Pyhä Henki – apostolinen kirkko

Uskomme Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä ja Pojasta ja jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan ja joka on puhunut profeettojen kautta. Uskomme yhden, pyhän, yleisen ja apostolisen kirkon. Tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi, odotamme kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää. (Nikean uskontunnustus / kolmas uskonkohta)

Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti, sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi — hänen kirkkautensa kiitokseksi. (Ef. 1:13‭-‬14 / FB38) Mitä ajattelet Pyhän Hengen sinetistä ja milloin olet sen saanut?

Onko kirkko sanan äiti vai sanasta syntynsä saanut tytär ja miksi?

Apostolisen kirkon aika alkoi ensimmäisenä helluntaina ja päättyy tämän ajan lopulla kun Jeesus tulee takaisin. Miksi kirkko on tai ei ole sinulle tärkeä?

He pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa. (Apt. 2:42) Miksi tämä on tärkeää myös tänäpänä?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

 

    • ”Mistä tämä löytyy, ei ainakaan evankeliumista?”

      Ari, hyvä kysymys. Kiitos siitä.

      Uskontunnustuksissa on kiteytetty oikea oppi ja mikä on harhaoppia. Laitan muutaman kohdan Raamatusta.


      Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.”
      (Matt. 28:18-20 / FB38)


      Niin kehoitan siis minä, joka olen vankina Herrassa, teitä vaeltamaan, niinkuin saamanne kutsumuksen arvo vaatii, kaikessa nöyryydessä ja hiljaisuudessa ja pitkämielisyydessä kärsien toinen toistanne rakkaudessa ja pyrkien säilyttämään hengen yhteyden rauhan yhdyssiteellä: yksi ruumis ja yksi henki, niinkuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.
      (Ef. 4: 1-6 / FB38)


      Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan”.
      (Apt. 2:38 / FB38)

    • Siinähän lukee ”tehkää parannus ja ottakoon….”” ei siinä puhuta pelkästä kasteesta varsinkaan vauvakasteesta.

    • Juha Heinilä mistä taasen löydät tuon väitteesi että parannus on jokapäiväistä?

      Sekotat sen pyhitykseen jossa Pyhä Henki kirkastaa Jeesuksen Sanoja uskovalle ja joka silloin muuttaa omat ajatuksensa niiden mukaisiksi ja silloin ne kasvavat hyvää hedelmää.

      Parannuksessa tapahtuu kertakaikkinen vallan vaihto eli orjasta tulee vapaa.

    • Juha Heinilä mitä on pimeys ja sokeus joista Jeesus puhuu?

      Voiko pimeydessä vaeltava tietää mistä on tulossa ja mihin on menossa?

      Siis voiko pimeydessä vaeltava ymmärtää Jumalan tahtoa?

      Kuinka ihminen pääsee pois pimeydestä?

    • Juha Heinilä pimeydessä ei tiedä ketä seuraa ja kenen tahtoa tekee, voitko sanoa että suomessa tapahtui Jumalan tahto kun luterilaisen kirkon jäseniä oli 100% kansasta? Vai elivätkä he pimeydessä ja uskoivat valheen?

    • Ari, taidat olla ihan hukassa, jos et halua tunnustaa rukoilevasi Isä meidän rukousta.

      Mitä Isä meidän rukous sinulle merkitsee? Milloin rukoilet Isä meidän rukousta?

  1. Pyhä Jumalan sana sanoo: ”Yksi Herra, yksi usko, yksi kaste ” (Ef. 4:6). Ihminen voi siis saada elämänsä aikana vain yhden pätevän kasteen. Kristillistä kastetta ei voida toimittaa monta kertaa samalle ihmiselle, vaan vain kerran. Tämän, että kaste on yksi, ilmaisee ja vahvistaa paitsi yllä lainattu raamatunkohta, myös se tosiasia, että pyhä Raamattu käyttää kastetuksi tulemisesta sellaista kieliopin muotoa, aoristia,joka ilmaisee kertakaikkista tekemistä. Kun siis ihminen on kastettu, hän on tullut kertakaikkisesti kastetuksi, ja tämä tilanne kastetun kohdalla jatkuu pysyvänä hautaan ja iankaikkisuuteen asti miksikään muuttumatta.

