Pride-viikot alkavat olla tältä vuodelta ohi. Pride-ilmiö on yksi niitä hämmästyttäviä rauhanomaisia kulttuurivallankumouksia meidän aikanamme.
Alkaen työväenliikkeestä, naisten äänioikeuskamppailu, Gandhin Intian itsenäisyyskamppailu, Yhdysvaltojen ihmisoikeustaistelu, 70-luvun neilikka vallankumous Portugalissa, Puolan Solidaarisuusvallankumous, kolonialismin kukistuminen,muurin kaatuminen Saksassa ja nyt homoseksuaalisten ihmisoikeudet. Oli maailmanihme ,että kaikki tuo oli mahdollista verisenä viimevuosisatana.
Niin kun kaikissa suurissa yhteiskunnallisissa muutoksissa, niin prideherätyksessäkin, he joutuivat tekemään työn itse ja vasta jälkikäteen tapahtui heterojen suuri ennakkoluuloista luopuminen .
Pride-paraateista on tullut karnevaalit, estoton voiton juhliminen kerran vuodessa.Tämä on se tilaisuus jolloin heterot voivat olla , ehkä ensikertaa, yhteydessä homoihin ja päinvastoin homot voivat olla homoina ensikertaa kosketuksissa heteroihin.
Homot ovat aina olleet keskuudessamme ,mutta he ovat olleet pakotetut elämään salaisissa subkulttureissa . Ei ole lainkaan kummallista että roomalaiskatolisessa paistossa ja munkki- ja nunnakunnissa on ollut paljon heitä, näiden yhteisöjen toimiessa heidän turvapaikkanaan.
Niin myöhään ,kun 50-luvulla ,yksi Toisen Maailmansotaan ratkaisevasti vaikuttaneista tiedemiehistä kastroitiin kemiallisesti hänen homotaipumuksensa tullessa ilmi.Aikaisempina vuosisatoina ”sodomistit” tapettiin mitä erillaisimmin keinoin.
Paljon heteroja osallistuu Pride-paraateihin. Jotkut lojaliteetistä entisiä uhreja kohtaan, jotkut syyllisyydentunnettaan lievittääkseen. Oli miten oli, tämä taistelu homoseksuaalisten ihmisoikeuksista on voitettu ja saamme elää toisenlaisessa yhteiskunnassa.
Kaikeksi onneksemme raamattu ei ole jumalan ilmoitus, vaan ihmisen vallankäytön väline. Miten mahtaa käydä niille sadoille miljardeille ihmisille, jotka eivät ole päässeet ko kirjan kanssa kosketuksiin ikinä? Jos jumala tai luoja on kaiken takana, paree panna toivo hänen hyvyyteen ja elää tämä elämä parempien kohtaamisten jonona, toista ymmärtäen ja itseä tutkien. Kommenttini saattoi aiheuttaa suonenvetoa persuteologeille. Pahoittelut siitä.
Plus niille miljardeille, jotka eivät tule raamattua lukemaan. Kirja on jyrkässä alamäessä ja hyvä niin. Se on lähes kaikkien uskonnollisten ongelmien äiti.
Raikkaat 60-lukulaiset olivat todellisia oikeudenmukaisuuden vaatimisen airuita aivan profeettojen mukaan. Näkyvimpiä heistä ,Kai Chydenius ,on vanhoilla päivillään säveltänyt kokonaisen messun, siirtyen epäsuorasta profetoimisesta suoraan sellaiseen.!
Monet hänen säveltulkinnoitaan ovat puhdasta hengellisyyttä. Yhdessä Aulikki Oksasen kanssa he tuottivat profetaalista tekstiä ja säveltä, sellaista joiden vaatimus oli köyhien muistaminen ja yhteiskunnallisten vinoutumien oikaiseminen. Puhdasta jeremiaadia nykyajassa.
Ketä Herramme käyttää välikappaleena sanomaansa kaikille kuuluvasta oikeudenmukaisuudesta, ei kuulu meille. Meille kuuluu sanoman kuunteleminen ja siitä johtopäätösten tekeminen.
