinen jos kirurgi kieltäytyisi leikkaamasta potilasta. Tässä on oltava suhteellisuudentaju kohdillaan. Muuten totalitarismi saa vallan.

  3. Lahtinen, yritäpä nyt ajatella hieman avarammin. On aika huono selitys, että en minä homoja vihaa mutta en siedä niitä asioita, joita he tekevät. Sama kuin sanoisi, että en minä kristittyjä vihaa mutta heidän tekojaan kyllä. Ei ihminen ole teoistaan irrallaan.

    Olen myös niin kurkkuani nyöten täynnä tätä homohäiden pakkoajoa kirkkoomme, että olen päättänyt olla ostamatta mitään tuotetta tai palvelua, missä on sateenkaarenvärejä.

    Tämähän on hupaisa boikotti, toivottavasti kukaan sukulaislapsi ei toivo mitään värikästä, esim. värikyniä lahjaksi. Siinä olisikin Arilla selittämistä, että hän ei voi ostaa kun hän ei voi sietää homoseksuaaleja.

  4. Ja aina kun ostetaan, jotain palvelua niin asiakas saa valita mitä ottaa ja sopia siitä palveluntarjoajan kanssa. Kuten Mika mainitsi siinä on monta asiaa, jotka pitää osua yhteen, jotta tulos miellyttää kaikkia. On aivan eri asia kuitenkin, että lähtökohtaisesti kieltäydytään tarjoamasta palvelua jollekin ihmisryhmälle. Se on syrjintää.

    Yhteiskunnan toiminta perustuu luottamukseen. Se murenee täysin, jos lähdetään sille linjalle, että ihmiset sulkevat joitain ihmisryhmiä lähtökohtaisesti palvelujensa ulkopuolelle. Jos kristittyjen ei tarvitse palvella homoja niin miksi kenenkään pitäisi palvella kristittyjä? Jos kristinuskon Jumalaan uskoo vain 27% suomalaisista niin voisi jäädä moni palvelu saamatta.

    Tässä blogin esimerkissä on kyse yksittäistapauksesta mutta yhteiskunnan toiminnan kannalta pitää tehdä oikeudenmukaisia periaatepäätöksiä. Ei voida sanoa, että yhden yliluonnollisen tahdon tulkinnan perusteella voi syrjiä ihmisryhmiä mutta toisten ei.

  5. Antero Kangasluoma

    Tässä blogin esimerkissä on kyse yksittäistapauksesta mutta yhteiskunnan toiminnan kannalta pitää tehdä oikeudenmukaisia periaatepäätöksiä. Ei voida sanoa, että yhden yliluonnollisen tahdon tulkinnan perusteella voi syrjiä ihmisryhmiä mutta toisten ei.

    Ei yhteiskunta lakkaisi toimimasta vaikka kenenkään häitä ei kuvattaisi tai kuvattaisiin vain satunnaisesti. Tässä on hyvä säilyttää suhteellisuudentaju. Yksilön omantunnon kannalta kyseessä on kuitenkin iso asia. Sen ylitse ei tule tällaisessa tapauksessa kävellä.

  6. Yrittäkää nyt hyvät ”suvaitsevaiset” ymmärtää, etteivät uskovaiset vihaa homoja.

    Jos saisin kutsun homohäihin, en menisi. Olen myös niin kurkkuani nyöten täynnä tätä homohäiden pakkoajoa kirkkoomme, että olen päättänyt olla ostamatta mitään tuotetta tai palvelua, missä on sateenkaarenvärejä.

    Että näin. Tuo lainattu teksti puhukoon puolestaan.

  7. Turunen, nyt et lukenut mitä minulta lainasit. Minähän nimenomaan kirjoitin, että tällaiset yksittäistapaukset eivät mitään muuta mutta kun niitä omiatuntoja on valtavasti erilaisia. Jos me nyt kollektiivisesti aletaan yhteiskunnassa sopia, että lakien sijaan seurataan omaatuntoa kaikissa tapauksissa niin se rampauttaa yhteiskunnan. Ei mikään yksittäinen valokuvaaja tai parikaan sellaista.

