Kirjoitin paikallislehteemme mielipidekirjoituksen. Sanoin, että sukupuolia on kaksi ja toivoin, ettei Seta pääsisi propagandoineen paikallisiin kouluihin ja päiväkoteihin. Digiversiossa kirjoituksiin voi reagoida klikkaamalla tykkääkö vai ei. Nopealla vilkuilulla en ole löytänyt muuta kirjoitusta, johon olisi reagoitu yhtä monta kertaa, ja josta olisi tykätty niin paljon. Sain myös kannustavaa palautetta itselleni vierailta henkilöiltä.
Pride-ideologiasta ei pidetä. Mediatyöläiset, yliopistoväki, papit, opettajat ja poliitikot, jotka yrittävät olla sivistyneitä ja suvaitsevaisia, vaikka sitten faktoja vastaan, raivaavat aattelle tietä.
Suurin ongelma eivät ole Setan aktivistit, toimittajat, piispat jne. vaan suuri joukko ihmisiä, jotka kyllä kehuvat kun joku sanoo totuuden ääneen, mutta ovat itse hiljaa ja antavat kaiken tapahtua.
Kristityllä ei ole pelkäämistä, mutta ei näissä asioissa muillakaan. Ei totuus mihinkään muutu. Sukupuolia on 2. Toki aktivistit pitävät meteliä vastaan, mutta ei se vielä mitään.
Nyt on päästetty epäterve kehitys liian pitkälle. Miten reagoisit, jos virkavalta tulisi ottamaan huostaan aivopestyä alakoululaista lastasi? Hän olisi ilmaissut koulussa haluavansa olla toista sukupuolta. Sinä et suostu lapsesi kehoon kajottavan, joten hormonihoidot aloitetaan väkisin.
Mihin vedät omat rajasi ja sanot selvästi ja ääneen, että nyt riittää; lopettakaa valheen levitys! Älkää koskeko minun ja läheisteni mieliin! Et voi pysäyttää pride-marssia, etkä väittelemällä saada ideologia muuttamaan mieltään. Kuitenkin voit pysäyttää pride-marssin omassa päässäsi ja sillä on suuri vaikutus ympäristöösi. Jumala pitää pystyssä hänet, joka puhuu totta.
Kari Roos. Tiede ei ole Jumalan ilmoitusta vaan älyllistä ja rationaalista ihmisen harjoittamaa toimintaa. Sellaisena se ei tietenkään ole lähtökohtaisesti kristillisen uskon vastakohta eikä uskon vihollinen. Tieteestä voidaan kuitenkin eri tavoin tehdä uskon korvike tai epäjumala (niin sanottu skientismi).
”Tiede ei ole Jumalan ilmoitusta vaan älyllistä ja rationaalista ihmisen harjoittamaa toimintaa.” Miksi Jumala ei välittäisi ilmoitustaan myös ihmisen älyllisen ja rationaalisen toiminnan kautta? Ei kai Jumalan ilmoituksen ominaisuutena ole irrationaalinen älyttömyys?
Martti Pentti. Oletko tosissasi vai irvailetko? Minä lähden kyllä perinteisistä erotteluista Jumalan yleisen ja erityisen ilmoituksen sekä järjen ja uskon erilaisten piirien välillä. Tiede tutkii silloin yleistä ilmoitusta (ja soveltuvin osin erityistä eli Raamattua) järjen avulla.
Kristinuskon ydin on monellakin eri tavalla nimenomaan irrationaalinen. Se avautuu vain Jumalan itsensä antaman uskon kautta. ”Me hajotamme maahan järjen päätelmät julistaessamme ristiinnaulittua Kristusta…” Luther kuvaa tätä osuvalla tavalla Galatalaiskirjeen selityksessään (2:18 tai 20 jos muistan oikein). Kristinuskossa on koko joukko uskonkohtia, jotka ovat järjenvstaisia, mutta kuitenkin tosia. Myös Raamatussa olevaa ilmoitusta voidaan kyllä lähestyä myös älyllisesti. Ei sitä ole kukaan kiistänyt. Tiede on arvokas Jumalan lahja, mutta metodisesti a-teistista. Usko on kuitenkin teististä eli ”näkee” Jumalan vaikutuksen ja olemassaolon siellä, missä tiede jää deskription ja luonnollisten selitysten piiriin. Ollenkaan tiedettä siis väheksymättä! Käsittääkseni koko kristilinen kirkko on sitä mieltä, että Jumalan ilmoitus päättyy Ilmestyskirjan aameneen. Jos tiedettä pidetään yhtäkkiä Jumalan ilmoituksena, joudumme toteamaan, että jopa Jumalan itsensä olemassaolo pitää voida kyseenalaistaa tai varma tieto yhtään mistään on vain ihmismielen konstruktioita. Voimme myös todeta, että Hänen ilmoituksensa on peräti mieletöntä ja epätäydellistä sekä turhaa kärsimystä aiheuttavaa myös ajallisia asioita ajatellen. Ajatellaan nyt vaikka suoneniskentää tai oppia ruumiinnesteistä, jotka sentään olivat lääketieteen perusasioita aina 1800-luvulle asti… Ennen kaikkea termi ”ilmoitus” tyhjentyy sen varsinaisesta merkityksestä eli siitä, kuinkaJumala itse kertoo meille itsestään ja tahdostaan jotakin sellaista, mitä itse emme voi mitenkään saada selville.