No ks. minulla ei ole Chydeniuksen musisointia tai sävelluystyötä vastaan mitään. Hyväksyn myös täysin Laulujen laulun rakkauden kuvaukset hengellistämättä niitä. Tässä yhteydessä lähinnä oli tarkoitus puolustaa morsiusmystiikkaa Laulujen laulussa. Minun kokmuksen mukaan ne ovat täynnä moesiusmystiikkaakin, kunhan Pyhä Henki avaa tämän ulottuvuuden ja puolen ilmestyksen kautta. Minulle on käynyt näin.
Hirn. ”Ketä Herramme käyttää välikappaleena sanomaansa kaikille kuuluvasta oikeudenmukaisuudesta, ei kuulu meille”.
Minusta ei välttämättä tarvitse sotkea Jumalaa ja Chydeniusta toisiinsa. Kaikki Raamatun profeetallisuus syntyy vain Pyhästä Hengestä ja ”profeetallisesta voitelusta”. Sitten vasemmistoradikaalien juttuja ei pidä sekoittaa tähän, ellei se ole ilmeistä. Jos Chydeniuksella olisi ollut profeetallinen voitelu olisi sekä hän itse että myös uskovat tiedostaneet sen.
Hän oli hyvä säveltäjä ja varmasti hyvällä asialla köyhää ja sorrettua puolustaessaan.Tämä nyt kuitenkaan ei tee hänestä mitään kristillistä profeettaa vaan hän on lähinnä yhteiskunnallinen aktivisti ja kulttuurityöntekijä.
Tietysti pitää sanoa, että on toki myönteistä että tällaiset vasemmistoradikaalitkin kiinnostuvat hengellisistä asioista. Näinhän Antti Eskolallekin kävi, ja varmasti löytyy muitakin.
Hirn.”Näkyvimpiä heistä ,Kai Chydenius ,on vanhoilla päivillään säveltänyt kokonaisen messun, siirtyen epäsuorasta profetoimisesta suoraan sellaiseen.! ”
Käsitteiden selventämiseksi on kyllä todettava että jonkun messun kirjoittaminen ei välttämättä ole mitään profetointia.
Moni klasisinen säveltäjä kirjoitti messuja, mutta useimmat eivät olleet mitään profeettoja sen takia.
J.S Bach toki oli, samoin Händel koki varmasti profeetallisen voitelun kirjoittaessaan Messias-oratorion lopun.
Luulakseni Bieleamin aasilla ei ollut profeetallista voitelua ja silti sen sanoma oli sitä. Tai kivillä , joista Jeesus lupasi lähtevän ylistyshuutoja jos lapset vaikenisivat.
Hirn. ”Luulakseni Bieleamin aasilla ei ollut profeetallista voitelua ja silti sen sanoma oli sitä”.
Voitko ystävällisesti rautalangasta vääntää, miten joku voi antaa profeetsllisen sanoman ilman profeetallist voitelua. Tämä voitelu nimenomaan on tällaisen sanoman edellytys, ja myös kriteeri, millä kaikki kristillinen profeetallisuus punnitaan. Minun ei ole vaikeaa uskoa, etteikä aasilla hetkellisesti olisi ollut profeetallinen voitelu. Miksei Jumala voisi tehdä tällaista?
Chydeniusta pidän kuitenkin ennekaikkea tavallisena muusikkona. Voin kyllä todeta, että aikanaan minäkin pidin Aulikki Oksasen joistain lauluista, ja uskon kannalta ajattelen edelleen, etä ne ovat aika harmittomisa. Turha siis tästä on kinata.
BILEAMIN AASISTA:
IV Ms 22. Jumala ilmestyy näkijä Bileamille ja käskee tämän laittautua kahden miehen kanssa matkalle. Bileam lähtee ja kohtaa kuuluisan puhuvan aasinsa kanssa tiellä Herran enkelin, joka paljastettu miekka kädessään haluaakin nyt yllättäen estää Bileamia. Sillä jostain syystä on taas syttynyt ”Herran viha”. Kertomuksessa leikitään monesti numerolla kolme. Aasia lyödään kolme kertaa ja numero kolme mainitaan kolmesti. Bileamilla on kaksi seuralaista eli heitä on kolme. Kaikkiaan idea kolmesta esiintyy viidesti. Miksi. Ehkä koodi antaa vastauksen. Jakeissa 25 / 29 esiintyy pintatekstissä eli varsinaisessa alkutekstissä kolmantena ja neljäntenä sanana käsitepari malak Jehovah, joka Raamattuun on suomennettu siis sanoiksi Herran enkeli, mutta oikeampi käännös olisi Jahven lähettiläs. Malak-lähettilään pohjana on heprean kulkemista tarkoittava verbi lak. Tässä asiayhteydessä malak onkin kulkija, taivaan kulkija, jonkin taivaallisen olennon lähetti. Mutta millä tuo lähetti on taivaita kulkenut ?
