Oli suuri ilo ja kunnia tavata tänään Pertti Kurikan Nimipäivät -punkyhtyeen miehiä yhtäkkiä ja yllättäin työpaikalla! Kovasikajuttu oli hyvä elokuva, ja näillä miehillä on asennetta ja sanomaa musiikissaan.
– Meidän sanoma ei kyllä aina ole kovin kirkollinen, huomautti Kari Aalto. (Kuvassa yllä oikealla)
– Mutta me kerrotaan suoraan siitä, millaista meidän elämä on. Meidän biiseissä asiat sanotaan niin kuin ne on. Oikeastaan kirkkokin voisi ottaa oppia meistä. Te voisitte sanoa ihan suoraan ja rehellisesti, mitä ajattelette asioista. Ei tarttisi olla aina viittäkymmentä kiemuraa jokaisessa lauseessa, Sami Helle ehdotti.
Miehet ovat lähdössä pian keikalle Amerikkaan. Kari Aaltoa lentäminen hirvittää. Mutta vielä enemmän häntä hirvittää laivalla matkustaminen. Koneeseen on siis noustava.
Lisätietoa bändin amerikanvalloituksesta täällä: http://kovasikajuttu.fi/
Nythän on niin, että….
Tästäpä juontuikin mieleeni, kun äsken kuljin tiellä ja tien varressa näin pikkulinnun verissä päin. Siinä se räpytteli ja valitti ja minä mietin, että minkälainen hirviö tällaista on saanut aikaan. Näin me ihmisetkin olemme useasti verissä päin tai suorastaan vereslihalla ja silloin kaipaamme runsaasti lohhduttavaa sanaa ja huolenpitoa mistä pääsemmekin päivän tekstiin jonka Pekka nyt meille lukee.
Lopuksi voitaisiin vaikka lukee toi Herran Siunaus ja sit jos vaikka veisattais joku virsi
Pertti Kurikan nimiipäivien tyypeillä kyllä on asennetta enemmän kuin lääkäri määräisi. Kovasikajuttu vain oli huono. Opportunistinen. Ja lähes tulkoon jokainen, joka kehuu heitä, tekee sen opportunistisesti. Eivätkä he takuulla ymmärrä, mistä kehitysvammaisuudessa on kyse ja minkälaista kehitysvammaisen elämä on. Paitsi kehitysvammaisten omaiset.
Mun piti oikein käydä katsomassa wikipediasta, miten opportunisti määritellään. En kyllä kerta kaikkiaan kykene löytämään omasta asenteestani suhteessa tähän bändiin ja näihin miehiin opportunismia. Selitätkö vähän Yki? Mitä tarkalleen ottaen halusit sanoa?
Pertti Kurikan Nimipäivissä on juuri se juttu, että se kasvaa ulos raamista, jonka ensin havaitsee. Bändi viittaa musiikillaan kipeään tabuun eli kehitysvammaisten elämään ja kuinka heitä kohdellaan.
Ajat ovat ehkä parantuneet niistä kun keharit piilotettiin vintille vieraiden tullessa kylään. Vai ovatko?
Kotimaan toimitukselle pikku vinkki, joka tuimassa tulkaakaikki-henkisessä vaaliseurannassa on ymmärrettävästi jäänyt huomioimatta: vanhoillislestadiolaiset menestyivät kirkollisvaaleissa erittäin hyvin, ja saivat enemmän paikkoja kuin esim. Tulkaa Kaikki-liike.
”Perussuomalaisten heikko vaalimenestys ei harmita puoluetta”
Kenties keväällä kismittää, kun jytkyn sijaan tuleekin tuhnu.
Jotta kuva tulisi monipuolisemmaksi, niin kerrottakoon että esim. Kankaanpäässä perussuomalaisten Jari Koskela ja Anssi Joutsenlahti saivat eniten ääniä. Koskela 184 ja Joutsenlahti 142 ääntä. He olivat ehdokkaina listalla Kirkon virallisen linjan kannattajat.
Saman listan Kirkon virallisen linjan kannattajat kolmanneksi eniten ääniä sai kokoomuksen Helena Tuomala 75.
Vertailuluvuissa heidän väliinsä kiilasi Seurakunnan parhaaksi -listalta toiseksi ja neljänneksi toimitusjohtaja Paavo Tuori 115 ja pappi Miika Nieminen 72 henkilökohtaisella äänellä.
Kaanpäässä muuten äänesti 27.2 % äänioikeutetuista. Äänestäneitä oli 1036 ja äänioikeutettuja 3814.