Sukupuolineutraalia avioliittoa ei voida perustella historiallisesti eikä teologisesti Lutherilla, kirjoittavat Miikka Ruokanen, Antti Raunio ja Juhani Forsberg:
Piispa (emer.) Mikko Heikka ja kirkolliskokoukselle avioliittokäsityksen laajentamista koskevan aloitteen tehneet edustajat esittävät (Kotimaa 16.3.) kannanotostamme (Kotimaa 9.3.) kommentteja, jotka vaativat muutamia jatkohuomautuksia. Kuten aiempi kannanottomme myös nämä huomautukset koskevat kysymystä, miten luterilaisessa teologiassa perustellaan avioliittokäsitystä.
Heikka pyrkii puolustamaan kantaa, jonka mukaan avioliitto instituutiona kuuluu etiikan ja luonnollisen järjen moraalisen harkinnan alueelle. Näemme hänen perusteluissaan ongelmia.
Ensinnäkin luomisen teologia ja etiikka samastuvat oudosti. Heikka kaventaa olennaisella tavalla luomisteologiaa supistamalla sen etiikkaan. Luomisen teologiahan ilmaisee uskomme siihen, miksi mitään on ylipäätään olemassa. Etiikka on tämän perustavan uskon käytännöllinen sovellutus, jonka periaatteet Luoja on kirjoittanut järjelliseen omaantuntoomme ja ilmaissut Raamattuun tallennetuissa käskyissään.
Toiseksi Heikka näyttää olettavan, että moraalinen harkinta eli luonnollinen moraalilaki ja järki ottavat sisältönsä suoraan kulloinkin vallitsevasta moraali-ilmastosta. Esimerkiksi avioliittokysymyksessä nykyinen moraalitaju edellyttää sukupuolineutraalin avioliiton, ja Heikan käsityksen mukaan luterilaiset kirkot oman etiikkansa mukaisesti omaksuvat tämän käsityksen. Tämä tuskin kuitenkaan on luterilaisen teologian alkuperäinen näkemys.
Ihmisen järki ei ole vailla tiettyä sisältöä, joka sanoo jotakin siitä, mikä on luonnollisen järjen mukaista. Lutherin näkemys on juuri se, että avioliitto asetetaan Jumalan luoman inhimillisen elämän jatkamiseksi, ylläpitämiseksi ja suojelemiseksi. Avioliiton tehtävä ulottuu maallisesta fyysis-psyykkisestä ja yhteisöllisestä elämästä aina tulevaan, ikuiseen elämään asti, kuten Luther Genesis-luennoissaan selittää.
Vaikka uskon ja rakkauden ”korien” välillä tulee tehdä distinktio, ne eivät ole irti toisistaan: Rakkauden toteutuminen edellyttää uskoa, joka ottaa vastaan Jumalan lahjoittaman elämän ja tunnustaa sen Jumalalta tulevaksi. Vastaavasti avioliitto, puoliso ja lapset ovat Jumalalta tulevia lahjoja, joiden tunnistaminen ja tunnustaminen sellaisiksi edellyttää uskoa.
Soveltamalla luterilaisia peruserotteluja uskon ja rakkauden sekä Jumalan hengellisen ja maallisen hallinnan välillä on varsin vaikeaa muotoilla vakuuttavaa perustelua sukupuolineutraalille avioliitolle. Sitä ei voida perustella historiallisesti eikä teologisesti Lutherilla.
Kun maallinen valta nyt on tehnyt toisenlaisen ratkaisun erilaisessa historiallisessa ja kulttuurisessa tilanteessa, vetoaminen kirkossa sen puolesta Lutheriin on epähistoriallista. Asianmukaista olisi luopua vetoamasta Lutheriin tässä asiassa.
Kirkolliskokousedustajat toteavat: ”Luomisteologiaan sidottu avioliittoteologia kapeuttaa avaimenreiän tavoin todellisuutta. … Tämä rajoittuminen ei ole älyllisesti eikä eettisesti kestävää. … Luomiskertomusta ei ole syytä lukea kertomukseksi avioliiton asettamisesta.”