”Minä lähden kyllä perinteisistä erotteluista Jumalan yleisen ja erityisen ilmoituksen sekä järjen ja uskon erilaisten piirien välillä.” Etkö sinä tätä erottelua korosrtaessasi tule samalla rajanneeksi mielessäsi kaikkivaltiaan Jumalan mahdollisuudet vain jollekin erilliselle ’uskonnolliselle’ elämänalueele? Tällaisen erottelun luonne on sitäpaitsi selkeästi järjen eikä uskon toimintaa.
Martti Pentti mihinkäs sinun uskosi perustuu, otatko Jeesuksen sanat niinkuin ne on kirjoitettu ja uskot ne vai ajatteletko ”järjelläsi”?
Pystytkö erottamaan valheen ja Totuuden sanat?
Martti Pentti sanoppa nyt ihan rehellisesti miten olisit ”uskonut” jos olisit elänyt vaikkapa muutama vuosisata sitten , siis kun oli vallalla tiettyjen vähemmistöjen väkivaltainen kohtelu jonka kirkko hyväksyi ja perustelikin Raamatulla? Olisitko silloin heitellyt näitä ”viisauksiasi” kirkkoa kohtaan?
Marko,
Taisit nyt ottaa itse vähän liian kirjaimellisesti tuon ”tieteen ilmoituksen”. Tuntuu siltä, että käsite ”Raamatun ilmoitus” otetaan myös helposti liian kirjaimellisesti. Näkisin, että Jumala on ilmoittanut itsestään esimerkiksi Moosekselle ja profeetoille sekä Jeesuksessa Kristuksessa ihmiseksi tullessaan. Raamattuun kootuista teksteistä saamme mekin lukea näistä ilmoituksista. En osaa ajatella, että Raamattu itsessään olisi erityistä ilmoitusta. Ilmoitus on Jumala itse.
Mitä tulee ”yleiseen ilmoitukseen”, senhän me näemme joka hetki meitä ympäröivästä luonnosta ja itsestämme. Jumalan luoma todellisuus, jota tiede tutkii ja löytää jatkuvasti uusia tuloksia siitä.
Kari Roos voiko tiede tutkia Jumalan ilmoitusta evankeliumista?
”Martti Pentti mihinkäs sinun uskosi perustuu?” Uskon, että Jeesus on lupauksensa mukaan omiensa kanssa joka päivä maailman loppuun asti. Elän siis tänään enkä kaivele menneitä.
Martti Pentti vastauksesi on taasen taattua laatuasi, et petä koskaan.
Mitä on hengellinen sokeus, ei tiedä mistä tulee ja luulee tietävänsä minne menee, elää pimeydessä eikä kuule Jeesuksen ääntä, on siis sokea ja kuurokin.
Mistä tunnistat ”Jeesuksen omat”, keskinäisestä rakkaudesta vai mistä?
Pimeydessä elävät rakastavat valhetta eivätkä tiedä miksi pahuus maailmassa vallitsee, ei heillä ole rakkautta.
”Mistä tunnistat ’Jeesuksen omat’, keskinäisestä rakkaudesta vai mistä?” Eiköhän tämän tunteminen ole tärkeintä: ”Minä olen hyvä paimen. Minä tunnen lampaani ja ne tuntevat minut, niin kuin Isä tuntee minut ja minä Isän. Minä panen henkeni alttiiksi lampaiden puolesta. Minulla on myös muita lampaita, sellaisia, jotka eivät ole tästä tarhasta, ja niitäkin minun tulee paimentaa. Ne kuulevat minun ääneni, ja niin on oleva yksi lauma ja yksi paimen.”
Martti Pentti JOS kuulisit Jeesuksen äänen niin kyllä ymmärtäisit että keskinäisestä rakkaudesta Jeesuksen omat tunnistetaan, SANOHAN Jeesus sen itse selkeästi, MOT.
