Evankelis-luterilainen kirkko pohdiskelee sisällään vihkimisoikeuksista luopumista. Taustalla lienee ajatus siitä, että tällöin samaa sukupuolta olevien liitot voitaisiin siunata, mutta pappi voisi kieltäytyä tehtävästä.
En kertakaikkiaan ymmärrä. Teen tästä kaksi vertausta.
Bordellin pitäminen joko on synti tai ei ole. Voiko joku kuvitella tilanteen, jossa pappi saisi siunata bordellin käyttöön siten kuin nykyään vaikka koti voidaan siunata, ja tämän hyväksyisi ihminen, joka pitäisi maksullista seksiä syntinä? Toteaisi olevansa eri mieltä, mutta juttu olisi ihan OK, kunhan ei velvoiteta pappeja?
Kyseessä olisi ikäänkuin synti, mutta vain puolikas synti.
Toiselta puolen eriväriset joko ovat tasa-arvoisia tai eivät ole. Voiko joku kuvitella tilanteen, jossa pappi saisi vihkiä tai olla vihkimättä tummaihoisia samalla tavalla kuin valkoihoisia, ja tämän hyväksyisi ihminen, jonka mielestä kaikenvärisiä pitää vihkiä? Toteaisi olevansa eri mieltä, mutta juttu olisi ihan OK, kunhan papeilla olisi kuitenkin lupa vihkiä?
Kyseessä olisi ikäänkuin tasa-arvo, mutta vain puolikas tasa-arvo.
En ymmärrä miten kukaan olisi tyytyväinen puolivälin ratkaisuun. Ymmärtääkseni homoseksuaalisuutta syntinä pitävien mielestä kyseessä on ihan yhtä paljon synti kuin vaikka bordellin pitäminen. Ymmärtääksen homoseksuaalien tasa-arvoa ajavien mielestä heidän on oltava tasa-arvoisia ihan yhtä paljon kuin eriväristen.
Varsinkaan en ymmärrä miksi kuvitellaan suuresta yleisöstä puolikkaan riittävän kenellekään, kumpaankaan suuntaan.
Saarnaamiskielto on paikallaan, jos työnteko aiheuttaa todella harhaopin vaaran. Jos joku tutkisi Lutherin tuotantoa, sieltä sattaisi löytyä, että harhaoppista ei saa päästää saarnatuoliin.
Kun Lutheriin vedotaan, niin sillä perusteella lestadiolaisuus on harhaoppi, koska vain lestadiolaiset pelastuvat. Luterilaiset ovat matkalla helvettiin, kun eivät ole saaneet synninpäästöä ainoalta ja oikealta uskovaispapilta.
Lauri Lahtinen edustaa näkemystä, että lestadiolaisuus on sitä ainoaa oikeaa Luther’laisuutta. Tästä näkökannasta katsorttuna Lahtinen on oikeassa.
Missä tuo Lahtinen tuollaista on esittänyt?
Nyt olisi jotenkin harhaoppi rajattava, ettei lavenneta sitä kaikkeen mikä ei itseä miellytä.
Apostolisesta tunnustuksesta kai voidaan johtaa tärkeimmät harhat.
1. Me tunnustamme, että Isä on Luoja, siis luomiskertomus on totta.
2. Me tunnustamme, että Jeesus sikisi Pyhästä Hengestä.
3. Tunnustamme, että Hän kuoli ristillä.
4. Tunnustamme, että Hän nousi kuolleista.
5. Tunnustamme, että Hän astui ylös taivaisiin.
6. Tunnustamme ylösnousemuksen.
7. Tunnustamme Pyhän Hengen.
8. Tunnustamme yhden, pyhän ja yhteisen seurakunnan.
Kaikki, jotka poikkeavat näistä tunnustettuaan uskontunnustuksen, ovat poikenneet pois ynnä kelvottomiksi tuleet. Ovat siis harhaoppisia.
Haastattelut olivat ohjelman parasta antia. Varsinkin Viljo Juntusen sympaattisen viipyilevää pohdiskelua oli mukava katsella.
Ohjelman tekijöiden taustatiedot aiheestaan sen sijaan tuntuivat varsin ohuilta. Toimittaja toteaa esim.
”Monelle merkittävässä asemassa olevalle lestadiolaiselle on vaikea puhua uskostaan julkisesti. Muun muassa Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ei vastannut haastattelupyyntöihin. Myös Keskustan kansanedustaja Markus Lohi kieltäytyi haastattelusta.”