  2. Onko kirkko sanan äiti vai sanasta syntynsä saanut tytär ja miksi? Sana synnyttää Kirkon. Luther pitää ensimmäisiä Jumalan ihmiselle lausumia sanoja Kirkonperustamissanoina. Luovana ja vaikuttavana sanana Jumalan sana synnyttää myös Kirkon: ”Näitä ei voi erottaa toisistaan: missä on sana,siellä on myös Kirkko, siellä on Pyhä Henki, siellä on Kristus ja kaikki.”Luther sanoo saman asian myös kääntäen: ”Kirkko ei voi olla ilman jatkuvaa sanan käyttöä ja Kirkolla on aina sakramenttinsa tai armonvälineensä ja juhlamenonsa.” Sana on aina ensin ja se on siksi Kirkon yläpuolella. ”Kirkko on näet tytär,sanasta syntynsä saanut. Kirkko ei ole sanan äiti. Joka luopuu sanasta ja panee luottamuksensa ihmiseen lakkaa olemasta Kirkko ja elää sokaistuksen vallassa.

  3. Juha Heinilä ajatellaampa nyt selittämääsi apostolista kirkkoa” eli oliko katolinen kirkko sitä?

    Entäpä mitä tahtui ns ”uskonpuhdistuksessa”, jatkoiko katolinen kirkko ”apostolisena kirkkona” ja tuliko luterilaisesta myös vai kuinka?

    Entäpä tänä päivänä onko luterilainen kirkko ”apostolinen” vaikka jotkut sitä tituleeraavat ”luopio kirkoksi”, entäpä sitten siitä eronnut hiippakunta?

    Pieneneekö tämä ”apostolinen kirkko” kuin pyy maailman lopun edellä kun nyt sitten tuntuu tuo hiippakunta olevan se ”the kirkko”, entäpä kun siitä eroaa joku joka julistautuu ”apostoliseksi kirkoksi”?

    • Juha Heinilä mikä on siitä todiste, keskinäinenkö rakkaus?

      Mietippä ihan ite joskus mitä rakkaus merkitsee, lueppa Raamatusta mitä se on, rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa, onko näin?

      Sitten vielä kysyppä itseltäsi onko minussa tuo rakkaus?

      Entäpä mitä Jeesus sanoo, Hän sanoo ettei ihmisessä itsessään ole tuota rakkautta vaan Hän voi parantaa ihmisen paatuneen sydämen ja näin sinne tulee Jumalan rakkaus.

      Eikö olekkin yksinkertaista, siis kun tunnustaa ettei kykene rakastamaan (tekee parannuksen) ja ottaa kasteen ja näin saa ennen tehdyt synnit anteeksi ja saa Pyhän Hengen ja samalla Jumalan rakkaus vuodatetaan sydämeen niin silloin on todellinen rakkaus sydämessä, VAU JA AAAAMEN.

    • ”kärsien toinen toistanne rakkaudessa ja pyrkien säilyttämään hengen yhteyden rauhan yhdyssiteellä”
      Yllättävän usein kristittyjen keskellä tarvitaan tuota pyrkimystä. Ainahan se ei ole mahdollista. Siihen olisi kuitenkin pyrittävä.

    • Juha Heinilä siis näetkö tuota mainostamaasi ”autuutta” ympärilläsi, siis vaikkapa kaikkien luterilaisten seurassa? Entäpä niiden mirljardien joita sanot ”kristityiksi”?

      Oletko sononut luterilaista kirkkoa ”luopio kirkoksi”? Mitä tällä mahdetaan tarkoittaa? Ovatko luopiot enää ”kristittyjä”?

    • Pasanen:”Eikö olekkin yksinkertaista, siis kun tunnustaa ettei kykene rakastamaan (tekee parannuksen) ja ottaa kasteen ja näin saa ennen tehdyt synnit anteeksi ja saa Pyhän Hengen ja samalla Jumalan rakkaus vuodatetaan sydämeen niin silloin on todellinen rakkaus sydämessä, VAU JA AAAAMEN.”

      Pasanen. Mistä tiedät saaneesi Pyhän Hengen sekä rakkauden sydämeesi? Miten osoitat, että olet kokosydämisesti ja ehdoitta luovuttanut itsesi Jeesukselle? Onko sydämessäsi todellinen rakkaus? Joudutko joskus epäilemään rakkauttasi? Pitäisikö vielä valvoa sydäntä tarkemmin ja lisätä rakkautta?

    • Kari Paukkunen hyviä kysymyksiä, toisaalta miksi kysyt niitä minulta, ei minua tarvitse seurata, kysy Jeesukselta ja lähde seuraamaan Häntä.

    • Kari, kiitos hyvistä kysymyksistä Arillie.

      Rakkaus on tahdon asia. Me joko rakastamme tai sitten emme. Vaikka Jumala on meitä paljon rakastanut, niin heijastuuko se rakkaus lähiympäristöön meistä? On valitettavaa, jos rakkautemme kohde olisi pelkästään me itse ja tekomme.

