Vietämme helluntaita, Pyhän Hengen juhlaa.
Uskontunnustus kertoo mitä Hän tekee.
Aivan niin kuin Isä on luonut taivaan ja maan ja niin kuin Poika on ottanut ihmisyyden olemukseensa ja tehnyt pelastuksen työn ja kerran tulee taikaisin täydessä kirkkaudessaan,
aivan samoin,
Pyhä Henki tekee työtään kaikessa siinä mitä uskontunnustus kertoo:
1) Pyhä Henki tekee työtään kirkossa, kirkon välityksellä ja kirkon hyväksi.
2) Pyhä Henki antaa todellisen yhteyden joka on syvällisempää kuin inhimillinen kaveruus. Kaste, ehtoollinen ja Jumalan sana eli armovälineet ovat Pyhän Hengen käytössä jotta todellinen elämän yhteys toteutuu Jumalan kansassa.
3) Pyhä Henki antaa meille syntien anteeksiantamuksen. Jeesus on kaiken tehnyt valmiiksi ja tämän Pyhä Henki antaa lahjaksi kirkkonsa hyväksi.
4) Pyhä Henki antaa meille ruumiin ylösnousemuksen. Kuolema ei voi voittaa kirkkoa, koska meitä odottaa ylösnousemuksen toivo.
5) Pyhä Henki antaa meille iankaikkisen elämän. Jumala on ikuinen ja siksi myös kansansa elää ikuisesti. Kirkon ikuisuus on Pyhän Hengen lahja.
Helluntain täyttymys merkitsee että Pyhä Henki toimii keskuudessamme. Kirkon jokapäiväiseen elämään kuuluu Pyhän Hengen läsnäolo jokaisena hetkenä aina ikuisuuteen asti.
Olen poistanut pari Arin kommenttia, koska niissä jatkuu jankaavaan sävyyn Arin jo aikaisemmin julkaisema suora rintamahyökkäys kristillistä kirkkoa kohtaan eli siis kristillisen uskon perusyhteisöä kohtaan.
Tämän poiston takia poistin myös kommentin joka liittyi näihin puheenvuoroihin.
Ari
Jotta keskustelu olisi mielekästä niin ei kannata uudelleen ja uudelleen toistaa samoja väitteitä sisältäviä lauseita. Erityisen kiusallista on vielä se että nuo toistot sisältävät herjaa suhtautumista toisiin uskoviin.
Matias Roto, saanet tehdä omalla blogillasi miten parhaaksi näet, Totuus ei kuitenkaan muutu vaikka sen silmistä poistaakin, siis minun ei tarvitse selittää pimeyden tekoja valkeiksi eikä valhetta puhua.
Otetaan esimerkiksi sodat joita et pidä uskon sotina, kuitenkin niistä niin puhutaan historian kirjoissa, onko esim brittein saarilla tapahtuneet välien selvittelyt uskon aiheuttamia, protestantit ja katolilaiset, vai mistä ne johtunevat?
Kuitenkin peruskysymys on voiko Jeesuksen seuraaja tarttua miekkaan vai ei, koskeeko lämmäisen rakkaus myös vihollista?
JOS lapsikaste saisi aikaan sen mitä olet yrittänyt vakuuttaa niin miksi he taistelevat keskenään?
Ari
Yhä edelleenkin käytät sellaista menetelmää missä toisinajattelijoita leimataan tapahtumilla, jotka selittyvät aivan muista syistä.
Jos alentuisin käyttämään sinun tapaasi, niin aineistoa löytyi niin paljon että jos sen julkaisisi yhdellä kerralla niin sellaista voitaisiin katsoa ajojahdiksi.
Koko ongelman varsinaiset syyt eivät nimittäin johdu siitä mikä tunnustus ihmisellä on vaan siitä että myös uskossa oleva ihminen on syntinen ja elää ihmisten keskellä jotka ovat syntisiä. Jopa apostoli Paavali valittaa omaa syyllisyyttään, kun hän kertoo että hän tekee sitä syntiä mitä ei tahdo eikä suinkaan tee sitä hyvää mitä tahtoisi tehdä.
Kuvitelma uskovan synnittömyydestä kaatuu myös Johanneksen sanaan, että jos joku sanoo ettei hän ole syntiä tehnyt niin hän tekee Jumalan valehtelijaksi.
Sellainen ihminen on siis niin pahasti langennut että hänen todistuksessaan syytetään itse Jumalaa valheen isäksi, vaikka valheen isä on Perkele, pahuuden ruhtinas. On siis mitä suurimmassa määrin varottava sellaisia eksyttäjiä, jotka kuvittelevat että uskova ihminen voisi olla ilman syntiä.