Ehkäpä juuri välineen avulla, joka Michael Drosninin els-koodilöydössä sekvenssillä viisi tuottaa viisi kirjaimisen sanan challit, joka nykyhepreassa saa merkityksen – avaruusalus ! Suoraan challit sanan alapuolelle nousee tasavälein 64 kirjoittajan koodilöydös, joka jakeisiin 26-29 sijoittuen ja koodinkantajinaan sanat jamin, vaiftach ja la´aton tuottaa triplettisanan ifo. Tasaväli 64 muuttuu gematriassa heprean sanaksi dajin eli totuus ! Ja yllättävää ei siten enää olekaan se, että jakeen 28 1. sana iftach sisältää piilotekstisen tripletin ift, joka hepreassa voidaan ääntää ifot ja sana saa tällöin monikollisen merkityksen, koska heprean toinen monikon päätteistä on kirjain tav.
Antti Hämäläinen toteat:””Kaikki Raamatun profeetallisuus syntyy vain Pyhästä Hengestä ja “profeetallisesta voitelusta”. Sitten vasemmistoradikaalien juttuja ei pidä sekoittaa tähän, ellei se ole ilmeistä.””
Siis entä kun luterilaisuudessa ”luvataan” kasteessa vauvoille jo kaikki, siis myös Pyhä Henki, niin jos nämä ”vasemmistoradikaalit” ovat kastettuja luterilaisia, niin missä hengessä nämä toimivat?
No eivät kaikki jotka on joskus kastettu vättämättä toimi missään hengessä. Kunhan puuhastelevat.
Monet kristityt omaksuivat puoli vuosisataa sitten vasemmistolaisuuden sen vuoksi, että oikeistolaiseksi koettu kirkko ei näyttänyt käytännössä toteuttavan sitä lähimmäisenrakkautta, jota se opetti. Kansainvälinen diakonia otti tuolloin vasta alkuaskeleitaan.
Antti Hämäläinen mistä tiedät ettet itse ”puuhastele”?
Siis mielestäsi ne lupaukset jotka luterilaisuus antaa kasteesta ei ole kaikille vaan harvoille ja valituille muut puuhastelevat?
Erotatko hyvän pahasta, pimeyden ”puuhastelut” Jumalan hengen hedelmistä?
Antti H., oletko siis sitä mieltä, ettei vasemmistolainen voi olla kristitty – tai päinvastoin kristitty vasemmistolainen?
Hentilä. ”Antti H., oletko siis sitä mieltä, ettei vasemmistolainen voi olla kristitty – tai päinvastoin kristitty vasemmistolainen?”
Jokainen Pyhästä Hengestä uudestisyntynyt ihminen on kristitty. Mutta jokainen kristitty ei ole näin Pyhästä hengestä uudestisynynyt.
Kai 80 % suomalaisista kuuluu kirkkoon ja he ovat kaikki kristittyjä.
Antti H., mielestäsi on siis kahdenlaisia kristittyjä, kelvollisia ja vajavaisia. Tekstejäsi luettuani en voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että luet itsesi kelvollisiin, uudestisyntyneisiin. Jään miettimään, millä kumman perusteella.
Meitä – sinun mitoin ehkä kelvottomia – kristittyjä on pajon myös ”pride-herätyksen” piirissä. Olin Berliinissä sateenkaariväen katujuhlien aikaan. Poliisin mukaan juhlilla oli kahden päivän aikana noin 350000 osanottajaa, toki suurin osa muita kuin sateenkaariväkeä. Evankelinen kirkko oli näkyvästi mukana: kojut juhla-alueella ja kaksi jumalanpalvelusta.
Hentilä. ” mielestäsi on siis kahdenlaisia kristittyjä, kelvollisia ja vajavaisia. Tekstejäsi luettuani en voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että luet itsesi kelvollisiin, uudestisyntyneisiin. Jään miettimään, millä kumman perusteella”.