Miksi rauhansanalainen Juha Sipilä olisi halunnut tulla haastateltavaksi vanhoillislestadiolaisuutta käsittelevään ohjelmaan? Ei kai toimittaja luule, että Sipilä kuuluu vl-liikkeeseen?
Markus Lohi sen sijaan on vanhoillinen. Hänen haastattelunsa olisin kyllä mielelläni kuullut.
Kaikki, mitä ei löydy Raamatusta, on hylättävä harhaoppina, tai jos niin ei tehdä, niin ei anneta sen enempää arvoa kuin normaalille ajatusten vaihdolle.
Kristikunnan riitaisuus osittain johtuu siitä, mitä Lauri Lahtinen ansiokkaasti tuo esiin. Ihmiset komiteoissa määrittelevät, ketkä kuuluvat sisälle ja ketkä ulos.
Kummallista, etteivät tosiuskovaiset jätä lampaiden ja vuohien erottelua Hänelle, joka yksin sen pystyy tekemään. Koska Herra on päättänyt, että luste saa rauhassa kasvaa elonleikkuuseen asti, niin mikä sen ymmärtämisessä on vaikeaa?
Pidän itseäni mieluummin lusteena kuin vehnänä. Ei tule tuomiopäivänä ainakaan pettymystä.
Jos ohjelma oli tarkoitettu dokumentiksi, niin miksi siihen oli pantu pätkiä jostain elokuvasta eli fiktiota? Vl-kristillisyyden vaikutus puoluepoliittiikkaan kiinnosti toimittajaa kovasti, vaikka kyseinen liike ei ole poliittinen liike.
Eipä arvannut toimittaja synnin tekemisestä kysyessään, mistä aiheesta Juntunen on väitellyt. Eli toimittajalla oli läksyt lukematta. Toimittajan tautatietojen ohuus tuli ilmi muussakin kuin Sipilän mainitsemisessa.
Tendenssimäistä ja sensaatiohakuista ohjelmaa se oli. Jotenkin tuli mieleen kymmeniä vuosia takaperin tulleet Karpolla on asiaa – ohjelmat 🙂
Tietysti toimittaja tiesi Sipilän kuuluvan Rauhan Sanalaisuuteen. Juonnossahan sanotaan: ”Monelle merkittävässä asemassa olevalle lestadiolaiselle…”
Sen sijaan pätkät 1980-luvun elokuvasta/näytelmästä olivat päälleliimatun ja tarkoitushakuisen tuntuisia.
Vanhoillislestadiolaisuus on ollut mitä poliittisin liike: Maalaisliitto-kepua on kilvan äänestetty, 1970-luvulla pidettiin lukuisia hoitokokouksia/neuvonpitoja siitä, kun uskomassa olleen oli kuultu/luultu äänestäneen SMP:tä. Maaseudun puolueen ohella kiellettyjä puolueita olivat luonnollisesti SKDL, SDP ja Kristillinen liitto.
Koko 1900-luvun aina 1960-luvulle saakka rajanveto erityisesti kommunisteihin oli tarpeellista. Vanhoillislestadiolaisuudessa liikkeen eliitti oli keskimääräistä varakkaampa, ja punatauti torjuttiin moneen otteeseen päättäväisesti. Sen sijaan ei ollut aivan vähäinen se lestadiolaisten pienviljelijöiden määrä, joka samanaikaisesti tunsi vahvaa vetoa vasemmistolaisuuteen: heillä vaan ei ollut herätysliikkeessä vaikutusvaltaa. Martti Linna oli mielenkiintoinen poikkeus: lestadiolainen SKDL:n kansanedustaja, joka oli antanut vapaaehtoisesti suuresta tilastaan puolet evakoille /(ei ottanut tilanpuolikasta takaisin, kun se olisi ollut mahdollista), tultuaan valituksi kansanedustajaksi Linna antoi veljensä perheelle, joka oli varaton, tilansa toisen puoliskon todeten, että: ”ihmistä on aina autettava, missä voi.”
