Kuvassa eläkkeellä ollut Kamerunin luterilaisen kirkon presidentti eli arkkipiispaa vastaava Songsare kotinsa edustalla.
Olimme lähdössä evankeliointimatkalle hänen kanssaan. Hänen aikanaan kirkko meni valtavasti eteenpäin. Kun hän tuli kirkon johtoon, niin oli vaikeaa löytää seurakuntiin lukutaitoisia saarnamiehiä. Kun hän siirtyi Kamerunin protestanttisten kirkkojen neuvoston toiminnanjohtajaksi, niin kirkollamme oli palveluksessaan jopa tohtori tason teologeja.
Eläkkeläisenä hän osallistui ahkerasti evankeliointimatkollemme ja kävimme hänen kanssaan julistamassa monien heimojen alueella.
Kerran hän oli tavannut erään heimopäällikön, joka oli muslimi. Tämä oli sairastunut. Songsare voiteli hänet öljyllä Raamatun esimerkkin mukaan. Heimopäällikkö tuli terveeksi ja kääntyi kristityksi. Hänen alueelleen syntyi luterilainen seurakunta ja ilomme oli suuri tuon alueen uskon kasvusta. Teimme ruhtinaskunnan alueelle vierailla useasti, myös päällikön luona kirkonmenojen jälkeen.
Sairaan voitelu kirkon historiassa
Kautta koko kirkon historian Jumala on näyttänyt suuria ihmeitä ovien avaamiseksi evankeliumille.
Kirkkoisä Origenes on kertonut, että hänen aikanaan noin pari vuosisataa Vapahtajamme syntymän jälkeen valtaosa kirkkoon liittyneistä pakanoista oli tullut mukaan kirkon yhteyteen, koska joko he itse tai joku heidän lähipiiristään oli kokenut parantumisihmeen.
Armenian kansankirkko syntyi vuonna 301 jKr., kun hallitsija oli sairastunut ja saanut voitelun maassa olleelta lähetyspiispalta. Kuningas parani ja kääntyi kristityksi. Kuningas järjesti kristinuskon viralliseksi uskonnoksi. Tuosta alkaen Armeniassa on ollut kansankirkko. Se on kestänyt niin muslimien aikakauden koettelemukset kuin viime vuosisadan turkkilaisten järjestämän kansanmurhan.
Pohjoismaiden avautumiseen kristinuskoon on merkittävästi vaikuttanut Ansgariuksen toimittama sairaan voitelu. Birkan kuninkaan veli oli sairastunut ja Angsgarius toimitti kaavan mukaisen sairaan voitelun. Veli tuli terveeksi ja evankeliumi pääsi vapaammin vaikuttamaan Skandinaaviaan.
Paastoa edeltävä aika
Kirkkovuodessa siirrymme paastoa edeltävään aikaan. Suuntaamme katseemme pääsiäistä kohti. Seuraamme Vapahtajamme tietä kärsimyksiin, ristin kuolemaan ja ylösnousemuksen suureen voittoon.
Kirkkokansan paasto alkaa tuhkakeskiviikosta ja papiston paasto alkaa jo Septuagesimasta. Itse noudatan papiston paastoa omissa oloissani, en siis syö lihaa enkä kananmunia. En kuitenkaan ota liian tiukasta. Välillä pääsee helpommalla, kun syö mitä tarjotaan, ilman liian suuria lisävaivoja.
SUNNUNTAI 31.1.2021
3. sunnuntai ennen paastonaikaa eli Septuagesima
Ansaitsematon armo
Ensimmäinen lukukappale: 1. Sam. 16:1-13
Voitelu Raamatussa ja kirkon elämässä
Vanhassa testamentissa kerrotaan öljyllä voitelusta sekä ihmisille että esineille.
Papisto vihittiin virkaansa pyhitetyllä öljyllä voitelulla. Näin se saivat Pyhän Hengen voitelun virkaansa varten.
Samoin kuninkaat vihittiin virkaansa Pyhän Hengen voitelulla
Myös profeettojen virkaan julkinen valtuutus annetiin öljyllä voitelemisella.
Myös tärkeitä esineitä siunattiin tehtäväänsä öljyllä voidellen. Esimerkiksi Saulin kilpi oli öljyllä voideltu.
Uusi testamentti puhuu Vapahtajastamme Voideltuna eli heprealaisittain Messiaana tai kreikkalaisittaan Kristuksena. Hänessä yhdistyvät Vanhan testamentin aikaiset öljyllä voitelun linjat. Jumalan sanan opettajana hän on profeetta, Jumalan valtakunnan kuninkaana hän on kuningas ja koko maailman uhrikuolemalla hän on toimittanut papillisen uhritoimituksen.