No, minusta ei ole muita kuin vajavaisia kristittyjä. Sitten, uudestisyntyminen on aivan luterilaisen kirkon opin mukainen käsite. Minä tiedän olevani uudstisyntynyt ja se on myös minulle tärkeä asia. Minä en siihen tarvitse muuta perustetta. Ei ole olemasssa muita kuin vajavaisia uudestisyntyneitä uskovia.
Huolimatta uudestisyntymisestä ja siitä että meissä on ”uusi luomus” olemme minusta vajavaista ja aika ”lahopäistä” joukkoa. Sitten taivaassa olemme terveempiä.
Sekä ev lut kirkossa ja vaikkapa helluntailiikkeessä on kyllä selkeämmät näkmykset siitä kuka on uudestisyntynyt ja millä kriteereillä kuin minulla. Tietoisesti en tahdo määrittää tätä kun olen nähnyt aika paljon erilaista kristillisyyttä eri maissa ja koska en lopullisesti tiedä asiaa. Minulle on ollut tärkeäämpää kenen kanssa olen voinut tehdä hengellistä työtä.
Hämäläinen: ”Minä tiedän olevani uudstisyntynyt ja se on myös minulle tärkeä asia. Minä en siihen tarvitse muuta perustetta. ”
Tuollaisen (perustelemattoman) tiedon toinen nimi on omahyväisyys.
Kristillisessä kielenkäytössä puhutaan omavanhurskaudesta ja ulkokultaisuudesta. Sanoilla tarkoitetaan ’minä tiedän olevani’ -lausumia omasta hengellisyydestä.
Sopivat hyvin Antti H:hon sen perusteella, mitä hän edellä kirjoittaa.
Pentti. ”Sanoilla tarkoitetaan ’minä tiedän olevani’ -lausumia omasta hengellisyydestä”.
No etkö sinä tiedä olevasi uskossa, olevasi uudestisyntynyt?
Minun on aina ollut vaikea ymmärtää, että voiko olla uudestisyntynyt ilman että tietää sitä? Ajattelen siis, ettei voi.
Hentilä ”Sopivat hyvin Antti H:hon sen perusteella, mitä hän edellä kirjoittaa”.
Olen käsittänyt, että Hentiläkin on uskova?
Kai silloin itsekin tiedät olevasi uudestisyntynyt, kuten lapsena kastetut luterilaiset sanovat olevansa?
Pentti. ”Kristillisessä kielenkäytössä puhutaan omavanhurskaudesta ja ulkokultaisuudesta. Sanoilla tarkoitetaan ’minä tiedän olevani’ -lausumia omasta hengellisyydestä”.
Tämä on kyllä sinun aivan oma tulkinta omavanhurskaudn ja ulkokultaisuusden merkityksestä. Omavanhurskaus on sitä, että luullaan attä voidaan tehdä Jumalan taho omin päin ja että jopa ollaan onnistuttu siinä.Ulkokultaisuus on kuin facebook-profiilin kiillottamista. Pinta kuntoon, sisiuksista viis.
Suomalaisen luterilaisuuden koko populaatioomme synnyttömä ikävä vamma tukee huonoitsetuntoista luuserimentaliteettia, jossa kaikkein nöyrin on se, jolla on naama syvimmällä mudassa.
Ei ole mitään väärää puhua hengellisistä lahjoista, kutsumuksista tai siitä, että on kokenut jotain tai saa jotain. Tietysti tällaisesta voi puhua ilman että muka heti ylpistyy tms.
Juuri siksihän mielemme koetellaan, että pää kestäisi sekä työn että sen seuraukset, sekä onnistumiset, että epäonnistumiset. Kun Timoteuksen mieli oli koeteltu, hän sai palvella. Näin nämä hommat tänäänkin.
Se ei uskossa ole olennaista, mitä olen ja mitä tiedän olevani. Se vain on tärkeää, keneen uskon, ketä rakastan ja kenen lupauksiin panen toivoni.
Pentti. ”Se ei uskossa ole olennaista, mitä olen ja mitä tiedän olevani”.
Olen tästä täysin samaa mieltä. Kuitenkin itsetuntemus on myös kypsyyttä. Aikunen tuntee itseään paremmin kuin lapsi, näin myös hengellisessä elämässä.
Hengellinen itsetuntemuksemme on suoraa seurausta siitä, että opimme tuntemaan Herraamme Häntä palvellessamme ja viettäessämme aikaa Hänen kanssaan.
