Verkkolehti Uuden Suomen sananvapauden rajat näyttävän kulkevan kasvatuksen teorian ja tradition professori Tapio Puolimatkassa. Puolimatka yritti julkaista blogiaan Sukupuolineutraalin ideologian nousu ja hajoaminen Uudessa Suomessa 29.9.2916. Lukijalle nettilehden blogisivustolta ko. kirjoituksen alta avautuu ilmoitus ”Pääsy kielletty. Sinulla ei ole käyttöoikeuksia tälle sivulle.” Lehden päätoimittaja ja toimitus eivät ole suostuneet kommentoimaan asiaa, mikä viitaa siihen, että Puolimatkan blogin julkaiseminen on haluttu estää.
Mielenkiintoista tapauksessa on se, että lehden sensuuri ei iske professoriin ensimmäistä kertaa. Tällä kerralla lukijassa herättää erityistä myötähäpeää verkkolehteä kohtaan se, että sensuroidessaan Puolimatkan kirjoituksen lehti toteuttaa blogin ennustuksen sensuurista: ”Hallintavaiheessa sukupuolineutraaliin avioliittokäsityksen ylläpitäminen vaatii yhteiskunnallisen keskustelun rajoittamista niin, etteivät kriittiset kannanotot pääse osaksi julkista keskustelua.”
Kirjoitus on luettavissa osoitteesta: http://www.seurakuntalainen.fi/blogit/sukupuolineutraalin-ideologian-nousu-hajoaminen/
Sanvapauteen liittyy myös aina vastuu. Myös vastuu tasa-arvosta ja syrjimättömyydestä tässä vaivoin aikaansadussa demokratiassamme, jonka reformaatioita niin monet konservatiivit oppiarvoistaan riippumatta ovat lähes aina systemaattisesti vastustaneet.
Kiitos tästä. Mielenkiintoinen on prof. Puolimatkan esittämä näkemys (joka siis sensuroitiin Uudessa Suomessa!) tämän indoktrinaation ”pakkokeino-vaiheesta”:
”(Sukupuolineutraalin) Ideologian vaikutuksesta koko yhteiskunta pyritään rakentamaan uudelleen niin, ettei kysymystä erilaisista sukupuolikäsityksistä ja erilaisten avioliittokäsitysten suhteellisesta totuudesta tai arvosta voi edes herättää ilman, että sen katsotaan ilmentävän vihapuhetta ja perustuvan homofobiaan.
Tällaisesta ideologisesta näkökulmasta voidaan pitää syrjivänä vihapuheena esimerkiksi väitettä, jonka mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto ja että miehen ja naisen välinen avioliitto on ainoa, joka pystyy takaamaan lapsen oikeuden tuntea isänsä ja äitinsä ja kasvaa heidän hoidossaan”.
Onneksi olemme tästä vielä kaukana – vai olemmeko..?
Mielenkiintoista. Satuin juuri lukemaan tuon Puolimatkan blogin toisessa yhteydessä ja minun mielestäni siinä on asioita, jotka jo nyt ovat ilmassa aistittavina enteitä. Mielestäni emme ole kovinkaan kaukana niistä.
Johan se, että uusi Suomi ei julkaise ko. blogia osoittaa yhteiskunnallisen keskustelun rajoittamista.
Kiitos blogisti-pastorille tärkeän asian esille ottamisesta. Tämäntyyppinen sananvapauden rajoittaminen ei ole harvinaista. Samantyyppistä politiikkaa on harjoittanut myös paikallislehtemme Etelä-Saimaa.
Onneksi jokainen voi lukea Seurakuntalaisen sivuilta prof. Puolimatkan artikkelin ja todeta, ettei siinä esiinny mitään asiatonta, vihapuheesta puhumattakaan.
Jos itseään arvoliberaaleina pitävillä olisi puhtaat jauhot pussissa, heidän ei tarvitsisi vaientaa näitä asiallisia kriitikkojaan. Nyt vallalla oleva linja niin yhä liberalisoituvassa evl-kansankirkossa kuin yhteiskunnassammekin tarvitsee epäreilua keinoja, koska totuus tekee niin kipeää…
Onpa mielenkiintoista tietää, mitä on odotettavissa. Kiitokset blogistille.
”Tämä avioliitto- ja sukupuolikäsityksen muutos vaikuttaa kaikkiin avioliittoihin heikentävästi. Äitien ja isien on uudessa käsitteellisessä viitekehyksessä yhä vaikeampi hahmottaa omaa merkitystään lapsilleen. Heillä on vähemmän motivaatiota solmia avioliitto ja pysyä avioliitossaan perhe-elämän paineissa.”
