Ei, kyse ei ole vitsistä, vaan erään tietynlaisen kristillisen näkemyksen omaavan jenkkifotarin probleemista. Hänet oli nimittäin kutsuttu kuvaamaan samaa sukupuolta olevien häitä (laillinen hänen osavaltiossaan). Mutta kun omatunto ei antanut myöten, hän lähestyi ongelmansa kanssa Etelän baptistien etiikan ja uskonnonvapauden komission puheenjohtaja Russell Moorea
Lue kirje ja vastaus
Jos edellä ollut aihe ei kiinnosta – mikä on suotavaa – tarjolla on toisenlainen juttu valokuvaajasta. Hänkin törmäsi ongelmaan ja päätti ratkaista sen. Entinen muotikuvaaja alkoi ottaa kuvia vammaisista tai muuten erilaisista ihmisistä.
Katso GodTuben video
Tämän aiheen soisi kiinnostavan. Video on oivaltava ja koskettava.
Jos kyse ei ole valinnasta niin miksi tarvitaan tahtoa pysyä siinä? Ja jos asia todella on näin yksinkertainen niin silloin Raamattu on selkeästi yhdenvertaisen yhteiskunnan este.
Tämä asia on itseasiassa niin yksinkertainen kuin Tuomas esitti. Ei oman vakaumuksen takia saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Perusteeksi ei myöskään riitä, että vakaumus on saatu yliluonnolliselta, kaikentietävältä tahdolta. Kaikki olemme varmaan Suomessa kiitollisia, että näin on sillä noita yliluonnollisen tahdon tulkintoja on meidänkin maassamme lukuisia ja ne ovat usein ristiriitaisia.
Californian senaatin konservatiivipuolueen edustaja Tim Donnelly on ilmoittanut, että hän vetää ainakin yhden lapsistaan pois osavaltion koulusta. Tämä johtuu siitä, että osavaltio on hyväksynyt lain, jonka mukaan transsukupuolinen lapsi saa käyttää koulussa oman sukupuolensa mukaista vessaa.
Ongelma on siis laajempi kuin valokuvan ottaminen homoparista. Myös transsukupuolisen asioiminen saniteettitiloissa tuottaa konservatiiveille hengenahdistusta.
Tarkoittikohan Jumala uskonnot oikeasti tällaisiksi vai ollaanko me nyt ymmärretty jotain väärin?
Ari Lahtinen:
On, jos tuo oppi vaatii jonkin ihmisryhmän sortamista ja vainoa.
Nämä sortajat on pysäytettävä heti, muuten he ovat vaatimassa aina vaan lisää ja uusien ihmisryhmien sortoa.
Kannattaa muistaa Martin Niemöllerin sanat:”Ensin ne tulivat hakemaan kommunistit, ja en puhunut mitään koska en ollut kommunisti.
Sitten ne tulivat hakemaan ammattiyhdistysihmiset, ja en puhunut mitään koska en ollut ammattiyhdistyksessä.
Sitten ne tulivat hakemaan juutalaiset, ja en puhunut mitään koska en ollut juutalainen.
Sitten ne tulivat hakemaan minut, ja silloin ei enää ollut ketään joka olisi puhunut puolestani.”
”Herra sanoi Moosekselle: ’Sano Aaronille: Kukaan jälkeläisesi, jolla on jokin ruumiinvamma, ei saa milloinkaan tulla uhraamaan ruokaa Jumalalle. Uhraamaan ei saa tulla kukaan, joka on sokea, rampa tai kasvoiltaan tai ruumiiltaan epämuodostunut, kukaan, jolta on katkennut jalka tai käsi, joka on kyttyräselkäinen tai kitukasvuinen, jonka silmäterä on samentunut tai jolla on ihottuma, rupitauti tai vialliset kivekset. Kukaan pappi Aaronin suvun jäsen, jolla on jokin vamma, ei saa astua uhraamaan Herralle kuuluvia tuliuhreja; vammansa takia hän on kelpaamaton uhraamaan ruokaa Jumalalle. Hän saa silti syödä Jumalan ruokaa, sekä erityisen pyhää että pyhää, mutta väliverhon luo tai alttarin ääreen hän ei saa vammansa vuoksi astua, ettei hän häpäisisi mitään, minkä minä, Herra, olen julistanut pyhäksi.’ Näin Mooses puhui Aaronille, hänen pojilleen ja kaikille israelilaisille.” Pitäisikö tämäkin pitää mielessä Jumalan sanassaan antamana ohjeena? Onko vammaisuus edelleen häpeä?