    Kristinuskon Jumalaan uskoo Suomessa vain 27%. Olisiko Mika oikein, että me muut seuraisimme omiatuntojamme ja kieltäytyisimme lähtökohtaisesti palvelemasta heitä? Vai pitäisikö meidän ehkä noudattaa kollektiivisesti laadittuja lakeja, vaikka omatunto ei ehkä aina olisikaan sitä mieltä?

  8. Antero, kyllä luin. Siksi kirjotinkin, että yhteiskuntaa ei rampauttaisi vaikka kenekään häitä ei kuvattaisi. Sen sijaan jos ketään ei leikattaisi niin vaikutus olis aivan eri luokkaa kun pieni mielipaha siitä ettei häitä nyt vain kuvattaisi.

    Mitä jokin tilasto vaikuttaa tässä? Toisin luettaessa suurin osa Suomalaisista kuuluu syystä tai toisesta kirkkoon. Ei sitä voi kiistää tai antaa sille nerkityksiä, jotka ovat omaan korvayyhyyn sopivia.

    Yksittäisen kuvaajan ratkaisusta ei voi vetää globaaleja johtopäätöksiä. Toiset kuvaisivat mitä vain ilman mitään omantunnon ongelmia. Rajanveto tässäkin on monipuolisempaa kuin mitä yhden uutisen perusteella voisi päätellä.

  9. Asian pihvi on siinä, että ketään ei voi pakottaa kuvaamaan. Maailma ei kaadu siihen jos pari kuvaa jää ottamatta. Tilanne olisi toinen jos kirurgi kieltäytyisi leikkaamasta potilasta. Tässä on oltava suhteellisuudentaju kohdillaan. Muuten totalitarismi saa vallan.

    Mika Turunen

    Aika rankkaa; laittaisitko palvelusivuillesi tiedoksi, ettei homokuvauksia. Sehän olisi reilua! Entäs jos kirurgit toimisivat siten, etteivät suostuisi hoitamaan rikollisia (huom! älä ymmärrä että homot olisivat) tms. Raiskaajiakin.Tai syrjijiä. Ett omatunto ei anna. Se on kuule, Mika realismia, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia, paitsi syrjijille. Sanokaa sitä vaikka miksi tunnoksi. Minä sanon sitä tunnottomuudeksi. Kyllä on toisilla nirppanokkaa. Mutt kannattaa todella ilmoittaa siitä kieltäytymisestä, niin muutkin tietävät sitten alkaa boikotoida niitä palveluntarjoajia. Että mitäpä sanoitkaan suhteellisuudentajusta. Jos ei voi kuvata rakkautta, ei sitten voi. Olisiko vielä ulkonäkövaatimuksiakin?

  10. Blogissa oleva esimerkki on Amerikasta ja yksittäistapaus. Siitä on vähän vaikea sanoa tarkemmin, mutta Suomessa asian ehkä ratkaisisi juuri yhdenvertaisuuslaki. Se lähtee asiakkaan oiekuksista eikä palveluntarjoajan omastatunnosta.

    Sen takana on ajatus, että elinkeinonharjoittaminen on yhteisön palvelemista ja yleensä luvanvaraista. Esimerkiksi taksikuskilla ei ole mahdollisuutta valikoida asiakkaitaan. Hänellä on tietenkin lupa laittaa porttikielto asiakkaalle, joka on omalta puoleltaan rikkonut sopimusta, esim huonolla käytöksellä tai jättämällä maksamatta. Mutta taksikuski ei voi jättää ottamatta asiakasta vain siksi, että tämä kuuluu syrjittyyn ryhmään.
    Yksityishenkilö voi jättää menemättä häihin, mutta voiko julkisesti valokuvaamisammattia harjoittava henkilö laittaa nettisivuilleen rajauksia, jotka koskevat syrjittyjä ryhmiä? En usko, että voi.

toimitus Kotimaa
toimitus Kotimaa
Blogissa katsellaan ohitsekiitävää maailmaa yksityiskohtien ja yleistyksien kautta. Erityisesti kirkon ja uskontojen asiat ovat luupin alla. Yhteiskuntaa unohtamatta.