Ilman kutsumustietoisuutta on mahdotona palvella Jumalaa kuuliaisuudessa. Kutsumustietoisuus sisältää sen, että tunnet itseäsi myös Jumalan valtakunnan kansalaisena.
Varsinkin kaikilla joilla on Ef 4:11 palvelulahja, hengellinen itsetuntemus on välttämätöntä. Muuten voi jopa tuhota elämänsä tekemällä tyhmyyksiä tai lankeamalla syntiin.
Kristityn itsetuntemuksesta on malli 2. Kor. 12:1-10.
Antti Hämäläinen mitä toisten ”puuhastelija” luterilaisten täytyy tehdä että he olisivat ”uskovia” niinkuin sinä?
Siis heillä kun on samat ”lupaukset” luterilaisittain mutta mitä on tapahtunut kun heillä ei ole ”oikeaa” uskoa eikä oikeaa henkeä?
Jos et ohjaa heitä oikealle tiellesi niin muutenhan olet kuin ”räksyttävä rakki” joka ei osaa muuta kuin hakkua.
Onko tästä poistettu joitain kommentteja?
Jos, niin miksi?
En koskaan poista kommentteja. En tiedä jos joku muu voi niin tehdä.
Ok, suurta vahinkoa tuskin on tapahtunut. Näkemyserot on edelleen esillä. Minusta kuitenkaan mitään ei kirjoitettu mihin olisi pitänyt puuttua.
”Väitätkö, että minussa on nyt ’diabolos’?” Tähän pari huomiota. Ensiksi vierastan ajatusta, että ihmisen valtaisi joku henki niin, että voitaisiin määritellä, mikä henki kenessäkin on tai ei ole. Toiseksi paholainen kuiskuttelee itsekunkin korvaan. Taitaa olla niin, että se viekoittelee varsinkin hengellisessä työssä olevia, jotka kokee vastustajakseen.
Pentti. ”Taitaa olla niin, että se viekoittelee varsinkin hengellisessä työssä olevia, jotka kokee vastustajakseen”.
Mitä oikeasti tiedät tällaisesta?
Juuri tästä syystähän meillä on henkien erottamisen lahja. Meidän suojelemiseksemme vinoutumiselta.
Minä en toisaalta usko, että saarnaajille mitkään henget kuiskuttelevat, vaan että he ovat Pyhän Hengen varjeluksessa ja heidän sielunsa myös. Sitten, kun joku oikein vinoutuu, se on ilmeistä kaikille, niinkuin Suomessakin joskus olemme nähneet.
Sinänsä henkien erottamisessakin ennenkaikkea erottuu hyvä, ei niinkään paha, vrt Hebr 5:13-14 ”..joiden asitit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta”.
Antti Hämäläinen korostat kokoajan itseäsi ja kykyjäsi, kysynkin oliko Luther väärä profeetta?
Erotatko missä hengessä hän toimi?
Pasanen. ”Antti Hämäläinen korostat kokoajan itseäsi ja kykyjäsi”
Itse ajattelen vain jakavani hieman kokemustani hengellisestä työstä. Oletko sinä tehnyt hengellistä työtä, vai pelkästään puhunut siitä tai hengellisistä asioista ?
Antti Hämäläinen julistan evankeliumia en korota itseäni, sanot erottavasi henget, siis voitko vastata kysymykseen oliko Luther väärä profeetta?
Pasanen. ” julistan evankeliumia en korota itseäni”,
No missä sinä julistat evankeliumia?
Samassa kirkossako missä et korota itseäsi?
”Sitten, kun joku oikein vinoutuu, se on ilmeistä kaikille.” Nyt viestit kovin ristiriitaisesti, Antti Hämäläinen. Ensin kirjoitit uskovasi, että Pyhä Henki varjelee saarnamiesten sielut. Seuraavassa virkkeessä kerrot vinoutumasta, joka joskus tulee kaikille ilmeiseksi. Eikö ole niin, että ne erehtyvät helpoimmin, jotka luulevat olevansa erehtymättömiä?
Pentti. ”Nyt viestit kovin ristiriitaisesti, Antti Hämäläinen. Ensin kirjoitit uskovasi, että Pyhä Henki varjelee saarnamiesten sielut. Seuraavassa virkkeessä kerrot vinoutumasta, joka joskus tulee kaikille ilmeiseksi”.