Kuitenkin Jeesus tekee juuri näin: hän siteeraa molempia luomiskertomuksia (1. Moos. 1 ja 2) opettaessaan avioliiton perustaa ja sisältöä (Mark. 10:6–9; Matt. 19:4–6). Aivan samalla tavalla ovat teologit ja kirkot argumentoineet vuosisatojen kuluessa. Kirjoittajat tekevät tässä tietoisen irtioton suhteessa Raamatun ja kirkon luomisteologisesti perusteltuun avioliittokäsitykseen.
Kirjoittajat aivan oikein korostavat, että Raamatun luomiskertomukset kuvaavat kaiken elämän syntyä, ei vain ihmisen. ”Luomisopissa ei ole kyse vain ihmiskuvasta vaan koko luomakunnalle annetusta tehtävästä.” Juuri näin. Ja tämän tehtävän ytimessä on Jumalan sana, johon kirjoittajat viittaavat: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää…” (1. Moos. 1:22)
Näin kirjoittajat itsekin puolustavat näkemystä, että koko elollinen luomakunta jakaantuu feminiinisiin ja maskuliinisiin olentoihin, jotka toteuttavat Luojan niille antamaa tehtävää jatkaa elämää. Itse asiassa tämä on vahva lisäargumentti luomisteologisesti ymmärretyn naisen ja miehen välisen liiton puolesta.
Juhani Forsberg, TT, ekumeniikan dos. (emer.)
Antti Raunio, systemaattisen teologian
professori, Itä-Suomen yliopisto
Mikka Ruokanen, dogmatiikan professori, Helsingin yliopisto
Törkeä henkilöön käyvä hyökkäys. Ilmoitin asiattomaksi.
Ei edes ”liberaali” ja kulloisenkin muodin mukaisia mielipiteitä suoltava voi mitä tahansa esittää. Minua itseäni on täällä sensuroitu kritiikin takia, kas kun se ei ole ollut muodikasta. Esimerkiksi erästä nimeltä mainitsematota naispiispaa ei täällä saa kritisoida.
Niinpä esitit. Törkeä henkilöön käyvä hyökkäys. Ilmoitin asiattomaksi.
Miksi törkeä? ( kts kommenttini 31.3 16:25)
Juhani: ”Ilmoitin asiattomaksi.”
Niin minäkin sinun kommenttisi.
Käsittääkseni henkilön avioliitto (+avioerot, uudelleen avioitumiset) ovat julkisia asioita. Ruokasen arkkipiispakampanjan aikana hänen useista avioliitoistaan puhuttiin yleismedioissa ja tähän aiheeseen liittyviä mielipiteitä julkaistiin yleismedioiden mielipidepalstoilla. Ja kommentoitiin juurikin samaa ristiriitaa jonka otin itsekin esiin. Mikä siis on törkeää?
”Tässä vielä uutinen siitä miten kylmää kyytiä suomalainen ortodoksipappi saa jos hän menee uusiin naimisiin.”
Ottaessaan vastaan pappisvihkimyksen mies tietää täsmälleen mihin sitoutuu. Leskeytynyt pappi voi toki avioitua uudelleen, mutta mikäli hän niin tekee hän ei voi enää jatkaa pappina. Se että Kirkko pitää kiinni tästä säännöstä voi olla yllätys luterilaisille (joilla ei oikeastaan ole mitään sääntöjä ), mutta ortodoksiselle papille asia on hyvin selvä.
Kuitenkin, ekonomian vuoksi Kirkossa on tapauksia joissa leskeytynyt ja uudelleen avioitunut pappi on riittävän ajan kuluttua voinut jatkaa papin virassa. Kirkko siis ymmärtää että ihmisen maailmassa on paljon rajallisuutta.
Tämä asia on käsitelty Evankeliumeissa: ”’Kenen vaimo hän on oleva ylösnousemuksessa? Hänhän on ollut naimisissa heidän jokaisen kanssa.’ Jeesus vastasi heille: ’Te kuljette eksyksissä, koska ette tunne pyhiä kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa. Ei ylösnousemuksessa oteta vaimoa eikä mennä vaimoksi.'”
Näin mainiota keskustelua en ennen ole lukenut.
Tasokasta tosiaan. Minä olen vuosien varrella useamman kerran ilmoittanut oman kommenttini asiattomaksi. Enkä vahingossa.