Viljo Juntunen on harvinaisen sympaattinen hahmo. Mutta en voi sanoa Erkki Hurtigin(kaan) väärässä olleen..ohjelmassa opiskelijatyttönen torjui päättäväisesti homot, mutta kannatti naisten lisäämistä johtoportaaseen..:-)
Lisään vielä: kun toisaalla on tuotu esiin, useampaankin kertaan, että herätysliikkeet ”pakastavat” normeja, on vanhoillislestadiolaisuus siinä suhteessa herätysliikkeistä ambivalentein: toisaalta esim. ehkäisy kielletään jyrkästi, samoin masturbaatio, mutta IT-teknologinen ”Oulun ihme” oli isolta osaltaan vanhoillislestadiolaisten insinöörien aikaansaamaa. En oikein usko, että ”Puttaan” 500:n neliön omakotitaloissa olisi myöskään kodinkoneteknologiassa kovasti säästelty, vaikka televisiota ei olohuoneen nurkasta löydy. Raamattuun joka käänteessä vetoava vanhoillislestadiolaisuus hyväksyy täysin estoitta Raamatussa moneen otteeseen ja monessa kohtaa selkeästi torjutun mammonismin.
Ajatus pakastamisesta ei ole pelkästään ja alun perin minun keksimäni, joten ei sitä tarvitse siksi torjua. Usein kysymys on ympäristön normien omaksumisesta ja niiden myöhemmästä hengellisestä perustelemisesta. Tätä sivutaan eräässä hyvässä tutkimuksessa, joka koski Kainuun härkösläisyyttä. Se piti synteinä niitä asioita, joita Suomussalmen-Kuhmon-Ristijärven maalaiskansa muutenkin vieroksui ja torjui. Kun muu väestö alkoi vähitellen hyväksyä maailmalliset ja herraskaiset harrastukset, jäi härkösläisille ”tilanne päälle”. (Oulun yliopisto 2013: Ja kerran korvenkin helmahan näet valkoliljojen puhkeevan. – Kainuun hengellinen herätys eli nk. härkösläisyys vuosina 1936–1977. Liisa Louhela, Aate- ja oppihistorian pro gradu -tutkielma.)
Suurten perheiden taustalla on lapsikuolleisuus, tai oikeammin sen dramaattinen väheneminen.. Kun se talttui 1800-luvulla, oli vielä seuraavalle vuosisadalle tultaessa yleistä, että maaseudun perheissä oli paljon lapsia. Riippumatta uskonsuunnasta. Ja oli niitä lapsilaumoja kaupungeissakin, mutta ei ihan yhtä suuria. Lapsikuolleisuuden poistuminen synnytti tarpeen perhesuunnittelulle ja perheet pienenivät. Paitsi lestadiolaisperheet.
Myönteinen suhtautuminen IT- ja kodintekniikkaan on hyvin ymmärrettävää. Uudessa sukupolvessa vanhoillislestadiolainen liike ei elä sellaista vaihetta, jossa olisi tarvetta raja-aitojen selkeyttämiseen. Ongelmana ovat pikemminkin isiltä perityt liian selkeät raja-aidat. Eikä tekniikkaan sisälly mitään kulttuurista elementtiä.
En minä ajatusta ”pakastamisesta” torjukaan, vaikka valmius viisaammiksi kokemiensa ajatusten torjumiseen tulee toki säilyttää:-) Sisällytän vain suhtautumisen tekniikkaan myös ”kulttuuriseen.”
Kainuun herätykseen l. ”härkösläisyyteen” olen hiukan tutustunut(vaikken ko. gradua olekaan lukenut): Kuhmon Iivantiira, Hyrynsalmen Moisionvaara ja Suomussalmen Alavuokki olivat sen keskuspaikkoja. Puolangan Lylykyläänkin härkösläisyys yritti 1940- ja 1950-luvun taitteessa levitä, mutta Kainuun vanhan herännäisyyden hengessä toiminut seuraliike esti.
Tuohan mielenkiintoista. Tunsin nuorena Kasperi ja Lyyli Kovalaisen, joiden sanottiin olleen mukana härkösläisyydessä. Kasperista tuli sitten Raamattuopiston kenttäsihteeri ja Heikki Kovalaisen isoisä. Härkösläisyyteen liittyi samanlainen kristalliarkkiuskomus kuin korpelalaisuuteen. Olen sitä kritisoinut Suomalainen herätys -kirjassani osittain tuon gradun pohjalta. Gradun pdf löytyy netistä. http://herkules.oulu.fi/thesis/nbnfioulu-201402131114.pdf
Kiitos Teemulle ja Kari-Matille härkösläisyyden esiin tuomisesta. Siitä en (häpeäkseni) aiemmin mitään tiennytkään. Teemun linkittämä Louhelan gradu vaikuttaa hyvin asialliselta, kiitos Teemulle.