      Ari, ymmärrätkö mitä rakkaus on? Miten sinä osoitat rakkautta lähimmäisille? Netissä räksyttäminen ei sitä ole.

    • Jeesus opetti aiheesta puhui silmään tunkeutuneesta malasta.
      ”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi; sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan. Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi? Taikka kuinka saatat sanoa veljellesi: ’Annas, minä otan rikan silmästäsi’, ja katso, malka on omassa silmässäsi? Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä” . (Matteuksen 7:1-5)

      Kun haluamme koetella ja katsoa ennen eläneiden kristittyjen elämää,niin Raamatun mukaan tarkastelun ensimmäinen kohde tulisi olla oma sisimpämme Olenko itse elänyt esimerkillisesti,että minulla oikeus arvostella toisia kristityitä. Mikä on motiivimme.? Koettelemiseen tarvitaan nöyryyttä ja itsetuntoa:Onko minulla sellaista viisautta,että voin vapaasti arvostalla muita ?

      Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni. Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle. (Psalmi 139:23- 24 )

    • Erinomainen kommentti, kiitos Martti.

      Niin, —
      helposti tuomitsee ja kiinnittää huomiota muiden elämään ja katsomme sitä oman syntisen sydämen läpi. Tällöin oma valvominen jää tekemättä ja tulee valheellinen tyytyväisyys.

      Tunnustakaamme syntimme säännöllisesti ja antakaamme Jumalan puhdostaa sydämemme.

  4. Juha Heinilä siis näetkö tuota mainostamaasi “autuutta” ympärilläsi, siis vaikkapa kaikkien luterilaisten seurassa? Entäpä niiden mirljardien joita sanot “kristityiksi”?

    Oletko sononut luterilaista kirkkoa “luopio kirkoksi”? Mitä tällä mahdetaan tarkoittaa? Ovatko luopiot enää “kristittyjä”?

    • Ari, oletko ylpeä kommenteistasi?

      Meistä jokainen on vastuussa omasta elämästä. Hedelmistä puu tunnetaan. Turhaa muita osoittelet ja vääristät totuutta. Raamatusta näemme oman tilamme, emme muiden.

    • Juha Heinilä anteeksi jos koet minun ”pahuuttani” näitä kyselevän, en vaan herätän kysymyksiä onko asiat niinkuin väität, siis näkyykö rakkaus mainitsemiesi ”kristittyjen” keskuudessa, sokeat eivät erota pahuutta jossa elävät vaan kuvittelevat elävänsä ”hyvää elämää” jopa kristittyinä.

    • Ari, kannattaa tutustua lähimmäisiin. Uskovaiset pitävät yhtä, vaikka kuuluisivat eri kirkkokuntaa. Meidän ennakkoluulot ja muut väärät käsitykset estävät oikeaa elämistä kristittynä täällä maailmassa.

    • Juha Heinilä vastaappa mitä tarkoittaa ”luopio kirkko”?

      Ovatko luopiot kristittyjä?

      Oletko käyttänyt ko termiä?

    • Luopiokirkko on Kristuksen kirkon vastakohta. Uskosta luopuneet eivät kuulu Kristuksen kirkkoon. Tosin ainoastaan sillä on merkitystä mihin itse kuulumme. Toisia on turha osoitella sormella.

    • Juha Heinilä mistä tuon löytää, eikö Jeesus sano Ilmestyskirjassa että nimi voidaan pyyhkiä pois elämän kirjasta?

      Entäpä ne jotka ovat kastetut luopiokirkossa?

    • Ari, hyvä kysymys.

      Niin, —

      Sinä rikoit sinetin menemällä uudelleenkasteelle. Tosin voihan olla, että tuo sinetti on sinulla edelleen, en tiedä. Voiko ihminen sen murskata?

  5. Martti Pylkkänen tuot esille hyvän kohdan jossa Jeesus puhuu tuomitsemisesta ja malkasta:

    ””Taikka kuinka saatat sanoa veljellesi: ’Annas, minä otan rikan silmästäsi’, ja katso, malka on omassa silmässäsi? Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä” . (Matteuksen 7:1-5)

    Tuossa kannattaa huomata kenestä puhutaan, ulkokullatusta, siis henkilöstä jolla itsellä on vielä malka silmässä.

    Jeesus käskee ensin ottamaan malkan omasta silmästä, siis tämä tarkoittaa parannusta ja sitä että alkaa kuulemaan Jeesuksen äänen eli saa Pyhän Hengen.

