Tiedotusvälineissä on viestitetty erilaisista tapahtumista. Pyry- ja Lumi-nimet ovat tulleet talven keskellä hyvin tutuiksi. Presidentinvaalien ennakkotunnelmia on myös seurattu. Toreilla on keskusteltu 28.1.2018 tapahtuvasta tärkeästä koetuksesta. Perustava kysymys on, saadaanko toteutetuksi ”niin sanottu koko kansan presidenttiys”. Kuntien keskusvaalilautakunnissa presidentinvaalien vaalivalmistelut on viety pitkälle lain edellyttämällä tavalla.
Julkisuudessa on ollut tietoa presidentinvaaleja koskevista järjestelyistä ja ennakkovaaleista. Toiminnoissa ovat tärkeitä viestintäkasvatuksen periaatteet. Demokratian pelisääntöjen noudattamista arvioitaessa kiinnitettään huomiota toimijoiden eettiseen vastuuseen siitä, mitä puhutaan ja millä tavoin puhutaan.
Asiaan liittyen Kallion kirkossa pidettiin 21.1.2018 ehdokkaiden henkilökohtainen tentti. Vastaajina olivat SDP:n Tuula Haatainen, vihreiden Pekka Haavisto, perussuomalaisten Laura Huhtasaari, vasemmistoliiton Merja Kyllönen, valitsijayhdistyksen Sauli Niinistö, RKP:n Nils Torvalds, keskustan Matti Vanhanen ja valitsijayhdistyksen Paavo Väyrynen. Kyseiset ehdokkaat vastailivat omista lähtökohdistaan toimittajien mielestä oleellisiin kysymyksiin. Ohjelman seuraajat arvioivat, miten hyvin kysymykset ja vastaukset olivat toisiinsa nähden yhteneviä.
Ohjelman seuraajat muistelevat myös sitä, miten presidentit on kulloinkin valittu ja miten pitkään he ovat olleet tekemisissä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueen tehtävissä. Tärkeä kysymys maamme kannalta on se, miten luotettavasti laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Politiikan hoitaminen on yhteydessä osaamiseen, jossa sisäistetään yhteiskunnan tavoitteet ja sen moniarvoisuus.
Erilaisia kysymyksiä tarkastellaan myös koulujen historian ja yhteiskuntaopin tunneilla. Oppitunneilla käsitellään opetussuunnitelmassa olevia asioita, joihin kuuluu demokratian käsitteen alkujuurien oppiminen. Älypuhelinviestimien avulla etsitään tietoa presidenttiehdokkaista ja kysytään, kukahan ehdokkaista valitaan tammikuussa 28.1.2018 pidettävissä vaaleissa Suomen tasavallan presidentiksi ja kuka parhaiten onnistuisi Suomen perustuslaillisten tavoitteiden toteuttamisessa. Tehtävä on haasteellinen.
Ennakkotietojen lukujen valossa kysytään myös, tarvitaanko tammikuun 2018 presidentinvaaleissa ehkä vain yksi kierros. Voidaan kysyä laaja-alaisempiakin asioita, miten hyvin tunnetaan historiassa ihmiskuntaa koskettavia päivämääriä. Kun mietitään kysymyksiä, nähdään, millä tavoin historian asioita osataan tai muistetaan.
Erilaisia kysymyksiä pohdittaessa tulee vastaan henkilöitä, joita on opittu tuntemaan henkilökuvien kautta. Kulttuurihenkilöt ja valtiomiehet muistetaan. Luottamusta herättävät toiminnot jäävät mieleen. Tasa-arvon käsitteen kohdalla mietitään, miksi melko usein ihmisiä erotellaan herkästi ja ollaan huolissaan jopa ihmisarvoa koskevista asioista.
Yhteiskunnan toimintaan liittyvät kysymykset motivoinevat tutkimaan, miten asiat ovat todellisuudessa. Päätöksenteko on yhteydessä palvelujen saatavuuteen ja laatuun. Koulutuspalvelujen kohdalla on arvioitava kouluopetuksen sisältöä ja PISA:n lukemistehtävien, matematiikan ja luonnontieteiden kokeiden tutkimusten tuloksia. Yhteiskunnan hyvinvointiasiat ovat puhuttelevia, kuten ovat presidentinvaalitkin.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
Veikko Vilmi,
Olen kovasti sillä kannalla, että Paavo Väyrynen sopii parhaiten presidentiksi.
Yksi erittäin merkittävä syy minulle ja aikoinaan edesmenneelle isälleni oli, että hänen puheestaan saa selvän ja hän perustelee kantansa vailla sanallista taiturointia. Mainitsin isäni, koska hän erilaisissa tilaisuuksissa Kemin alueella oli kuulemassa Väyrysen puhetta. Isälläni alkoi kuulo hieman heikentyä, koska oli koko ikänsä paperitehtaalla työskennellyt. Lisäksi isäni ole sen tien vaeltaja, jolta ei tyhminkään eksy. Isäni ei ollut tyhmä eikä edes yksinkertainen, mutta arvosti muitten lailla selkeää, rauhallista artikulointia ja yhtä tärkeää oli esityksen selkeys ja se, että puheena oli oikea asia, yhteistä hyvää rakentava kanta.
Olimme armejassa, Oulun Hiukkavaarassa, Väyrysen kanssa samaan aikaan. Väyrynen kulki RUK:n koulutksen kautta ja minä palvelin vähän kauemmin, koska palvelin aseettomana. Väyrynen oli asiallinen ja ystävällinen muita varusmiehiä kohtaan. Ei mitään öykkäröintiä!
Sitten tietysti Väyrysen poliittinen ura kaikkien suomalaisten huippupoliitikkojen kanssa ja haastajana on erittäin vaikuttava. Kannattaa syventyä aikaan, kun hän toimi Kekkosen ja Karjalaisen kanssa.