Joko et tahallasi tahdo käsittämitä sanon tai olet vain tyhmä. Tietysti meillä ei ole mitään vihreää oksaa, jolta ei voi esim. syntiin langetessaan pudota. Olemme Suomessakin nähnneet tällaista.
Mutta kun toimimme, kuten kunnon saarnamiehen tuleekin tehdä, kuuliaisuudessa Pyhän Hengen johdatukselle, niin tässä kuuliaisuudessa on siunauksena varjelus niin että saamme olla rauhassa. Minulla on tästä pitkäaikainen omakohtainen kokemus.
Shalom-sana merkitsee myös kykyä tehdä hedelmällisiä diilejä ja yhteistyökuvioita. Asian toinen puoli on, että tämä raauha varjelee meidät myös niiltä, joilla on pahat aikeen suhteemme ja jotka tahtoisivat vahingoittaa meitä.
Kerropa, Antti Hämäläinen, hengellisestä työstäsi muutakin kuin sen, missä olet toiminut, kenen kanssa olet työtä tehnyt ja mitä ihmeellistä olet itse kokenut. Työtä kuvataan yleensä kertomalla tavoitteista, haasteista, menestyksestä ja takaiskuista.
No tokkapa siirrymme tässä puhumaaan tällaisesta. Keskustelumme aihehan on Pride-herätys. Voin kyllä sanoa, että minulla on ollut ilo toimia sosiaalisessa työssä, seurakunnissa, Israel-työssä ja lähetystyössä. Yleensähän toimitaan vain yhdessä näistä. Herra on kuitenkin ollut minulle hyvä ja olen saanut samaistua koko pelastussuunnitelmaan ja olla jollain panoksella mukana kaikilla alueilla.
Olen siis aina sopimuksen mukaan aina auttanut jotain toimijaa, eikä minulla ole varsinaisesti mitään muuta omaa ”näkyä” kuin että olen yrittänyt kuuliaisuudessa totella ja palvella Herraa ja Hänen palvelijoitaan. Siinä mielessä kuorma on ollut kevyt ja ies sovelias. Kun olen aina tehnyt mitä Jumala on näyttänyt olen ollut muuten vapaa.
Kuvio Pohjolassahan on vähän sama kuin Habakukin aikana. Huolimatta esirukouksestamme ja saarnailusta tilanne on koko ajan vain pahentunut. Myös minua eskatologia lohduttaa.
Niinpä. Taas kerroit itsestäsi: ”minulla on ollut ilo…, olen saanut samaistua…, olla jollakin panoksella mukana…, auttanut jotain toimijaa…, olen yrittänyt kuuliaisuudessa totella ja palvella…”.
Pentti. ”Niinpä. Taas kerroit itsestäsi:”
Minustahan sinä kysyit. Olisiko pitänyt kertoa jostain muusta henkilöstä?
Minä kirjoitan tänne tietysti juuri sitä, mitä tahdon kertoa, en sitä mitä on tapana. . Minähän kerroin hasteesta takaiskusta, samanlaiseta kuin Hbakukin kirjassa kuvataan. Huolimatta esirukouksestamme asiat menevät vain huonompaan suuntaan. Miksei tämä kelpaa?
”Tilanne on vain pahentunut.” Mikä tilanne? Millä tavoin pahentunut?
Mietin tuota etääntymistä aiheesta, joka on ’Pride-herätys!’. Kenties emme ole siitä kovin kaukana, vaikka toki sivussa. Tavoitteena on, että sukupuolivähemmistöihin lukeutuvatkin voivat laillasi kertoa avoimesti: ”minulla on ollut ilo…, olen saanut olla mukana…, olen yrittänyt palvella…” ilman, että joku katsoo asiakseen letkauttaa jotain ’naisiksi pukeutuneista miehistä, jotka keikuttelevat takamustaan’.
Pentti. ”ilman, että joku katsoo asiakseen letkauttaa jotain ’naisiksi pukeutuneista miehistä, jotka keikuttelevat takamustaan’.
No minun on toistaiseksi vaikeaa kuvitella hengellistä yhteistyötä näin toimivien kanssa. En ole hengellisissä kokouksissa innostunut edes siitä,että naiset keikuttelisivat takamuksiaan.
Millaista teillä on siellä körttikansan keskuudessa, onko paljon pepunkeikuttajia kokouksissa?