Sari R-L, kommenttisi on jo poistettu.
Niinpä näkyy. Lehdellä on tietenkin oikeus omaan journalistiseen linjaansa ja keskusteluketjujen moderointiin. Linja on tiukempi kuin monissa muissa yleismedian lehdissä, joissa kyllä julkaistiin mm mielipiteitä joissa nostettiin juuri tämä ristiriita ( henkilön nimellä mainiten) esiin. Eli samanaikaiset omat lukuisat avioliitot ja samaa sukupuolta olevien henkilöiden välisten avioliittojen vastustaminen ”klassiseen kristinuskoon”/ luomisteologiaan vedoten.
Blogin kirjoittaja/ kirjoittajat ovat tietenkin voineet poistaa myös itse kyseiset kommentit. Heillä on täysi mahdollisuus poistaa mitä tahansa kommentteja – millä tahansa kriteereillä – oman bloginsa kommenttiketjusta.
Niin siis eihän Kotimaa 24:lla mitään journalistista linjaa ole mutta toki oikeus poistoon.
Sari Roman-Lagerspetz
Vaikka itse olisitkin asiasta toista mieltä, olisi asialista kunnioittaa myös sellaista kantaa, että avioero ja eronnieden avioituminen uudellee ovat asioina kokonanna toisessa kategoriassa verrattuna ihmisen sukupuoleen ja sen merkitykseen avioliitossa.
Uudellen avioituminen merkitsee uutta puolisoa mies- naisyhdistelmässä. Sirävastoin kaksi miestä taikka kaksi naista eivät voi muodostaa mies – naisyhdistelmää. Mies -mies taikka nais- nais yhdistelmässä kaksi samaa puoliskoa ovat toisilleen kumppaneita. Tilanne on aivan naturalistisestakin näkökulmasta katsoen aivan eri kuin kahden erilaisen puoliskon yhdistyessä.
Voimme joko hyväksyä taikka torjua samaa sukupuolta olevien liitot, mutta asialla ei ole välttämättä mitään tekemistä sen kanssa, hyväksymmekö eronneiden puolisoiden uudelleen avoitumisen uuden kumppanin kanssa, olipa tämä uusi kumppani sitten samaa taikka eri sukupuolta.
Jukka Kivimäki,
En erityisemmin kunnioita sellaisia kaksoisstandardeja, joita tämäkin blogikirjoitus ilmentää. Eli sitä että heterot ja homot asetetaan ihan eri kategorioihin, siten että toisiin sovelletaan modernia tulkintatapaa ja toisiin vanhoillista, perinteisiin sitoutunutta tulkintatapaa. Kirjoittajien näkemykset edustavat nähdäkseni samantyyppistä kreationismia kuin mitä harrastetaan etenkin USA:ssa. Siellä on varsin tyypillistä vedota kreationistisiin (luomisteologisiin)argumentteihin paitsi vastustettaessa evoluutioteoriaa, myös vastustettaessa homoseksuaalien mahdollisuutta parisuhteisiin ja perhe-elämään.
Olisin kiinnostunut kuulemaan, että mihin tietolähteeseen perustuu väite, ettei Jumalaa ole?
Pekka: ”Olisin kiinnostunut kuulemaan, että mihin tietolähteeseen perustuu väite, ettei Jumalaa ole?”
Viitannet kommenttiini 31.03. klo 08.50, jossa kirjoitin: ”Nykytiedon varassa ei voi myöskään väittää, että olisi minkään sorttista jumalaa, jolla olisi minkään sorttista tahtoa.”
En puhunut tuossa kommentissani Jumalan olemattomuudesta ja sen perustumisesta mihinkään tietolähteeseen yhtään mitään, totesin vain, että ei ole nykyistä eikä vanhempaakaan tietoa, joka todistaisi, että on joku Jumala, jolla on joku Jumalan tahto.
Kirjoitin myös että: ”Jos joku väittää, että (joku Jumala) on, niin siinä tapauksessa väite ei perustu nyky- eikä vähän vanhempaankaan tietoon, vaan ihan vain uskoon ja luuloon.”