    Eihän sokea voi näyttää kenellekkään tietä, samaan monttuun putoavat kumpikin.

    • Pasanen. Olet näillä blogeilla monia kommentoijia kehottanut seuraamaan Jeesusta. Eikö keskustelijoissa ole ketään muuta sinun lisäksesi, joka sinun mielestäsi seuraa Jeesusta? Jos olisi, niin sinun ei tarvitsisi sitä jatkuvasti kehottaa. Mitä sinun mielestäsi Jeesuksen seuraaminen tarkoittaa?

      Jeesus on ollut minun Herrani vuodesta 1981 lähtien ja siitä huolimatta sinä kehotat minua jatkuvasti uudelleen seuraamaan häntä? Häneen uskominen on ollut minulle selvä asia jo kauan. Mitä muuta sinä odotat minulta käskiessäsi seuraamaan häntä? Seuraatko sinä itse Jeesusta vai etkö ymmärrä, mitä se tarkoittaa, kun toistat hokemaasi Budhalaisten tavoin kuten mantraa?

      Jeesus Kristus on minun Herrani ja Kuninkaani. Pasasen epäilyt minun uskostani ja Herrani seuraamisesta eivät minua Herrastani erota. Asia on Jumalan kädessä eikä Ari Pasasen.

      Olet Pasanen ottanut isomman roolin näillä blogeilla, kuin ylhäältä olisi voitu sinulle uskoa.

    • Kari Paukkunen en tiedä kuinka vanha olet ollut -81, siis mitä ajattelet voiko vauva ”lähteä” seuraamaan Jeesusta, luopua kaikesta?

      Entäpä kun aikuinen lähtee seuraamaan Jeesusta niin mitä tapahtuu kun hän luopuu kaikesta?

      Voiko vanhasta ottaa mitään mukaansa?

      Voiko vanhaan elämään laittaa ”uutta viiniä”?

      Entäpä kun tarttuu auraan niin voiko katsoa taakseen?

      Siis edellä oli Jeesuksen esittämiä asioita mitä tarkoittaa Hänen seuraamisensa ja Jumalan valtakuntaan meno.

      Matt. 9:17
      Eikä nuorta viiniä lasketa vanhoihin nahkaleileihin; muutoin leilit pakahtuvat, ja viini juoksee maahan, ja leilit turmeltuvat; vaan nuori viini lasketaan uusiin leileihin, ja niin molemmat säilyvät.”

      Luuk. 9:62
      Mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Ei kukaan, joka laskee kätensä auraan ja katsoo taaksensa, ole sovelias Jumalan valtakuntaan”.

      Luuk. 14:33
      Niin ei myös teistä yksikään, joka ei luovu kaikesta, mitä hänellä on, voi olla minun opetuslapseni.

    • Jeesus sanoo, että kukaan ei voi tulla hänen tykönsä, ellei Isä häntä vedä. Jumalan lapset ovat Jumalasta syntyneet.

      Helluntaina seurakunnalle vuodatettiin Pyhä Henki, joka muistuttaa kaikesta, mitä Kristus on opettanut. Jolla on korva kuulla, kuulkoon. Joka kuulee, on Jumalan lapsi. ”Minun lampaani kuulevat minun ääneni ja seuraavat minua.” (On Jeesuksen seuraaja)

      Kaikesta luopuneesta Kristuksen seuraajasta, ottaa Jumalan sana kantaa seuraavasti: ”Kuinka voisi ihminen olla puhdas, kuinka vaimosta syntynyt olla vanhurskas! Katso, pyhiinsäkään hän ei luota, eivät taivaatkaan ole puhtaat hänen silmissänsä, saati sitten ihminen, inhottava ja kelvoton, joka juo vääryyttä niinkuin vettä.” (Job 15:14-16)

      Jumala tietää, että meidän sydämestämme nousee sitä tai tätä. Hän ei edes ”pyhiinsäkään” luota. Raamattu julistaa totuutta ihmisestä. Samalla Raamattu julistaa, että Jeesus Kristus on sovittanut koko maailman, eikä Kristukseen uskovalle lueta kadotustuomiota Kristuksen tähden. Tähän Kristukseen laitan toivoni sekä elämässä että kuolemassa.

      Pasanen, minä en tarvitse sinun arviotasi siitä, olenko seuraaja vai en. Minut punnitsee Jumala, yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden.

      Hyvää Helluntaita, Pyhän Hengen voimaa!