Pentti.”Tilanne on vain pahentunut.” Mikä tilanne? Millä tavoin pahentunut?”
No mm. suomalaisten ongelmat liikakilojen kanssa ovat pahentuneet. Jos nykymeno napostelussa jatkuu prinkymmenen vuoden sisällä meillä on suuria kansanterveydellisiä ongelmia tähän liittyen.
Kysymys on, syökö suomalainen suruunsa? Onko ongelmia? Lohtusyömistä? Tai sistä tämä johtuu?
Minusta siis materialismi ja ahneus ovat pahoja ongelmia, jotka ovat olleet pahenemaan päin siitä asti kun minä muistan asioita.
Selvästi joidenkin kohonnut elintaso ei olekaan tuonut tasapainoa elämään.
Antti ”No mm. suomalaisten ongelmat liikakilojen kanssa ovat pahentuneet”.
Pieni selvennys tähän liikakiloasiaan. Miksi se on niin paha juttu?
Siksi että se on merkki siitä että olalan etäännytty Jumalan valtakunnasta: ”sillä Jumalan valtakunta ei ole syömistä ja juomista…”, Room 14:17a. Siis liikakiloisina meidän on vaikea mennä ahtaasta portista sisään, Matt 7:13 a ja 14a .
Oletko vakavissasi liikakiloista ja keikkuvista pepuista huolehtiessasi, Antti Hämäläinen? ”On vaikea kuvitella hengellistä yhteistyötä…”? Näinkö kapea on maailmasi: Kelpo väkeä ovat ne, joiden kanssa voisit järjestää rukouskonferenssin – onko termi oikea? – ja muut ovat sellaisia, joita saa nimitellä väheksyvästi miten mieli tekee?
Pentti. ”Oletko vakavissasi liikakiloista ja keikkuvista pepuista huolehtiessasi, Antti Hämäläinen?”
No, enemmän kyllä olen huolissani keikkuvista pepuista, siis hengellisten kokousten yhteydessä. Tai jos vaikka körtit tahtovat keikutella peppujaan omissa kokouksissaan, se on minusta kyllä heidän asiansa. En kuitenkaan koe, että minun pitäisi olla sellaisesta erityisen innostunut.
Minun maailmani on tässä yhteistyökuvioasiassa aika kapea, myönnettäköön. Mutta se johtuu siitä, että itse kutsumustyöni on erittäin kapea-alainen. Useimmille ei kuitenkaan käy niin hyvin kuin minulle, että selviää eläkeikään telomatta itseään. Minä olen selvinnyt, ja olen jopa erittäin onnellinen mies.
Mutta kelpo väkeä on tietysti riittämiin muuallakin kuin jossain rukoustapahtumissa.
Körttien keikuttelusta voit olla aivan levollisella mielellä. Heränneet ovat vakaata kansaa. Afrikkalaiseen hengellisyyteen eri mantereilla taitaa kuitenkin kuulua vapautunut tanssi.
Pentti.” Heränneet ovat vakaata kansaa. Afrikkalaiseen hengellisyyteen eri mantereilla taitaa kuitenkin kuulua vapautunut tanssi”.
Myös Etelä-Amerikassa meno on aika erilaista kuin täällä Härmässä.
Olin kerran pitämässä sunnuntai-iltana kokouksen Kajaanin kansanlähetyksessä kun olin kotimatkalla sen kautta.
Huomsin, että siellä väki oli aika solmussa, ja niinpä puhuin puolitoista tuntia lanalaisuudesta ja siitä paranemisesta. Olin jo valmiiksi aika väsynyt varsinaisesta kokoussarjastani joka oli muualla ja paidanselkä taisi kostua.
Puheen päätteeksi oli aivan hiljaista, ja sitten pikkuhiljaa väki lähti kotiin. En oikein tiennyt mitä ajatella, ja kysyin piirijohtajalta olinko suututtanut koko joukon?
Hän sanoi,” ei suinkaan, nehän oli aivan otettuja ja innoissaan”. Silti en nähnyt kenelläkään edes kulmakarvan kohoavan. Tämä on aina jäänyt mieleeni meistä suomalaisista kirkon uskovista.