Kerroit olevasi kiinnostunut tietämään mihin perustuu väite, ettei Jumalaa ole. Minä taas olisin kiinnostunut tietämään mihin tietolähteeseen perustuu tieto, että Jumala on. Ja nyt tarkoitan ihan oikeaaa tietoa, en Raamatun tarinoita.
Tieteellisessä tutkimuksessa yleisesti hyväksyttyjen sääntöjen mukaan positiivisten väittämien esittäjillä on todistustaakka ja vain positiivisia väittämiä (esim. ”Jumala on”) on ylipäätään mahdollista todistaa. Ennen kuin pitäviä tieteellisiä todisteita Jumalan olemassa olosta löytyy, on nollahypoteesia “Jumalaa ei ole” siis pidettävä totena. Ellei sinulla ole todisteita Jumalan olemassaolosta – ja tarkoitan nyt ihan oikeita, vertaistarkastelun läpikäyneitä tieteellisiä artikkeleita – esittää, on väitettä väitettä: ”Jumalaa ei ole” siis pidettävä faktana. Mikä taas tarkoittaa, että se, joka väittää Jumalan olevan, esittää pelkkiä uskomuksia ja luuloja.
Vielä yksi huomio:
Blogikirjoituksen kirjoittajat sanovat seuraavasti:
”Lutherin näkemys on juuri se, että avioliitto asetetaan Jumalan luoman inhimillisen elämän jatkamiseksi, ylläpitämiseksi ja suojelemiseksi. Avioliiton tehtävä ulottuu maallisesta fyysis-psyykkisestä ja yhteisöllisestä elämästä aina tulevaan, ikuiseen elämään asti, kuten Luther Genesis-luennoissaan selittää. Vaikka uskon ja rakkauden ”korien” välillä tulee tehdä distinktio, ne eivät ole irti toisistaan: Rakkauden toteutuminen edellyttää uskoa, joka ottaa vastaan Jumalan lahjoittaman elämän ja tunnustaa sen Jumalalta tulevaksi. Vastaavasti avioliitto, puoliso ja lapset ovat Jumalalta tulevia lahjoja, joiden tunnistaminen ja tunnustaminen sellaisiksi edellyttää uskoa.”
Epäselväksi kuitenkin jää suojeleeko kirjoittajien edustama näkemys inhimillistä fyysis-psyykkistä elämää, tai perhe-elämää ja lapsia, ainakaan silloin jos lapset eivät satu olemaan heteroseksuaaleja. On myös esitetty sellaisia näkemyksiä, että homokielteisyys rikkoo perheenjäsenten välisiä suhteita ja luottamusta, jos perheessä on homoseksuaalisia ihmisiä. Esimerkiksi Daniel Morris (Political Theology Today-blogikirjoituksessaan) kirjoittaa seuraavasti (alla linkki kirjoitukseen):
”This fear of homosexuality destroys families by causing conflict between parents and children. Nuclear families are torn apart when children realize that they have same-sex attractions or that they deviate from commonly-accepted standards of masculinity and femininity in any way. Realizing this, children face the terrible decision: they can either keep the secrets to themselves, or they can reveal them to parents who may condemn them. Indeed, many parents do condemn and ostracize children who fail to live up to social norms surrounding sex and gender. Vast literature exists about how to ”come out” to parents, how parents can overcome fear, grief, and anger conjured by encountering a child´s homosexuality, and how parents can move to greater acceptance of their gay children…All this literature is a testament to the terrible fact that fear and hatred of homosexuality destroy familial bonds by estranging gay kids from their parents”
http://www.politicaltheology.com/blog/natural-law-arguments-against-same-sex-marriage-break-down-in-face-of-evidence/
Sari, meillä jokaisella on oma taustamme, eikä ne saa vaikuttaa siihen, että voiko joku osallistua keskusteluun. Mielestäni pari kertaa naimisissa olleen naisen tyttönimi tai jokin muu seikka ei saa vaikuttaa siihen miten hänen esittämiin asioihin suhtaudumme, eikä näillä ole mitään merkitystä ko. keskusteluun. Toki ajattelen, että lipilaarien ajatusmaailma muuttuu aina kun omassa elämässä tapahtuu jotain suurta, – mutta kukapa meistä on täydellinen.