Sen verran otan kantaa, että kovin suurta motivaatiota avioliiton solmimiseen heteropareilla ei ole ollut pitkään aikaan eivätkä he pysy avioliitoissaan nytkään. Avioerot ovat Suomessa erittäin yleisiä.
Kun luki Puolimatkan koko kirjoituksen, toki myönnän, että ydinperhe: äiti, isä ja lapset ja vanhempien elinikäinen liitto on se paras juttu. Käytäntö on kuitenkin ihan toinen, vaikka homoja ei olisi olemassakaan. Eivät perheet ole ehjiä ja yksinhuoltajia ja useampaan kertaan avioituneita on paljon. Lisäksi kaikki avoparit, joissa isäpuolet saattavat vaihtua tiuhaan tahtiin.
Lapset kärsivät jo nyt ja ihan heterojen käsissä.
” Avioerot ovat Suomessa erittäin yleisiä. ” Merja
Näin valitettavasti on. Hyvin usein lapset saavat kuitenkin eron jälkeenkin olla tekemisissä biologisten vanhempiensa kanssa kun asuvat esim. vuorotellen kummankin vanhempansa kanssa.
Kuka takaa, että spnavioparit eivät eroa yhtä lailla? Heidän hoidossaan olleet lapset eivät ole alunperinkään asuneet biologisten vanhempiensa kanssa (tai parhaissa tapauksissa toinen on biologinen). Miten eron jälkeen? Ei tilanne ole yhtään parempi kuin heteroilla.
Kyllä, Salme, homoparit eroavat ihan samalla lailla kuin heteroparitkin, mutta minä en tarkoittanut rinnastaa heidän liittojaan.
Se mitä yritin sanoa on, että tämä lainmuutos ei voimaan astuessaan yhtäkkiä sotke ja hajota heteroparien liittoja ja perheitä. Ne ovat hajalla jo nyt. Se kaunis kuva ydinperheestä, josta Puolimatka kirjoitti, ei ole käytännössä Suomessa mitenkään kovin yleinen enää. Kuten ei muissakaan länsimaissa.
Avio- ja avoliitot purkautuvat ja perheet hajoavat ja niin on tapahtunut myös Suomessa kauan ennen kuin homoista alettiin puhua yhtään mitään. Kyllä heterot ovat itse sotkeneet asiansa. Tarkoitan sanoa, että tämä lainmuutos ei ole viranjakaja, jota ennen kaikki oli perheillä hienosti ja nyt sitten kaikki romahtaa.
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että ”Avio- ja avoliitot purkautuvat ja perheet hajoavat ja niin on tapahtunut myös Suomessa kauan ennen kuin homoista alettiin puhua yhtään mitään.”
Mutta uusi ilmiö on se, että spnavioliiton myötä muutetaan muitakin lakeja, jotka vaikuttavat lapsiin. Parhaillaan eduskunnassa oli esillä äitiyslaki. Siinä ehdotetaan, että naispari voisi nimetä toisen naisen lapsen toiseksi äidiksi jo ennen lapsen syntymää. Tietääkö lapsi tällöin koskaan mitään isästään?
Tässä enemmän kansalaisaloitteesta äitiyslaiksi.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1669
Tämän blogin aihe koskee sananvapauden rajoittamista erityisesti niiden kirjoitusten kohdalta, joissa käsitellään kriittisesti yhteiskunnassa esillä olevia tapahtumia, vaikkapa spnavioliittoa ja sen vaikutusta lapsiin.
Sananvapauden kaventaminen on vakava juttu ja murentaa länsimaisen sivistysvaltion rakenteita.
Tapahtumilla on aina jokin seuraus. Se mitä tehdään tänään vaikuttaa huomiseen. Puolimatka kuvaa blogissaan sen mitä tulevaisuudessa on odotettavissa, juuri tämän hetken ratkaisujen vaikutuksesta. Kehityskulku on aivan selvä. Ei ole edes oikein muuta vaihtoehtoa sille miten asiat tästä tulevat etenemään. Vain yksityiskohdat voivat poiketa blogin kuvailemista, mutta päälinjat toteutuvat.
