Presidentti Tarja Halosen laaja haastattelu ilmestyi Helsingin Sanomien maaliskuun 2013 kuukausiliitteessä. Siinä Halonen kertoo miksi hän liittyi uudelleen kirkon jäseneksi. Ensinnäkin, hän kertoo olevansa kristitty. Hän kertoo eronneensa kirkosta 1970-luvulla naispappeuskiistan ja kirkon homokantojen suututtamana. Eron taustalla ei ollut ateismi. Hän kertoo olleensa loukkaantunut siitä, että hänestä kerrottiin ”varmana tietona” (jopa Yleisradiossa), että hän on ateisti.
Halonen kertoo, että hän ei allekirjoita kirkon homokantaa, mutta on iloinen siitä, että kirkossa nykyään hyväksytään naispappeus. Hän toivoo, että uudistajatkin jaksaisivat edelleen pysyä kirkossa, ja puolustaa vahvasti seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksia. Hän pitää tärkeänä sitä, että kaikkialla maailmassa voitaisiin hyväksyä se, että omasta seksuaalisuudesta ja lisääntymisestä päättäminen on keskeinen osa ihmisoikeuksia. Hänen mukaansa lasten kasvatukseen liittyvä pelottelu on myös turhaa. Onnellinen perhe voi hänen mukaansa olla hyvin monimuotoinen.
Iloitsin kovasti luettuani Halosen haastattelun. Iloitsen myös hänen kannustavista ja rohkaisevista sanoistaan kirkon uudistusmielisille!
Uskon, että useimmat meistä uudistusmielisistä haluavat edelleen pysyä kirkossa. Ihmisoikeuksien puolustaminen ja kriittinen keskustelu voi tuntua ajoittain turhauttavalta kirkossa, sen myönnän. Etenkin silloin kun se leimataan – jopa kirkon johdon puheenvuoroissa – ”kirkon ykseyttä hajottavaksi riitelyksi”. Mutta, en itsekään tiedä parempia kristillisiä kirkkoja kuin pohjoismaiset ev.lut.kirkot. Tunnustavan kristityn on hyvä kuulua kirkkoon. Erosin itsekin kirkosta 1980-luvulla, ennen naispappeuden hyväksyntää. Myöhemmin liityin takaisin ja aion vastakin kuulua kirkkoon.
”Uskon, että useimmat meistä uudistusmielisistä haluavat edelleen pysyä kirkossa.” Sari, keitä tarkoitat, kun puhut ”meistä”?
Ehkä on myös niin, että luterilaiseen kirkkoon on helppo päästä sisään uudistamaan sitä, kun uudistajia tuntuu nykyisin olevan monenlaisia ja riittävän moneen lähtöön.
Miten määritellä luterilainen kirkkomme?
Voiko arkkipiispa,kirkolliskokous tai vaikka yliopiston professori kertoa meille millainen kirkkomme on.
Kun ihminen liittyy kirkkoon, niin kirkon tunnustus on aina alusta lähtien kertonut yhteisön olemuksen.
Minusta Halonen lähtökohtaisesti ilmaisee olevansa halukas muuttamaan kirkkoa. Kirkon nykyisen tunnustuksen pohjalta nousee johdonmukaisesti, esim. käsitys avioliitosta vain miehen ja naisen välisenä liittona.
Halutessaan saada samaasukupuolta oleville lisäarvoa, niin väistämättä
Halonenkin on haastamassa kirkkomme tunnustusta, koska siitä lähtien ei voi perustella näkemyksiään.
Yhteysliike on haastaja kirkossamme, mutta olisi reilua tietää miten he haluavat sitä muuttaa.On populistista vaatia muutosta, jos ei kerro vaihtoehtoa.
Kun uskontunnustus ja katekismus ei kelpaa niin mikä on se vaihtoehto?
Mikä on yhteysliikkeen dogmit?
Sari! Kuka kertoo? Missä avoimmuus?
Matti,
kysyt keistä ”meistä” puhun kun puhun kirkon uudistusmielisistä. Tämä blogikirjoitukseni sai inspiraationsa Hesarin kuukausiliitteen (maaliskuu 2013) Tarja Halosta koskevasta haastattelusta. Hän kertoi liittyneensä takaisin kirkkoon. Hän kertoi myös arvostavansa sukupuolten tasa-arvoa (mm. naispappeutta) ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia, myös kirkossa. Samalla hän toivoi että kirkon uudistusmieliset pysyisivät kirkossa. Ajattelin ja tulkitsin niin, että hän toivoo, että ne jotka pyrkivät parantamaan sukupuolten tasa-arvoa ja seksuaalivähemmistöjen asemaa kirkossa, pysyisivät jatkossakin kirkossa. Katson itse lukeutuvani niihin kirkon jäseniin, jotka pyrkivät parantamaan sukupuolten tasa-arvoa ja seksuaalivähemmistöjen asemaa kirkossa. Tästä syystä puhuin ”meistä” uudistusmielisistä.
Ajatus siitä että sukupuolten tasa-arvo ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet eivät ole sopusoinnussa kirkkomme uskon ja tunnustuksen kanssa, ei mielestäni pidä paikkaansa. Mielestäni tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kuuluvat olennaisesti ”rakkauden yhteisön” tunnusmerkkeihin. Kirkkomme on mielestäni (tai sen tulisi olla) rakkauden yhteisö.