  6. Helluntaiaatto


    Helluntaiaatosta eli helluntaipäivää edeltävästä lauantai-illasta alkaa kirkkovuodessa niin sanotun helluntaijakson vietto. Tämä osa kirkkovuodesta on viikon mittainen päättyen seuraavaan lauantaihin. Helluntaiaaton tekstit puhuvat luvatun Pyhän Hengen tulemisesta ja odottamisesta.
    Päivän Vanhan testamentin tekstissä Isä puhuu omilleen eli tosi Israelille, joille Hän lupaa lähettää Pyhän Henkensä. Jumalan uusi liitto on tehty valmiiksi Hänen Poikansa sovitustyössä ja liiton sinetiksi Hän antaa Pyhän Henkensä lastensa päälle. Uuden testamentin teksti ohjaa meidät uskomaan ja ymmärtämään, että Pyhä Henki annetaan uuden liiton aikana pyhässä kasteessa. Päivän evankeliumissa Herra Jeesus lupaa lähettää apostoliensa päälle Pyhän Hengen. Tämä toteutui ensimmäisenä kristillisenä helluntaina Jerusalemissa. Apostolit saivat Pyhän Hengen ja rohkeasti todistivat Herrasta Jeesuksesta ja Hänen pelastusteoistaan. Olivathan apostolit silminnäkijätodistajia.
    Helluntaiaattona saamme muistaa, että Jumala on lähettänyt ja jatkuvasti lähettää lapsilleen Pyhän Henkensä avuksi. Me emme voi uskoa Kristukseen, Vapahtajaamme ilman Hänen apuaan. Pyhä Henki tulee luoksemme jatkuvasti Raamatun sanassa, synneistäpäästön sanoissa ja Hänen työtään on, että me uskossa nautimme Kristuksen tosi ruumiin ja veren syntiemme anteeksisaamikseksi. Pyhän Hengen tehtävä on kirkastaa Jumalan Poikaa.
    Jeesus kutsuu päivän evankeliumissa (Joh. 14:17) Pyhää Henkeä ”totuuden Hengeksi”. Pyhä Henki ei ole ”valheen henki”. Hän johdattaa ihmiset totuuden eli Jeesuksen luo, kun he haluavat kuulla Pyhän Hengen puhetta. ”Totuuden Henki” Hän on myös ja ehkä ennen kaikkea siksi, että Hän on Jeesuksen eli Totuuden Henki. Pyhä Henkihän puhuu, mitä Hän on Jeesukselta saanut.
    Maailma ei voi nähdä Pyhää Henkeä. Pyhää Henkeä, Jumalaa ja Jumalan omia vihaava maailma ei tunne, koska jos se tuntisi se kuuntelisi Pyhän Hengen puhetta. Tässä on vertailukohta siihen, kun Jeesus sanoo juutalaisille (Joh. 8:45): ”Mutta minua te ette usko, sentähden että minä sanon totuuden.” Jos Jeesus olisi puhunut valetta, juutalaiset olisivat uskoneet Häneen. Näin myös jos totuuden Henki puhuisi valetta, maailma tuntisi Hänet.
    Jeesus lupaa saman asian omilleen kuin edellä (Joh. 14:16) ”sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva”, mutta lupaa oikeastaan suurempaa. ”Teidän tykönänne” eli ”luonanne” on syvempi ja läheisempi asia kuin Joh. 14:16 ”teidän kanssanne”. Ja ”teissä oleva” kertoo sen, että toinen puolustaja, totuuden Henki on opetuslapsissa. Ei vain kanssa tai luona, vaan sisällä. Näin Jumala itse asuu kristityssä Hengessään ja Henkensä kautta.

    http://www.luterilainen.net

    Evankeliumi

    Filippus sanoi hänelle: ”Herra, näytä meille Isä, niin me tyydymme”. Jeesus sanoi hänelle: ”Niin kauan aikaa minä olen ollut teidän kanssanne, etkä sinä tunne minua, Filippus! Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: ’Näytä meille Isä’? Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen. Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa; mutta jos ette, niin uskokaa itse tekojen tähden. Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö, ja mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni, sen minä teen, että Isä kirkastettaisiin Pojassa. Jos te anotte minulta jotakin minun nimessäni, niin minä sen teen. Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni. Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti, totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva.
    (Joh.14:8-‬17 / FB38)

  7. ”He pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa. (Apt. 2:42) Miksi tämä on tärkeää myös tänäpänä?”

    Jumalan sana ja apostolisen kirkon oppi on sama aina ja iankakkisesti. Harhaopit ja muut uudet vouhotukset on helppo tunnistaa ja hylätä. Pysykäämme totuudessa.

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.