Tämän kaikkien ihmisten syyllisyyden tunnusti myös Vanhan testamentin profeetta Jesaja kutsumusnäyssään, nimittäin että hän itse on syntinen ja samaten hänen ympärillään olevat ihmiset. Kuitenkin juuri sellaisena syntisenä hän sai kutsun profeetan tehtävään. Jes. 6.
Edelleen on huomattava että tuossa tilanteessa vuonna 738 e.Kr. oltiin toimittamassa ruokaliturgiaa, jossa alttarilta kypsennetty liha oli niin kuumaa että se profeetan suussa tuntui kekäleeltä.
Tuossa samaisessa messussa käytettiin myös suitsuketta niin paljon että koko pyhäkkö tuli savua täyteen. Ortodoksit ja katoliset eivät siis ole lisänneet omiaan vaan ovat vain uskollisesti säilyttäneet jo Vanhan testamentin aikaisen messun liturgian yksityiskohdan.
Samaisesta suitsuttamisesta puhuu myös Paavali kun hän puhuu ”evankeliumin tuoksusta”.
Jälleen Arin kommentti poistettu sillä perusteella että siinä on pelkää toistoa eli jankaamista väitteillä jotka hän on jo useaan kertaan aikaisemminkin esittänyt.
Matias Roto, aivan hyvä että ”tönäiset” neulaa ettei se junnaa paikallaan.
Kuinka seuraavassa Jeesus selkeästi Sanoo seuraajistaan:
1 ”Minä olen totinen viinipuu, ja minun Isäni on viinitarhuri.
2 Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän. (Joh.15)
Siis jokaisen joka on oksastettu Jeesukseen JUMALA PUHDISTAA, siis mikä on voima jolla uskova elää kantaen hedelmää?
Sen voin lohdutuksesksi sanoa että luterilaisilla on vielä mahdollisuus vaikka ko kohdan seuraavissa jakeissa on varoitus:
5 Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä.
6 Jos joku ei pysy minussa, niin hänet heitetään pois niinkuin oksa, ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen, ja ne palavat.
siis joka ei kanna hedelmää hänet heitetään pois ja poltetaan, niin tämä ei koske luterilaisia ennenkuin he kääntyvät pois valheesta eli lapsikasteen ”armosta” ja tekevät parannuksen ja uskovat evankeliumin ja ottavat kasteen ja saavat Pyhän Hengen, siis uudestisyntyvät, SIIS jos tämän jälkeen kun heidät on oksastettu Jeesukseen, tämä kohta on myös heille.
Luterilaisuus on kantanut paljonkin hyvää hedelmää. Luterilaiseen maailmanliittoon kuuluu nykyään 145 jäsenkirkkoa, joihin kuuluu yhteensä yli 70 miljoonaa jäsentä. Luvut pitävät sisällään valtavasti muutosta parempaan niin aineellisen kuin varsinkin hengellisen elämän alueella. Vaikkapa Etiopian evankelinen kirkko Mekane Yesus olisi tutustumisen arvoinen luterilaisuuden hedelmä.
Ari
Kysymys Jeesuksen viinipuu -vertauksesta on erinomaisen hyvä. Tässä muutama näkökohta.
1) Vanhassa testamentissa viinipuuta käytetään kuvaamaan Israelin kansaa. Vertauksen tausta siis ei ole yksilökeskeinen uskonkäsitys vaan koko Jumalan kansan sisältävä uskonkäsitys. Tarkastelun kohteena on Jumalan valitsema kansa.
2) Kun Jeesus vertauksen aluksi sanoo että hän itse on viinipuu ja Jumala on viinitarhuri, niin tällä tulee selville se että Jumalan huolenpito omasta kansastaan saa täyttymyksensä Jeesuksessa Kristuksessa. Jeesus on pelastuksen perustus.
3) Jeesus EI SANO että hän on vain puun runko johon me sitten yksityisinä ihmisinä liitymme kuin oksat. Hän ei myöskään ole vain juuret, ei myöskään vain viinipuun latva.
Jeesus sanoo, että hän on KOKO viinipuu, johon kuuluvat niin juuret, runko, latva kuin myös oksat, siis myös me ihmiset yksityisinä ihmisinä. Sama elämän mahla virtaa kaikissa oksissa. Eri uskovilla ei ole erikseen eri mahloja ja koko puu on yksi kasvi, yksi puu. Emme siis ole Kristuksen ulkopuolella vaan Kristuksessa. Kyseessä siis on kaikkien uskovien yhteinen elimellinen yhteenkuuluvuus yhdessä Kristuksessa.