Saa nähdä minkälainen on evl-kirkon avioliitto-opetus tulevaisuudessa. Kristuksen kirkossa kristillinen avioliitto on muuttumaton aina ja ijankaikkisesti; yhden miehen ja yhden naisen välinen avioliitto. Jumalan silmissä avioliitto on aina elinikäinen, joka päättyy ainoastaan aviopuolison kuolemaan.
Tekopyhää hurskastelua on joka tapauksessa se, että eräs tunnettu kolmatta kertaa naimisissa oleva teologi esiintyy täällä blogin allekirjoittajana kristillisen avioliittoinstituution asiantuntijana.
Tekopyhää painostusta on se, että takerrutaan professorin avioliittojen lukumäärään sen sijaan, että keskusteltaisiin itse aiheesta :”Avioliitolla on luterilaisuudessa luomisteologinen perusta.”
Kun keskustelu siirretään jonkun nimeltä mainitun henkilön avioliittojen lukumäärään, niin se on tarkoitushakuista sivuraiteille johtamista jotta blogissa esiin tulevat pätevät luomisteologiset perustelut jäisivät sivuasiaksi.
Tämä luomisteologinen perusta on siis se, että Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi ja liitti heidät yhteen perustamaan perhettä, synnyttämään ja kasvattamaan lapsia. Avioliiton luomisteologinen perusta ei siis ole se, kuinka monta kertaa joku pari on mennyt naimisiin vaan vaan se, että avioliiton solmivat mies ja nainen.
Tekopyhää on myös se, että jotkut useamman kerran itse avioliiton solmineet syyttävät vastaavaa tehneitä, ikäänkuin useampi avioliitto tekisi ihmisestä epätätevän sillä teologisella alueella, jonka osa-alueeseen hän ottaa kantaa. Kun perustellaan sitä, mitä avioliitolla teologisesti tarkoitetaan niin teologisesti päteviä perusteluja ei voi kiistää sillä, että niiden esittäjä on solminut useamman avioliiton vastakkaisen sukupuolen kanssa.
Tekopyhää on myös se, että teologista koulutusta saamattomat henkilöt katsovat itsensä päteviksi avostelemaan professoritason koulutuksen saaneiden henkilöiden kannanottoja, jotka koskevat kristillisesti solmittua avioliittoa.
Tämä avioliittojen lukumäärällä hurskastelu on yhtä tekopyhää kuin aiemmat toistuvasti esille otetut jutut koskien orjia, romaaneja, naisia jne, joilla yritettiin perustella omia mielipiteitä, joilla yritettiin vetää mattoa kirkon opin alta.
Jos joku on sitä mieltä, että ihminen voi solmia vain yhden avioliiton elämänsä aikan, niin silloin hänen tulisi itse elää näkemyksensä mukaan eikä poimia rusinoita pullasta suomalla itselleen (mutta ei muille) luvan solmia useampi avioliitto.
Tietenkin voi osallistua keskusteluihin vaikka olisikin eronnut ja uusissa naimisissa, kuten esimerkiksi minä olen.
”Toki ajattelen, että lipilaarien ajatusmaailma muuttuu aina kun omassa elämässä tapahtuu jotain suurta, – mutta kukapa meistä on täydellinen.” Tätä sanotaan oppimiseksi ja kasvamiseksi. Se on ominaista kaikille ihmisille. Voisi jopa ajetella, että näin lähestyy jotain täydellisyydeksikin nimitettävää. Ihminen, jonka ajatusmaailma ei muutu, kun elämässä tapahtuu jotain merkittävää, lienee melkoisen kalkkeutunut. Täydellisyyden kanssa sillä on tuskin mitään tekemistä.
Jaahas, Salmekin on taas mukana kuvioissa, Kiva.
Salme: ”Tekopyhää painostusta on se, että takerrutaan professorin avioliittojen lukumäärään sen sijaan, että keskusteltaisiin itse aiheesta”
Jaa, että tekopyhää painostusta? Tämä nimeltä mainitsematon teologi on allekirjoittanut blogikirjoituksen, jossa sanotaan näin: ” Avioliiton tehtävä ulottuu maallisesta fyysis-psyykkisestä ja yhteisöllisestä elämästä aina tulevaan, ikuiseen elämään asti, kuten Luther Genesis-luennoissaan selittää.”