Myös Wikipedian artikkeli aiheesta tuntuu hyvältä. Se mainitsee mielenkiintoisen yhteyden kartanolaisuuteen ja myös: ”Liikkeen on sanottu vaikuttaneen aikoinaan merkittävästi Urho Kekkosen valintaan presidentiksi.” Voisiko tuo vaikutus todella olla ”merkittävä”?
Wikipedian artikkeli näyttää perustuvan toiseen graduun: ”Tampio, Tiina: Härkösläisyys kuhmolaisten muistoissa. Perinteentutkimuksen pro gradu -työ. Joensuun yliopisto. 2005.” Valitettavasti sitä ei löydy netistä.
Kartanolaisuuskin alkoi uudestaan kiinnostaa. Tällainen gradu löytyy netistä: ”Sopanen, Matleena: Lopunajan valitut – koheesion rakentuminen kartanolaisuudessa. Historian pro gradu -tutkielma. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampere 2014”. https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/95175/GRADU_1397116498b.pdf?sequence=1
Lestadiolaisten kanssa näillä lopunajan lahkoilla oli kai kovin vähän tekemistä, paitsi konfrontaation merkeissä. Mielenkiintoinen yhteinen piirre lestadiolaisten ja härkösläisten välillä kuitenkin on Kekkosen merkityksen lähes messiaaniseksi korottaminen. (Pieni välikysymys: Mikä oli Kekkosen vanhoillislestadiolainen tausta? Jossain kerrotaan, että äiti kuului vl-liikkeeseen, jossain taas että isä kuului, mutta en muista mainitun että kumpikin kuului. Miten on asia?)
Pikaisen maailmanlopun odotus ei kai ollut yleistä vl-liikkeessä ennen pappishajaannusta? Toivo Korpelan ”korpelalaisuutta” 1930-luvulla voitaneen vielä pitää aidosti lestadiolaisena, mutta siitä kehittynyt profeetta Sigurd Siikavaaran millenaristinen liike Pohjois-Ruotsissa kristalliarkkuineen ei sitä (mielestäni) enää edusta. Kuitenkin tätäkin vaihetta kutsutaan korpelalaisuudeksi. (Aika epäoikeudenmukaista Toivo Korpelaa kohtaan.)
Esiintyikö millenarismia vl-liikkeessä 1960-70 -luvuilla? Yhteiskunnan murros, maallikkovalta pappishajaannuksen jälkeen, Oulun profetia, yleinen epävarmuus ja vanhojen arvojen kyseenalaistaminen – kaikki hyvää maaperää maailmanlopun odotukselle. ”Näinä viimeisinä aikoina…” esiintyy usein tuon ajan teksteissä ja saarnoissa. Mutta miten tosissaan tämä julistus otettiin? Liekö tätä tutkittu?
”Härkösläisyys” levisi myös Suomussalmen Ruhtinansalmelle, ja sen keskuspaikkaan Juntusrannalle. Mielenkiintoista sikäli, että Suomesta 1940-luvulla tuskin (tuli)punaisempaa paikkaa löytyi kuin juuri Juntusranta. Näillä tienoin tuvan seinällä saattoi olla rinnakkain Jeesuksen ja Stalinin kuva (paitsi maalaisliittolaisissa taloissa Stalinin korvasi myöhemmin Kekkonen). Viirrenveisuuta Stalini kuva ei haitannut. Kainuulainen kommunismi ei koskaan ollut erityisen uskonnonvastaista.
Heikki Vaahtoranta on tutkinut pastoraalityössään (1958) ”härkösläisyyttä,” (Vaahtoranta teki lukuisia haastatteluja ”kentällä,” liikkeen suuruden ajat olivat tuolloin vielä hyvin monen muistissa). Olavi Moilanen (1987) käsittelee myös härkösläisyyttä, tosin pitkälti Vaahtorantaan tukeutuen.
Adam Härkösen muuten kerrottiin saarnanneen isommille joukoille ns. normaalitilassa, mutta sen jälkeen sisäpiirille horroksessa, lienee saanut joitakin vaikutteita ainakin Helena Konttiselta.
Pekka Niirasen väitöskirjassa käsitellään Kekkosen uskonnollista taustaa. Kekkosen hengellisenä viiteryhmänä (jos sosiologinen ilmaus sallitaan) lienee ollut juuri vanhoillislestadiolaisuus. Omana arviona sanoisin, että presidentinvaaleissa Kekkosen ääniosuus vanhoillislestadiolaisten parissa oli varovaisen arvion mukaan n. 98%.