Puolimatkan blogitekstit Seurakuntalainen -nettisivulla nojaavat tutkimuksiin mm. Kanadan tilanteesta, missä sukupuolineutraali avioliittolaki on vuodelta 2005. Puolimatka referoi brittiprofessori Milbankin ajatuksia, kuten seuraavaa: ”Kun naisen ja miehen välisen avioliiton perustalle rakentuvaa sukuyhteisöllisyyttä heikennetään, sen paikan ottaa valtion kontrolli, rahan perustalle rakentuva kaupallinen vuorovaikutus ja rahalla ostettava lisääntymisteknologia. (Milbank 2012.)” Mielestäni Puolimatkan esittämät kehityskulut ovat mahdollisia. Toinen asia on, onko niiden taustalla suunnitelmallinen valtiovallan tai jonkin muun tahon pyrkimys heikentää ihmisen biologiaan perustuvia tukiverkostoja ja korvata ne rahan vallalla, joka tekisi ihmisistä irrallisia ja haavioittuvia sekä siten helpommin kontrolloitavia. Hänen kuvaamansa vaiheet yhteisen mielipiteen muokkauksessa alkavat näkyä myös Suomessa, jolloin perinteistä avioliittokäsitystä puoltava vastavoima vaiennetaan, jopa sananvapautta rajoittamalla – kuten esimerkki Puolimatkan kirjoituksen poistamisesta US:n nettisivulta osoittaa.
Aldous Huxley kirjoitti dystopiansa Uljas uusi maailma 1932. Se viittaa markkina- ja kulutuskeskeiseen totalitaariseen yhteiskuntaan, jolloin ihmisen lisääntyminen on kontorolloitua ja teollista. Ihmisalkiot kasvavat säilöissä kohdun ulkopuolella. Perimää muokataan ja sikiön hapensaantia säädellään. Alfa, beta, gamma jne. ihmiset valmistetaan eri tarkoituksiin. Tähän on päädytty, koska ihmisen lisääntyminen on vallanpitäjälle liian kriittinen asia jätettäväksi ydinperheen – biologisen, sattumanvaraisen ja tunteiden rasittaman – alkukantaisen prosessin varaan. Seksi kaikkien kanssa ilman lisääntymistarkoitusta on sen sijaan vapaata. Se onkin alfa- ja beta -ihmisten pääasiallinen elämän sisältö kolmiulotteisten videoiden lisäksi. Kaikkia vaivaavaan eksistentiaaliseen ahdistukseen nappaillaan some -nimistä huumetta. Maailmassa on muutamia suljettuja reservaatteja, joissa alkukantaiset ihmiset vielä lisääntyvät surkeissa oloissa ”perverssillä, eläimellisellä tavalla”. Huxley on sijoittanut dystopiansa 632 JF (Jälkeen Fordin T-mallin, josta alkoi liukuhihnateollisuus), siis 2540 jKr. Joskus 1980 -luvulla Huxley oli muodissa Orwellin ”Maailma vuonna 1984” ohella. Viime vuosina ei Huxleystä juuri ole puhuttu. No, ei kirjoja vielä ole koottu rovioiksikaan, mutta ehkä joitain vaivaa se, että profetian toteutumisajankohdasta voi hyvin ottaa pois 500 vuotta.
Annan tässä yhteydessä K24:lle kiitokset siitä, että näillä sivuilla saa käsitellä ja tuoda esiin erilaisia mielipiteitä ja näkökantoja melko monipuolisesti. Toivon, että linja jatkuu, erityisesti kun näkemykset perustellaan Raamatun ilmoituksella, ollaanhan tekemisissä ainakin osittain kristillisen sivuston kanssa.
Täälläkin on ollut aikoja, jolloin eritysesti homoseksuaalisuuteen liittyviä kommentteja poistettiin. Kaikki kommentoijat eivät aina ole olleet toimituksen kanssa yhtä mieltä kommenttien poiston syistä.
Annan tässä yhteydessä K24:lle kiitokset siitä, että näillä sivuilla saa käsitellä ja tuoda esiin erilaisia mielipiteitä ja näkökantoja melko monipuolisesti. Toivon, että linja jatkuu, vaikkei näkemyksiä perusteltaisikaan Raamatun ilmoituksella, ollaanhan tekemisissä kuitenkin ihan vain lihaa ja verta olevien ihmisten ylläpitämän sivuston kanssa.
Tarkoitukseni oli toivoa, että jatkossakin myös Raamatun ilmoituksella perustellut mielipiteet saavat olla esillä. Joillain sivustoilla niitä ei suvaita juuri lainkaan. Raamattua satukirjana pitävien näkemykset ovat saaneet olla aina esillä kommenteissa.
” Toinen asia on, onko niiden taustalla suunnitelmallinen valtiovallan tai jonkin muun tahon pyrkimys heikentää ihmisen biologiaan perustuvia tukiverkostoja ja korvata ne rahan vallalla,”
Tuolla ei ole suurta merkitystä. Onko kehitys suunniteltua vain vain tietyn kehityskaaren tulosta. Ihminen vain toimii odotetuilla tavoilla ja noiden tapojen yhteisvaikutuksena päädytään samaan lopputulokseen.
On kyse sitten suunnitelmasta tai vain jostain muusta. sama tulos siitä syntyy.