Kun minä kysyin (jo poistetussa kommentissani), että moneskohan frouva siellä ikuisessa elämässä määrää kaapin paikan vai määräävätkö kaikki kolme, niin kyllä se minun mielestäni liittyy varsin vahvasti keskustelun kohteena olevaan aiheeseen.
Ja jos väitetään, että: ”Avioliiton tehtävä ulottuu maallisesta fyysis-psyykkisestä ja yhteisöllisestä elämästä aina tulevaan, ikuiseen elämään asti, niin miksi ihmeessä sitten kirkon vihkikaavassa luvataan rakastaa puolisoa ja elää avioliitossa hänen kanssaan myötä ja vastamäessä, niin kauan, kunnes KUOLEMA PARIN TOISISTAAN EROTTAA?
Salme: ”Kun keskustelu siirretään jonkun nimeltä mainitun henkilön….”
En ole maininnut kommentissani klo 09.27 ketään nimeltä (aikaisemmassa kommentissani mainitsin ihan omaa tyhmyyttäni, mutta se kommentti on jo poistettu). Asiaa voidaan käsitellä minun puolestani ihan yleisluontoisestikin, mutta tekopyhää hurskastelua se on silti tältä nimeltä mainitsemattomalta ” luomisteoriaan perustuvan avioliiton” asiantuntijalta.
Salme: ”Jos joku on sitä mieltä, että ihminen voi solmia vain yhden avioliiton elämänsä aikan, niin silloin hänen tulisi itse elää näkemyksensä mukaan eikä poimia rusinoita pullasta suomalla itselleen (mutta ei muille) luvan solmia useampi avioliitto.”
Totta. Oma avioliittoni täytti juuri tämän vuoden tammikuussa 50 vuotta yhden ja saman rakkaan frouvani kanssa.
Niin kauan, kunnes kuolema meidät erottaa.
”Liberaalien” ajatusmaailma muuttuu kulloisenkin muodin mukaisesti. Esimerkiksi tänään lähes jokainen vastustaa lapsiavioliittoja mutta kun noin 20-30 vuoden sisällä niitä aletaan ajaa, ”liberaalit” ryhtyvät niitä kannattamaan.
Juhani: ”Esimerkiksi tänään lähes jokainen vastustaa lapsiavioliittoja mutta kun noin 20-30 vuoden sisällä niitä aletaan ajaa, “liberaalit” ryhtyvät niitä kannattamaan.”
Ugh, profeetta Ketomäki on jälleen puhunut.
Juha: ” Jumalan silmissä avioliitto on aina elinikäinen, joka päättyy ainoastaan aviopuolison kuolemaan.”
Näitten tämän blogin allekirjoittaneiden viisaitten rohvessoorien mukaan se ei kyllä pääty kuolemaankaan, vaan jatkuu iankaikkisessa elämässä. Blogissa sanotaan mm. näin: ” Avioliiton tehtävä ulottuu maallisesta fyysis-psyykkisestä ja yhteisöllisestä elämästä aina tulevaan, ikuiseen elämään asti, kuten Luther Genesis-luennoissaan selittää.”
Mitäs siihen sanot tunnettuna luther.fanina?
”Mitäs siihen sanot tunnettuna luther-fanina?”
Kimmo, hyvä kysymys. Lutherin Genesis luennot ovat aika tuttuja, mutta viisaiden professoreiden ymmärrykseen luennoista, en pysty enkä halua ottaa kantaa. Tohtori Martti Luther oli perusteellinen, ja hänen Genesis luennoista tulee noin 2500 sivua erinomaista opetusta ilman hienouksia.
Avioliitto on Jumalan asettama – yhdelle miehelle ja yhdelle naiselle. Minä elän avioliitossa kunnes aviopuolisoni kuolee tai minä itse. Ajattelen niin, että leskellä jää aina kaipuu aviopuolisosta ja häntä lohduttaa se, että Taivaassa vielä kohtaa puolisonsa. Kuitenkaan en usko, että mitään avioelämää Taivaassa vietettäisiin, koska se kuuluu ainoastaan tänne maan päälle. Emme tiedä vielä enempää Taivaasta kuin mitä pyhässä Raamatussa on kirjoitettuna. Sitten Taivaassa ymmärrämme ja tiedämme kaiken.