Jumalan kansa on siis yksi kansa niin että koko kansa on yhtä Kristuksessa.
4) Koska tämä vertaus yhdistää Jeesuksen ja Jumalan kansan niin vertauksen viinipuu on kirkko. Kirkkohan tarkoittaa sanatarkasti Jumalan kansa.
5) Kun Jeesus puhuu viinipuusta irtaantuneista oksista, niin Vanhan testamentin aikana se merkitsi Israelin kansan yhteydestä luopuneita ihmisiä ja Uuden testamentin puolella vastaavasti Jeesuksen kansasta eli siis kirkosta luopuneita ihmisiä. Kirkon ulkopuolella oleva ihminen eli siis yhteisestä Jumalan kansasta vieraantuneet ihmiset kuihtuvat kuin puusta irralleen revitty ranka.
6) Yllä olevasta voidaan myös nähdä että kristittyjen yhteys uskovien seurakunnassa ei ole sellaista että muualla uskonsa saaneet uskoon tulemisensa jälkeen tulevat yhteen ja sen perusteella nimittävät täten muodostunutta joukkoa seurakunnaksi. Viinipuu vertauksessa tällainen asioiden järjestys on kuin puusta irrallaan olevat oksat kerätään yhteen kasaan. Tällaisessa kasassa yksittäiset oksat eivät elä yhdessä vaan ainoastaan lojuvat yhdessä paikassa.
Kirkon yhteys on koko uskon yhteyden lähtökohta. Puu itsessään kasvattaa oksansa. Oksien kasvu alkaa siitä että ne työntyvät puusta ja saavat ravintonsa puun muiden osien kanssa yhteisestä ravinnosta. Näin myös kirkon elämän kokonaisuus on meidän hengellisen elämämme kannalta perustavaa laatua.
Kirkon yhteisestä elämästä tarkastellen, siitä että olemme Jeesuksessa, yhtenä oksana Jeesus -puussa, myös meidän kristittyjen välinen yhteytemme on olemukseltaan paljon syvällisempää ja koko hengellistä olemustamme koskettavaa, kuin vain ihmisten välistä hyvän henkilökemian osoittamista toinen toistaan kohtaan.
7) Viinipuu vertauksen kanssa samassa linjassa on viimeistään 177 j.Kr. Lyonin piispaksi tulleen kirkkoisä Ireneuksen opetus kirkon olemukseen kuuluvasta uskovien yhteydestä, että niin kuin Autuas Neitsyt on neitseellisesti synnyttänyt meidän Vapahtajamme, niin kirkkokin neitseellisesti synnyttää lapsensa.
Arin innokasta kirjoittelua lukiessa ei voi olla huomaamatta sitä, miten siinä toistuu kaksi varsin yleistä teemaa. Ari käsittääkseni pyrkii innokkaasti pitämään oikeaa vanhurskautta voimassa. Tämähän on aivan oikein ja Kristillistä. silloin, kun poiketaan oikeasta opista ja ollaan harhaan menossa, niin mikäpä sen hienompaa, kuin se, että joku asiaan ajoissa puuttuu. Hyvin herkästi tässä kuitenkin mennään itse harhaan. Into voikin pohimmilttaa olla piilevää vihaa ja halu taistella oikean opin puolesta vain omaa kärsimättömyyttä.
Paavali kehoittikin kärsivälliseti neuvomaan oikealle tielle.
Kärsivällisyys on yksi niistä tärkeimmistä hyveistä, joita kasvaneissa kristityissä voidaan havaita.
Pekka
Mielestäni keskustelu olisikin helppoa jos Ari pitäytyisi oikeassa vanhurskauttamisopissa.
Mielestäni ongelmia tulee siitä että hänellä esiintyy sellaista opetusta että kerran vanhurskautettu ei muka enää tekisi syntiä. Tämän opin takia tulee toisten uskovien syyllistämistä, ei muka olla täydellisiä ja mitan täyttäviä. Mielestäni hänen esityksistään ei tule esiin että me kaikki olemme vain ja ainoastaan armahdettuja syntisiä, samaan aikaan itsessämme syntisiä ja Kristuksessa vanhurskautettuja.