Minusta suurperheisyys sopii huonosti mammonismiin. Aika harvoilla on 500 neliötä. Suurperheet tarvitsisivat kymmenkunta huonetta, jotta asumistaso olisi edes lähellä tavoitetta huone/asukas. Todellisuudessa lestadiolaisperheiden lasten makuuhuoneissa näyttää olevan kerrossänkyjä.
Muistan kyllä, kun 1960-luvulla pieniä perheitä perusteltiin elintasolla, lasten koulutuksella ja helpommalla elämällä. Äskettäin oli uutisissa, että Aasiassa mm. Intiassa yksi- ja kaksilapsisuus yleistyy. Perusteluna on elintaso ja lasten koulutus.
Ahneus ei ole vain rikkaiden synti, vaan se on jossain muodossa, vaikkapa kateutena, lähellä meitä kaikkia. Missä on aarteesi, siellä on sydämesi.
Pirstaleinen tämä aika, kun yhtä aikaa painostetaan niitä, jotka ”viitsivät” tehdä lapsia ja puhutaan yksinäisyydestä ja näköalattomuudesta. Niin ja se luottoluokituskin laski osaksi väestön ikärakenteen takia.
Korpelalaisia ja härkösläisiä yhdisti muuan lopunajallisuuden yksityiskohta. Korpelalaisten tavoin härkösläisten on kerrottu odottaneen taivaallista laivaa. Ilmalaivan piti saapua 1948 Kiantajärvelle ja kuljettaa uskovat – ei Jerusalemiin vaan – Kuhmoon. Jeesuksen piti saapua Kuhmon kirkonkylälle ottamaan vastaan ilmalaivalla saapuvat kiantalaiset. Todennäköisesti ilmalaivakertomus ei kuulunut Härkösen alkuperäiseen julistukseen vaan on ulkopuolisten Härköseen liittämä toisinto korpelalaisesta kertomuksesta. Härkönen ja Poutanen kyllä ennustivat maailmanlopun koittavan lähivuosina, Härkönen 1949 ja Poutanen 1953. Nämä maailmanlopun ennustukset perustuivat Raamatun tutkimiseen ja maailmantapahtumien seuraamiseen. Ilmalaivakertomus on tyypillinen esimerkki pienten ja syrjäisten herätysliikkeiden herättämästä mielenkiinnosta. Kulkutarinoiden toisintoja saatetaan kertoa tositapahtumina eri liikkeistä eri puolilla maailmaa.
***
Suhtautuminen Kekkoseen vaihteli myös evankelisessa liikkeessä. Keski-Pohjanmaalla oltiin Kalliokosken kannattajia, koska hän oli halsualainen ja paljon käytetty evankeliumijuhlien puhuja milloin vain hallituskiireiltään ehti. Sen sijaan karjalaiset olivat Kekkosen miehiä. Janakkalaan evakoituneet Juho Kurki ja Arvi Sarviharju olivat entisiä maalaisliiton piirisihteerejä ja pohjustivat Kekkosen nousua Hämeessä. Myös Toivo Rapeli tunnettiin hyvistä suhteistaan Kekkoseen.
Sinä päivänä, kun ilmalaivan piti saapua pysähtyi härkösläisten elämä Kiannalla: lapset eivät menneet kouluun, emännät olivat koonneet tavarat, eläimet hyvästeltiin ja hylättiin, ovet laitettiin säppiin, talot jätettiin siinä uskossa, että lähtö oli viimeinen. Kaikki kerääntyivät jäälle odottamaan ilmalaivaa, jota kuten tiedämme, ei sitten koskaan saapunut. Selitykseksi kävi, että Jumala oli muuttanut suunnitelmiaan, antanut kansalle hiukan lisää aikaa parannuksen tekoon.
Itseäni häiritsi myös liiallinen politiikan tuominen ohjelmaan.
Olisi mielummin puhuttu enemmän hengellisestä ja henkisestä väkivallasta ja hoitokokouksista. Näitä kun yhä vielä harjoitetaan vl-liikkeessä.
”Silminnäkijän ohjelmaan ”Tavoitteena taivaspaikka” antamassaan haastattelussa teologian tohtori Viljo Juntunen vakuuttaa vanhoillislestadiolaisen opin pysyvän ennallaan. Esimerkiksi suhtautumisessa ehkäisykieltoon ei ole tulossa muutosta. ”
Mitä on vanhoillislestadiolainen oppi? Eikö se olekaan sama kuin evlut kirkon oppi?