Juha: ”Kuitenkaan en usko, että mitään avioelämää Taivaassa vietettäisiin”
Höh, taidat pitää koko taivasta aika tylsänä paikkana jos siellä ei kerran voi naidakaan. Mitäs kivaa siellä sitten voi puuhastella harpun soiton ohessa?
Voi olla tosiaan viisaampaa olla menemättä uudelleen naimisiin vaikka olisi jäänyt leskeksikin, voisi nimittäin tulla entiseltä vaimovainaalta pyyhkeitä kun treffattaisiin uudelleen taivaan ”iloissa”.
Kimmo, onko elämäsi tylsää tällä hetkellä? Jeesus on ainut tiet Taivaaseen. Haluaisitko Taivaaseen, jos tietäisit, että vaimosi pääsee sinne, koska uskoo Jeesukseen? Toisaalta meillä miehillä on odotettavissa oleva eläkeikä pienempi kuin naisilla, joten todennäköisesti meidän molempien vaimot elävät pitempään kuin me, joten aivan turhaa on pohtia sitä jos jäisimme leskeksi ja vieläpä sellaisessa kunnossa, että meillä olisi jollekkin jotain annettavaa. Suosittelen, että kertoisit viisaalle vaimollesi pohdinnoistasi, niin saat jo nyt tietää todellisen kyvykkyytesi.
Juha: ” Kimmo, onko elämäsi tylsää tällä hetkellä?”
Ei todellakaan ole, kaikki pelaa vielä mainiosti – ja vaimo kiittää, mutta jos siellä taivaassa ei voi edes naiskennella, voipi pelkkä harpunsoitto ja virsien veisuu alkaa puudduttaa pahasti.
Juha: ”Haluaisitko Taivaaseen, jos tietäisit, että vaimosi pääsee sinne, koska uskoo Jeesukseen?”
Jos se – taivaalliseen harppuorkesteriin pääsy – edellyttää uskoa johonkin henkiolentoon tai Jumalaan, niin eipä taida olla meikäläisen juttu. Ei se asia siitä miksikään muutu vaikka frouva sooloharpistiksi pääsisikin. Miten se minun uskomisiini liittyisi?
Juha: ”Toisaalta meillä miehillä on odotettavissa oleva eläkeikä pienempi kuin naisilla, joten todennäköisesti meidän molempien vaimot elävät pitempään kuin me”
Taidat puhua nyt vastoin parempaa tietoasi. Minulla nyt sattuu vain olemaan meidän huushollissa ainakin paljon parempi genomi kuin frouvalla ja siitä on jo selvät merkit nähtävissä. Joten mahiksia on vielä ”iloiseksi leskeksi”.
Juha: ”Suosittelen, että kertoisit viisaalle vaimollesi pohdinnoistasi, niin saat jo nyt tietää todellisen kyvykkyytesi.”
Eipä noista – pohdinnoistani – juurikaan tarvitse kertoilla, lukee se frouva ne kuitenkin täältä tuoreeltaan ja hihittelee itsekseen. Mitä taas meikäpojan kyvykkyyteen tulee, ei siinä pitäisi olla vielä moitteen sijaa, mikäli frouvaan on uskominen. Enpä tosin tiedä kiitteleekö vain vanhasta muistista tavan vuoksi tai pelkästä kohteliaisuudesta.
Yksi kiinnostava ja uusia näköaloja mahdollistava kokeilu Jumalan olemassaolosta on C.S. Lewisin aikanaan kokeilema ja myöhemminkin hyväksi havaittu keino. Ala Kimmo tekemään kaikin keinoin kaikille oikein hyvää ja kaiken aikaa. Eikö ole yksinkertainen ja helppoa tapa selvittää tuo visainen kysymys? Siitä vaan toimeksi.
Pekka: ” Ala Kimmo tekemään kaikin keinoin kaikille oikein hyvää ja kaiken aikaa.”
No sitähän tässä on yritetty jo monta kymmentä vuotta, mutta ei siihen minkään sorttisia jumalia ole tarvittu.