Petri,
Kirkollisella Yhteys-liikkeellä, kuten myös Tulkaa Kaikki-liikkeellä, on omat nettisivut (löytyy helposti esim. googlaamalla). Sieltä voi lukea mistä näissä liikkeissä on kysymys.
XVI Yhteiskunnallinen elämä
”…evankeliumihan opettaa iankaikkista sydämen vanhurskautta. Se ei kumoa valtiota eikä perhettä, vaan vaatii nimenomaan, että ne on säilytettävä jumalallisina järjestyksinä ja että rakkautta tulee harjoittaa näiden järjestysten puitteissa.”
Yhteysliikkeen ja Halosen on kirkolliskokouksessa kumottava mm. tämä kirkkomme XVI päätunnustuksen kohta, mikä siis opettaa miehen ja naisen välisen liiton olevan jumalallinen järjestys!
Mielestäni piispojen olisi otettava kantaa näihin muutos pyrkimyksiin, ettei
asia kuljeskele yleistämielipidettä lobbaillessa!
Petri,
En ole koskaan kuullut että kirkon uudistusmielisten keskuudessa (esim.Yhteysliikkeessä tai Tulkaa kaikki-liikkeessä) pyrittäisiin kumoamaan tai lakkauttamaan miehen ja naisen välinen avioliitto tai miehen ja naisen liitolle perustuva perhe.
Se, mikä koetaan ongelmallisena ja epäeettisenä on se jos miehen ja naisen välinen parisuhde (ja tälle suhteelle perustuva perhe) katsotaan ainoaksi mahdolliseksi ja (homoseksuaalisen parisuhteen) ulossulkevaksi normiksi.
@Sari
>>mikä siis opettaa miehen ja naisen välisen liiton olevan jumalallinen järjestys!>>
Naisen ja naisen/miehen ja miehen välinen liitto olisi vastoin jumalallista järjestystä tunnustuksen pohjalta.
>>Se, mikä koetaan ongelmallisena …>>Kun perustelut nousevat tunnepohjalta, niin niitä on mahdoton arvioida.
Myös nettisivujenne ajatukset ovat muotoiluiltaan vähintäänkin epäselviä.
Olen maininnut Sakari Häkkisen juuri siksi koska hän avoimesti kertoo siitä teologisesta pohjasta miltä yhteysliikkeen ajatukset nousevat.
Häkkinen selkeästi irtautuu kirkkomme päätunnustuksesta mm.kieltämällä
neitseestäsyntymisen.Tässä kerron julkisia ihmisten itsensä esitytämiä asioita, enkä käy henkilöön vaan ajatuksiin.
Jotta dialogi olisi mahdollista, niin pyrin ymmärtämään liikkeenne käsitteitä,mitkä ulkonaisesti muistuttava vanhoja tuttuja.
Yhteysliikkeen pyrkimykset tulevat partemmin esiin kun kerrotaan Häkkisen tapaan uskomuksistaan!
Miksi Jumala on luonut homot ja lesbot, jos he eivät kerran saisi toteuttaa Jumalan heille lahjaksi antamaa seksuaalisuutta?
Sari, luet ilmeisesti kirkon uudistusmielisiksi vain Tulkaa kaikki- ja Yhteys-liikkeen kannattajat. On myös muita uudistusta kaipaavia. Uudistusta kirkko kaipaa myös hengellisesti. Muuten mikään todellinen uudistus ei ole pysyvää. Meillä on myös liike nimeltä Hengen uudistus kirkossamme. Näen, että sen tavoitteet palvelevat myös kirkon parasta.
Sami Paajanen,
Kirkko on varsin epämääräinen suhteessaan homoseksuaalisuuteen ja samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin. Virallisissa kannanotoissaan kirkko on todennut, että kirkossa vallitsee vastakkaisia näkemyksiä homoseksuaalisuudesta ja samaa sukupuolta olevien parisuhteista. Kirkko tunnustaa moniäänisyyden eikä pyrki tukahduttamaan sitä.
Vuonna 2010 piispainkokous totesi, että kirkko pitää ihanteenaan miehen ja naisen välistä avioliittoa. Samalla todetaan, että kirkon palveluksessa on tilaa seksuaalivähemmistöille. Parisuhde samaa sukupuolta olevan kanssa ei ole este kirkon viralle (esim. papin viralle) tai toimitusten kuten ehtoollisen tai kodin siunaamisen vastaanottamiselle. Kirkon perhetyö antaa parisuhde-ja perheneuvontaa myös samaa sukupuolta oleville pareille.
Piispainkokous sanoi vuonna 2010 seuraavasti: ” Osa homoseksuaaleista pitää omatuntonsa pohjalta oikeana elää sitoutumiseen perustuvassa ja yhteiskunnan vahvistamassa parisuhteeessa. Osa pitää oikeana elää pidättyvyydessä. Jotkut tahtovat pyrkiä vapaaehtoisen terapian ja sitoutuneen vertaistuen avulla sisäiseen muutosprosessiin. Tärkeää on, että ketään ei leimata eikä eristetä, vaan jokaisen oikeutta toimia omantuntonsa pohjalta kunnioitetaan”.