Sinulla, Ari Pasanen, on ilmeisiä vaikeuksia huomata kristillistä rakkautta, vaikka se ympäröisi sinut joka puolelta. Tältä minusta ainakin näyttää. Et näy huomaavan kristittyjen välistä etkä apua tarvitseviin lähimmäisiin kohdistuvaa rakkautta. Tuijotat vain kirkkojen vuosisatojen takaisiin virheisiin. Tämä on syy, miksi en tässä yhteydessä maininnut ilmiselvää asiaa.
Tieteen tutkijat selvittävät sitä, miten kaikki toimii ja sitten kun se on selvinnyt, niin se on tietoa, jota käytetään hyväksi. Esimerkiksi tällä hetkellä kehitetään kuumeisesti rokotetta koronan nujertamiseksi.
Usko on uskoa Jumalaan, jota ei tieteen avulla voi tutkia. Se on uskoa siihen, että Jumala on kaikkeuden luoja ja alkuperä. Hän on luonut ne lait, joiden mukaan kaikki ilmiöt tapahtuvat. Tämän takia ei kannata koettaa sovitella tiedettä ja uskoa yhteen, koska niillä ei ole yhtymäkohtaa.
Suomenkielen alkuperäinen sana rationaalisuudelle on ”järjellisyys”. Usko on taas luottamusta siihen, jota ei järjen avulla voi selittää. Tämän takia, Jeesus sanoo, uskoa ainoastaan, niin sinä pelastut.
”Tämän takia ei kannata koettaa sovitella tiedettä ja uskoa yhteen, koska niillä ei ole yhtymäkohtaa.”
Totta kai niillä on ”yhtymäkohta” Tiede tutkii Jumalan luomaa maailmaa, kuten sanoitkin. Samaa todellisuutta ovat molemmat. Tiede vain ei voi ottaa Jumalaa huomioon ymmärrettävistä syistä.
En näkisi, etteikö Jumalan työt olisi järjellisiä. Kaikkea ei tietenkään voi selittää, koska katselemme todellisuutta pienen ihmisen näkökulmasta. Tiede toki yrittää selittää kaiken, mutta koska se ei voi ottaa Jumalaa huomioon, selitykset jäävät siltä osin vajaiksi.
Kari Roos. Vuoden 1948 kristinopin mukaan Jumala ilmoittaa itsensä aivan erityisesti sanassaan ja Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Ilman Raamattua emme tosiaankaan voisi tuntea Jumalaa oikein emmekä tässä mielessä myöskään tulkita yleisen ilmoituksen eli järjen, luonnon, kohtaloiden ja historian antamia viitteitä Jumalasta ja Hänen olemassaolostaan tai olemuksestaan oikein.
Niin, emme me suomalaiset todellakaan tietäisi Jeesuksesta tai Jumalasta Israelin kansan johdattajana tai maailman Luojana, jos ei näistä olisi kirjoitettu ja kirjoituksia koottu Raamatuksi.
Ymmärrän kuitenkin niin, kuten sanoin, että Jumala ilmoitti itsensä ihmisille omana itsenään ”Minä olen se, joka olen” sekä Jeesuksessa. Ihmiset ovat näistä ilmoituksista kirjoittaneet niitä tekstejä, jotka me Raamattuna tunnemme. Jumala ei antanut tekstejä vaan Itsensä.
Ei se nyt ole niin varmaa että Raamatunkaan pohjalta on Jumala tulkittu oikein.
Kas kun esimerkiksi elohjim saattaa olle Genesiss 1:1:ssä objekti eikä subjekti.
Ja V Ms 32:8-9 näyttää että jhvh on alistien El Elyonille…
Kari Roos. Tässä tärkeässä kohden ajattelemme Jumalan ilmoituksesta ratkaisevalla tavalla eri tavoin. Myös Raamatun tekstit ovat Jumalan itsensä meille antamia: ”Pyhän Hengen (siis Jumalan itsensä) johtamina ihmiset ovat kirjoittaneet sen, mitä ovat Jumalalta saaneet (eli sen sisällön)”. Jumala on antanut meille sekä itsensä Jeesuksessa Kristuksessa että sanansa, joka on julistettua ja kirjoitettua. Jeesus on Jumalan Sana, Raamattu on Jumalan sanaa (kunnioittavammin Sanaa) ja julistettu sana Raamatun mukaista ja sitä soveltavaa sanaa, jonka välityksellä syntyy pelastava uskon yhteys Hänen kanssaan). Sitten voidaan totta kai keskustella siitä, mitä ominaisuuksia Raamatun sanalla yhtä aikaa Jumalan ja ihmisten sanana on. Ja siitä, mitä seurauksia sillä on, että Jumala on ilmoittanut itsensä tietyssä historiallisessa, kielellisessä ja kulttuurisessa tilanteessa (yli 1000 vuoden aikana).