Tässäkin ketjussa olen kirjoittanut tästä ongelmasta 29.05.2015 21:46
Vai on miun kärsivällisyys hukassa, no omapa on teidän ajatuksenne itse en sitä tunnista. Vihaisinko ketään kun kerran Jeesus sen kieltää, en sitä tee vaan siitä ilosta ja armosta minkä olen saanut kun Jumala minut armahti omien suurien syntieni jälkeen kun Hän kutsui, siis pimeydessä vaeltajan joka täysin tietämättömänä ja kuulematta Jeesusta eli kaikessa saastaisuudessa. Jeesus paransi paatuneen sydämeni ja vapautti kaikesta joka minua sitoi, siis enää ei ole selityksiä miksi lankean vaan nöyränä tunnustan että MINÄ ITSE sitä halusin.
Toinen on tuo ”väärä vanhurskauttamisoppi” toteamus, kun sen kääntää toisinpäin eli onko luterilaisuudessa oikea vai väärä niin silloin ollaan asian ytimessä eli tutkitaan sitä mikä on saatanasta eikä Jumalasta.
Siis saako lapsi kasteessa sen mitä siinä luvataan, parantaako Jeesus tämän pienen vauvan paatuneen sydämen että lapsi kuulee Jeesuksen äänen ja seuraa Häntä eikä ota mitään harha-oppeja omilta vanhemmiltaan eli onko pieni lapsi ”hyvää maata” joka kasvaa Jumalan Sanan mukaista hedelmää kun sitä kylvetään?
Itse todistan etten todellakaan ollut ja sitä samaa paatuneisuutta ja kuuroutta näen ympärilläni ja myös tässä keskustelussa.
15 Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.’
16 Mutta autuaat ovat teidän silmänne, koska ne näkevät, ja teidän korvanne, koska ne kuulevat.
17 Sillä totisesti minä sanon teille: monet profeetat ja vanhurskaat ovat halunneet nähdä, mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet.
18 Kuulkaa siis te vertaus kylväjästä:
19 Kun joku kuulee valtakunnan sanan eikä ymmärrä, niin tulee paha ja tempaa pois sen, mikä hänen sydämeensä kylvettiin. Tämä on se, mikä kylvettiin tien oheen.
20 Mikä kallioperälle kylvettiin, on se, joka kuulee sanan ja heti ottaa sen ilolla vastaan;
21 mutta hänellä ei ole juurta itsessään, vaan hän kestää ainoastaan jonkun aikaa, ja kun tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin hän heti lankeaa pois.
22 Mikä taas orjantappuroihin kylvettiin, on se, joka kuulee sanan, mutta tämän maailman huoli ja rikkauden viettelys tukahuttavat sanan, ja hän jää hedelmättömäksi.
23 Mutta mikä hyvään maahan kylvettiin, on se, joka kuulee sanan ja ymmärtää sen ja myös tuottaa hedelmän ja tekee, mikä sata jyvää, mikä kuusikymmentä, mikä kolmekymmentä.” (Matt.13)
Ari
En ole milloinkaan kieltänyt sitä ettetkö olisi uskossa. Sen olet selkeästi tuonut esille eikä siinä ole mitään epäselvää.
Sen sijaan olen pyrkinyt tuomaan esille sen aidon ja alkuperäisen kristillisen opin, jota kristikunta jo alusta alkaen on tunnustanut ja johon pitäytynyt ja josta turvansa saanut.
Jumalan sana on voimallinen. Kirkon usko kantaa syntistä ihmistä elämässään eteenpäin. Jumalan lupaus kasteessa annettavasta pelastuksesta ei tule yhtään sen heikommaksi sillä että joku epäuskonsa tähden hylkää tuon iankaikkisen Jumalan antaman lahjan.
Jollakin valtamerellä olevasta aluksesta pudonneen kiukuttelu siitä että on aivan turhaa palata laivalle, koska putosin siitä, vaan että on parempi mennä yksikseen laivan ulkopuolella. Tuollaisella uhmahenkisyydellä alettu uintiretki tulee epäonnistumaan. Sen sijaan se joka vastaanottaa laivasta lähetetyn avun ja tulee toisten mukaan voi yhdessä toisten kanssa päästä perille. Laivan kyky kuljettaa matkutajia ei millään tavoin ole pienentynyt sillä että joku on siitä lähtenyt pois aalloilla ajelehtimaan.
Ihmisten paatuneisuutta päivittelyllä ei tippaakaan päivitetä Jumalan sanan voimaa ja ajankohtaisuutta. Sen sijaan että moititaan kirkkoa, pelastuksen laitosta, meidän on autettava ulos pudonneita pääsemään takaisin pelastuksen paattiin, Jumalan kansan yhteiseen matkaan kohti taivaan ihanaa määräsatamaa.