Hatunnosto Martille! Noihin kysymyksiin saamme toivottavasti nyt vastauksen niiltä, joiden Jumala on Raamatun kautta ilmoittanut, että homoseksuaalisuutta ei pidä hyväksyä.
Martti Pentti:
Martti, Martti, unohdat nyt kokonaan lainaamasi katkelman kontekstin. Herra ei sano näitä sanojaan turhaan. Mikä on ensisijainen syy siihen, että Herra lausuu nämä sanat?
Jos noudattaisimme Tooraa ortodoksijuutalaisten tulkinnan mukaisesti ja meillä toimitettaisiin vielä temppeliuhreja (oletuksella, että Jerusalemissa olisi vielä temppeli), niin tottahan toki tätä täytyisi pitää ohjeena, joka koskee kaikkia leeviläisiä uhripappeja.
Lainattu raamatunkohta ei taas puhu muista vammaisista (israelilaisista) mitään.
Uuden testamentin ja Jeesuksen opetuksen perusteella emme puolestaan välittäisi mitään noista vammoista, sillä Jeesuksen uhri riittää ikuisiksi ajoiksi. Jumalalle kelpaavat sen perusteella kaikki, ruumiin tai mielen kuntoon katsomatta.
Viranhoito on sitten erikseen. Siinä palvellaan ihmisiä. Pappisvirkaan valinnan tekee (kutsun antaa) seurakunta – se ei ole kenenkään subjektiivinen oikeus.
Kirkkojärjestyksessä (KJ 5:4§) on pappisvirkaa koskeva säädös: ”Papiksi vihkimistä pyytävän tulee piispalle ja muille tuomiokapitulin jäsenille osoittaa kykenevänsä hoitamaan pappisvirkaa ja sitä varten annettava tuomiokapitulin määräämät näytteet”.
Tästä ei ole (enää) yksityiskohtisempaa säädöstä, millaiset mahdolliset vammat voisivat estää pappisviran hoitamisen, vaan kukin piispa ja tuomiokapituli harkitsevat asiaa tapauskohtaisesti.
Selvää on, että papin tulisi kyetä saarnaamaan ja toimittamaan sakramentteja. Kuinka tämä sitten käytännössä hoituu, jääköön ao. piispan ja tuomiokapitulin harkittavaksi.
Itse aiheeseen liittyen totean, että nykyinen kirkkolaki ja sen perustalle laadittu tarkempi kirkkojärjestys noudattaa Suomen voimassa olevaa yhdenvertaisuuslakia.
Juha Lehtinen, kerrot varmaan meille tietämättömille tuon sinulle suorastaan itsestäänselvyydeltä tuntuvan vastauksen?
Toivon kuitenkin, ettet esitä nykyajasta nousevaa (anakronistista) omaa tulkintaasi ja väitä kyseistä kohtaa aikasidonnaiseksi.
Ko. raamatunkohdassa Jumala määrittelee uhripapin kelpoisuuteen (oikeammin kelvottomuuteen) liittyviä ominaisuuksia. Mielenkiinnolla odotan, millä perusteella pidät ”Jumalan” toimintaa oikeutettuna ja perusteltuna. Ja miten selität Jumalan mielen myöhemmän muuttumisen – vai onko se muuttunut?
Onko Vanhan testamentin Jumala aikasidonnainen mutta Uuden ei? Onko kyse siis edes samasta Jumalasta?
Olen siinä luulossa, ettei yksikään ”kiihko-, fanaattisista uskovaisista” elä kumminkaan Raamatun mukaan, vaan valitsee sieltä sopivia kohtia erottuakseen, saadakseen huomiota, eristääkseen ts. ei ota mukaan toimintaan tms. Saman suuntaita arvon kieltämistä ja toisen ihmisyyden ja oikeuksien väheksymistä, mikä tuottaa pahaa mieltä ja kärsimystä huonommuuden tunteen muodossa kuin oli joskus juutalaisilla. Seurauksena on vihan ja väkivallan kasvu näitä kohtaan, kun saa oikein ison kirjan luvalla hakata ja jopa tappaa. Se ei ole tietenkään oikein, mutta seurauksita ei välitetä eikä niihin puututa. Sellainen välinpitämättömyys on passiivista vihaamista.
”Mikä on ensisijainen syy siihen, että Herra lausuu nämä sanat?” Kukahan senkin tietäisi? Eikö lainaukseni viesti ole kuitenkin se, että vammaisuus on omiaan häpäisemään pyhää? Jeesus ja Hänestä alkanut kristillinen usko ovat onneksi muuttaneet näitä asenteita. Näyttää tosin siltä, ettei muutos ole vielä ehtinyt kaikkialle.