Jos puhtaasti inhimillinen aktiviteetti eli tiede ymmärretään Jumalan ilmoitukseksi, se nostetaan sellaiseen auktoriteetti- tai pyhään asemaan, mitä sillä ei kristillisessä uskossa voi olla. Tai sitten termillä ”ilmoitus” ei enää tarkoitetakaan samaa mitä uskonopissa perinteisesti.
Tieteellä on toki yhteys ilmoitukseen. Rationaalisena toimintana se muistuttaa meitä siitä, kuinka Jumala Raamatun mukaan on viisauden lähde ja Hänen luomansa maailma ihmisen älyä myöten on jollakin syvällä tavalla mielekäs ja tutkittavissa oleva kokonaisuus.
“Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat kirjoittaneet sen, mitä ovat Jumalalta saaneet.” On ehkä syytä miettiä, mitä tällainen tiivis lausuma merkitsee. Toimijoita on kaksi: Jumala ja ihmiset. Ihmisiä on selvästikin monta, kaikki erilaisia henkiläkohtaisine ominaisuuksineen ja elämäntilanteineen. Tutkijat pitävät todennäköisenä, että monet heistä ovat kirjanneet suullista perinnettä, kenties hyvinkin vanhaa. Jumala on uskomme mukaan Henkensä kautta johtanut niin suullisen perinteen kuin sen kirjallisen tallennuksenkin vaiheita, mutta aina se on tapahtunut ihmisten kautta, Jumalan kansan parissa, seurakunnassa. Johdatus on siis Raamatun kohdalla hyvin erilaista kuin mitä Koraanin tai Mormonin kirjan kohdalla kerrotaan olleen. Kirjoituksia ei ole mikään taivaallinen olento sanellut.
Marko,
”Tässä tärkeässä kohden ajattelemme Jumalan ilmoituksesta ratkaisevalla tavalla eri tavoin. Myös Raamatun tekstit ovat Jumalan itsensä meille antamia: “Pyhän Hengen (siis Jumalan itsensä) johtamina ihmiset ovat kirjoittaneet sen, mitä ovat Jumalalta saaneet (eli sen sisällön)”
Huomaatko, missä kohden tarkkaan ottaen se ero on? Olen itse myös hyvinkin vakuuttunut tästä, että ihmiset ovat kirjoittaneet Pyhän Hengen johtamina. Tietenkin, eihän muuten luultavasti olisi kirjoitettu mitään näistä asioista. Mutta onko vaikutus ”ihmeenomaista” vai ”tavallista”, siinä se olennainen ero.
Martti Pentti. Ei tähän tarvitse sotkea toisten uskontojen uskomuksia omien pyhien kirjojensa synnystä. Se, mitä yllä sanot Raamatusta on asiallisesti aivan saman lainen kuvaus kuin se, mitä itse opetan rippikpululaisillemme joka vuosi. Erot tulevat esiin syvemmällä ja asennoitumisessamme Raamattuun.
Minä lähden ensinnäkin siitä, että Raamattu on Jumalan ja ihmisten sanaa muuttamatta, sekoittamatta, jakamatta ja erottamatta. Tästä seuraa, että me emme voi liukua Raamatun jumalallisuuden ja inhimillisyyden välillä tai siivilöidä sieltä pois toisen puolen. Toinen ongelma on, jos Raamatun inhimillistä puolta korostetaan niin paljon, että se käytännössä onkin vain yksi, joskin historiallisesti tai kristillisen perinteen vuoksi ainutlaatuinen kokoomateos josta ehkä kunnioittavasti puhutaan Jumalan sanana.Minä lähden siitä, että Raamatun ainutlaatuisuus on seurausta siitä, että se todella on Jumalan sanaa. Samalla tavoin kuin Nikean tunnustus kertoo Jumalan ottaneen itseensä ihmisyyden silloin kun Kristus tuli ihmiseksi. Looginen järjestys on siis se, että Raamattu on ensin Jumalan sanaa ja sitten ihmisten sanaa. (Tiede taas ei välttämättä voi ottaa kantaa muuhun kuin siihen, että joku sanoo Raamatun olevan Jumalan sanaa tietyillä perusteilla).