Pentti. ”Oletko vakavissasi liikakiloista ja keikkuvista pepuista huolehtiessasi, ”
Ehkä liikakiloista vielä kannattaa sanoa, että sikäli kun ne johtuvat ahneudesta ja materialismista, mitä myös epäilen, olen kyllä huolissani. Minusta nimenomaan ahneus ja materialismi ovat pääsyyt Euroopan kirkon voimattomuuteen.
Onhan tästä syytä olla huolissaan. ”Orjantappurat” ovat tukahduttaneet hengellisen kasvun aivan kuten Jeesus varoitti, Matt 13:22.
Olen jossain nurkassa toiminut eurooppalaisessa esirukousliikkeessä 1980-luvulta alkaen ja koko ajan tilanne on vain huonontunut eikä nytkään näy myönteisen muutoksen merkkejä missään.
Ota nyt tuosta selvää! Kasvaako ihmisellä joko vatsa tai hengellisyys? Minä en ole huomannut mitään korrelaatiota näiden asioiden välillä. Niin hyviä kuin pahojakin on sekä laitojen että lihavien joukossa.
Po ’laihojen’.
Kirjoitin alkuperäisen tekstin jotta voisimme huomioida sen, että on tapahtunut suuri kulttuurivallankumous ,jonka merkkinä homoseksuaaliset voivat viettää Pride-paraateja .
Yhteiskunta tunnustaa heidän erikoislaatunsa ja katsoo että heillä on samat yhteiskunnalliset oikeudet kun muullakin väestöllä.
Kirkko on tässä kysymyksessä jakaantunut. Äärimmilleen vedettynä voi kysyä sitä , että tunnustaako kirkko heidät tasa-arvoisiksi ei-homoseksuaalisten kanssa? Jollei , niin miten kirkko suosittelee homoseksuaalisten hoitavan rakkauselämäänsä?
Yhteiskunnassahan homojen erikoislaatuisuus on jo täysin tunnutstettu. Ja on hyvä, että käytät sanaa erikkoislaatuisuus.
Ei minusta kirkon täydy kenenkään rakkauselämän hoitamista alkaa erityisesti suosittelemaan. Kyllähän se varmasti hoituu muutenkin. Kirkkohan tunnustaa Maistraatissa vihityn homoparin avioliiton viralliseksi avioliitoksi.
Blogin käsittelemän kulttuurisen muutoksen juuret ulottuvat Suomessa 1960-luvulle, jolloin murroksen omaisesti otettiin etäisyyttä itsenäisyyden ensi vuosikymmeninä vallinneisiin aatteellisiin ja kulttuurisiin virtauksiin ja jolloin Suomi alkoin avautua maailmalle. Tästä voisi kirjoittaa vaikka kuinka pitkään, mutta se ei ole tämän blogin aihe.
Jos muutosta tarkastelee sateenkaariväen osalta, voi sanoa, että nykytilanteesen on meillä tultu avarakatseisten heteroiden – poliitikkojen, tutkijoiden, virkahenkilöiden, ”tavallisten” suomalaisten – ja sateenkaariväkeen kuuluvien yhteistyöllä. Aloitteet ovat usein tulleet sateenkaariväeltä, ja tarpeellinen tuki ns. valtaväestöön kuuluvilta on mahdollistanut niiden toteutumisen. Ratkaisevaa on ollut yleisen ilmapiirin muutos runsaan kahden vuosikymmenen aikana. Yhtenä monista olen 60-luvulta lähtien voinut olla ajamassa tätä muutosta. Tekemistä kuitenkin vielä riittää, muuallakin kuin kirkosa.
Voin lopuksi Caj Chydeniuksen ja Markku Hirnin hyväksi sanoa, että Chydeniuksen laulu ”Iltavirsi” , jonka Taru Nyman esittää oli minusta oikein hyvä. Löysin sen U-tubesta. Alaotsikkona oli ”Vain hiljaisella on korvat kuulla”.
Tästä otsikon ajatuksesta olen hänen kanssaan aivan samaa mieltä, myös kun tarkoitetaan Jumalan äänen kuulemista, mitä hänkin toivottavasti tarkoitti.
Juuri täydessä levossa ja hiljaisuudessa Jumala ilmoittaa itsensä niille, joilla on ”korva kuulla”, so. Jumalalle kuuliainen mielenlaatu.
Kiitokset keskustelijoille. Tämän teeman kohdalta taitaa energia ja mielipiteet olla vähissä.
Tapaamme uusissa keskusteluissa.