Yleisurheilun MM-kisat ovat menossa Pekingissä.
Kansat kohtaavat. TV-yleisöä on paljon.
Menestyksen palo on niin suuri, että käsittämättömän moni on ottanut riskin ja käyttänyt kiellettyjä aineita, joilla on yhteisnimi doping.
Ymmärrän katsomon vihellyskonsertit ja buuaukset, kun toistuvasti kiinni jäänyt urheilija löperöiden sääntöjen takia pääsee finaaliin ja jopa palkintokorokkeelle.
Justin Gatlin on jo ehtinyt pahastua siitä eikä suostu haastatteluihin, joissa puhutaan dopingista. Sattunee arkaan paikkaan.
Eikö näiden pitänyt olla yleisurheilukisat eikä lääketieteen väärinkäytön?
Säälien ajattelen nähtyjä kuvia hetken suuruuksista, jotka kiinni jäätyään menettivät kaiken. Jotkut taas sairastuivat kroonisiksi ja hissuttelevat nyt lyhyen aktiiviuran jälkeen ihmisraunioina. Niitäkin on, jotka ovat äkillisesti menehtyneet pian uran päätyttyä.
Dopingista voi joutua maksamaan kovan hinnan.
Liputetaan puhtaan urheilun puolesta!
Paavalin sanoin: harjoitettakoon lujaa itsekuria. (1 Kor. 9:24-27)
Ja muistettakoon, että on tärkeämpiäkin asioita kuin ajallinen hetken huuma ja menestys.
Jussi tekisitkö luettelon niistä vs-herätysliikkeen ”synneistä” joista kielteinen julkisuus johtuu. Mitä ovat ne kielteiset asiat, -teot ja toimintatavat?
Ja vastaavasti luettelisitko ne hyvät ja oikeat asiat joilla myönteinen julkisuus saadaan.
Voisiko olettaa kielteistä julkisuutta levittävien ihmisten syyllistyvän aivan raadollisiin menettelytapoihin. Parjaamiseen, väärän todistuksen antamiseen, pilkkaan, vallantavoitteluun, syrjintään ja halveksutuksi tekemiseen. Että vs-liikkeessä toimivat ovat jotenkin ala-arvoisempia ihmisiä. Hieman samaan tapaan kuin natsi ideologiassa meneteltiin 1930 ja -40 luvuilla.
Tässäkin verkkolehdessä kirjoittaa ihmisiä joiden suhtautuminen ja mielipide vanhoillislestadiolaisesta heräysliikkeestä muistuttaa etnistä syrjintää ja vihaan yllyttämistä.
Kalevi Tikka, eivät kai julkisuudessa olleet kielteiset asiat ole sinulle tuntemattomia? Kielteiselle julkisuudelle – monen mielestä suuremmallekin – on ollut hyvät perusteet.
Minulle sopivat lajit patikointi ja metsässä käpsehtiminen eivät ole kilpaurheilua.
On tuota kilpameininkiä silti kiva katsella.
Gatlin on tosi aran ja nolon polon näköinen TV:ssä. Eiköhän rangaistus riitä ja uusi kannustus ole tarpeen ”uudelle elämälle” ja kilpailemiselle! Tällainen ponnistus on myös kilvoitusta – tulla nolatuksi kaksi kertaa ja yrittää ole nolautumatta kolmatta! Ja pärjätä parjauksista huolimatta parhaimmilaan.
http://www.iltasanomat.fi/yleisurheilu/art-1440488566946.html
Kaksi kenialaista naisjuoksijaa kärähtänyt Pekingissä….
Kannustettakoon kärähtymättömiä ja niitä, jotka ovat aiemmin kärähtäneet,mutta tekevät nyt ”parannusta”.