Raamatussa on paljon sellaista, mikä loukkaa meitä. Nämä pahennuksen aiheet vaihtelevat eri aikoina. Buddhalainen loukkaantuu kuulemma siihen, että Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon…koska tosi Jumala ei voi tuntea esim. rakkautta. Me loukkaanumme nyt siihen, että Raamattu opettaa kahta sukupuolta ja on ristiriidassa 1960-luvulta alkaneen seksuaalivallankumouksen arvojen kanssa. Tai vaikkapa siihen, että ihmisellä on erityisasema luomakunnan eri lajien joukossa.
”Erot tulevat esiin syvemmällä ja asennoitumisessamme Raamattuun.” Tämä onkin ntärkeä näkökulma. Sen sijaan, että kinastelisimme siitä, onko Raamattu tuota vai tätä, voisimme keskustella asiallisesti siitä, miten itse kukin asennoidumme Raamattuun. Itseäni kummastuttaa joskus esiintyvä ajatus Raamatusta jopa Jumalan toimia määrittelevästä arvovallasta. Toisinaan näet kuule tämän tapaisia lausumia: ”Jumala ei voi toimia noin, elleme me tee näin. Se lukee Raamatussa.”
Po ’Raamatun arvovallasta’.
Miksiköhän tätä raamattukysymystä on niin mahdottoman vaikea selittää ja ymmärtää? Mielestäni se on melko selvä asia, mutta jostain ihmeen syystä jotkut näkevät siinä jotain enemmän mitä se todellisuudessa on. Raamatusta tehdään ikään kuin neljäs Jumalan persoona, joksi sitä ei tietääkseni missään sanota, ei Raamatussa itsessään eikä missään Tunnutuskirjoissakaan. Mistä tällainen käsitys on lähtöisin?
Martti Pentti ja Kari Roos. Totta kai Jumala on suurempi kuin Raamattu. Mutta jos Raamattu on Jumalan puhetta, meidän on varmaankin lupa luottaa siihen, että Jumala ja Hänen tahtonsa on sellainen kuin Raamatussa kerrotaan. Eikä jotakin aivan muuta. Me olemme Jumalaa koskevan tiedon osalta riippuvaisia siitä, mitä Raamattu kertoo. Tästä syystä voi tosiaan joskus kuulostaa siltä kuin Raamattu olisi Jumalan ”neljäs persoona”. Jumala kun puhuu meille Raamatussa .Termi ”ilmoitus” pitää sisällään juuri sen, että Jumala on meille lähtökohtaisesti salattu ja käsittämätön. Mutta Raamattu ilmoittaa meille sen, minkä lainen Jumala on ja mitä hän meiltä haluaa sekä odottaa. Meidän on toki hyvä muistaa, että Raamatun tarkoitus ei ole informoida meitä kaikesta mahdollisesta vaan opettaa meidät tuntemaan Kristus ja seuraamaan Häntä elämässämme.
Tunustuskirjoissamme sanotaan Raamatun kirjoituksista, että ne ovat ”Israelin uskon puhdas ja kirkas lähde”. Minusta on tärkeä kuunnella koko Raamattua ja vangita tarvittaessa oma langennut sekö epäilevä järki sen sanan alle kuin lähteä valikoimaan sieltä joitakin periaatteita sekä asettamaan ne vastakkain muiden ja usein meitä häiritsevien tekstien kanssa.
”Raamattu ilmoittaa meille sen, minkälainen Jumala on ja mitä hän meiltä haluaa sekä odottaa.” Se ilmoittaa myös sen, millaisia me olemme suhteessa Jumalaan: ”Hän tuntee meidät ja tietää meidän alkumme, muistaa, että olemme maan tomua.” Se ilmoittaa myös, miten Jumala kohtaa meidät, kun tunnustamme, että emme pysty lainkaan siihen, ’mitä hän meiltä haluaa sekä odottaa’: ”Niin kuin isä armahtaa lapsiaan, niin armahtaa Herra niitä, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä.”
Marko,
Olen pitkälti samaa mieltä kanssasi näistä, mitä kirjoitit. Silti näemme asiat ilmeisesti eri tavalla.
Raamatussa kun on hyvin monenlaista Jumalan ”tahtoa”. Siksi varmaan Lutherkin kehotti lukemaan sitä Kristuksesta käsin. Niin minä pyrin tekemään.
Mitä sana ’pride’ tarkoittaa? Minulole sana merkitsee sitä, mistä Daavid laulaa 3. Psalmissa: ”Herra, miten paljon minulla on ahdistajia! Monet nousevat minua vastaan, monet sanovat minusta: ’Ei Jumalakaan häntä auta.’ Sinä, Herra, sinä olet minun kilpeni ja kunniani, sinä nostat minun pääni pystyyn. Minä huudan avukseni Herraa, ja hän vastaa minulle pyhältä vuoreltaan.”