Vanha kirkko jatkoi jo Mooseksen aikana käytössä ollutta perinnettä ja sovelsi sitä kirkon lähetystilanteeseen.
Ensinnäkin. Vanha kirkko käytti öljyllä voitelua ihmisiä kasteoppilaaksi ottaessaan. Pyhän toimituksen avulla vahvistettiin oppilaita kestävyyteen kristinuskon salaisuuksien vastaanottamisessa.
Toiseksi. Kasteen jälkeen konfirmoitaessa käytettiin pyhitetyllä öljyllä toimitettua Pyhän Hengen voitelua. Katolisilla tämän toimittaa aina piispa. Meidän luterilaisessa kirkossamme konfirmaation toimittaa pappi ilman öljyn käyttöä. Ortodokseilla sen toimittaa kastetoimituksessa pappi piispan pyhittämällä öljyllä. Heidän opetuksessaan öljyn käyttö merkityksee Pyhän Hengen vuodattamista:
Kasteen jälkeen toimitetaan välittömästi mirhavoitelun sakramentti. Mirhavoitelu on Pyhän Hengen vuodattamisen toimitus. Kun kaste käsitetään ihmisen lupaukseksi yhdistyä Jumalaan, on mirhavoitelu kirkon tälle lupaukselle antama vahvistus, sinetti.
Kolmanneksi. Öljyllä voitelua on käytetty sairaiden puolesta rukoilemiseen.
Ortodokseilla tämä sakramentti on säilyttänyt alkuperäisen käyttönsä koko ajan. Sairaanvoitelun sakramentista he sanovat:
Jeesus Kristus paransi sairaita yhtenä jumalallisen tehtävänsä osoituksena. Sen vuoksi parantamisen voima säilyy edelleen kirkossa, sillä Kristus on jatkuvasti läsnä Pyhän Hengen kautta.
Sairaanvoitelu on erityinen toimitus, jossa rukoillaan sairaalle parannusta niin ruumiin kuin sielunkin sairauksista. Sairaanvoiteluun kehottaa apostoli Jaakob kirjeessään (Jaak. 5:14-15). Evankeliumeissa kerrotaan, kuinka Jeesuksen opetuslapset paransivat sairaita öljyllä (Mark. 6:13).
Katolisillä sairaan voitelun sakramentti muuttui viimeiseksi voiteluksi. Vatikaanin II konsiilissa sen merkitys palautettiin alkuperäiseen tehtäväänsä sairaiden puolesta rukoilemiseksi.
Meidän kirkossamme sairaiden voitelu ei ole sakramentti vaan pyhä toimitus, joka on yhtenä vaihtoehtona sairaiden luona käynnin liturgiaksi.
Daavid sai Pyhän Hengen voitelun
Samuel sai tehtäväkseen voidella Daavidin kuninkaan virkaan. Daavid sai vastaanottaa kuninkaaksi vihkimyksen jo ennen kuin saattoi ottaa tehtävää vastaan. Tehtävän hoitoon vaadittavan armolahjan hän sai jo toimituksen välityksellä. Hän sai Pyhän Hengen voitelun.
Nykyaikana olen useammankin kerran kuullut puhuttavan ”Pyhän Hengen voitelusta” öljyn käytöstä irrallaan. Puhujat eivät ole tiedostaneet sen konkreettista yhteyttä voitelun toimitukseen ja öljyn käyttööön pyhän liturgian yhteydessä.
Samuelkin toimitti Daavidin voitelun pyhän uhritoimituksen liturgian yhteydessä. Pyhitettyä öljyä hän kuljetti eläimen sarvesta tehdyssä pullomaisessa astiassa.
Septuagesiman ensimmäinen lukukappale
1. Sam. 16:1–13
Herra sanoi Samuelille: ”Kuinka kauan sinä aiot surra Saulia? Minä olen hylännyt hänet, hän ei enää saa olla Israelin kuningas. Täytä öljysarvesi ja lähde liikkeelle! Minä lähetän sinut betlehemiläisen Iisain luo, sillä hänen poikiensa joukosta olen valinnut mieleni mukaisen kuninkaan.” Samuel kysyi: ”Kuinka voin mennä sinne? Jos Saul kuulee siitä, hän tappaa minut!” Herra vastasi: ”Ota mukaasi vasikka ja sano, että olet tullut uhraamaan Herralle. Kutsu Iisai uhriaterialle, niin minä ilmoitan sinulle, mitä sinun pitää tehdä. Voitele kuninkaaksi se, jonka sinulle osoitan.”
Samuel teki kuten Herra oli käskenyt. Kun hän oli tulossa Betlehemiin, kaupungin vanhimmat saapuivat peloissaan häntä vastaan, tervehtivät häntä ja kysyivät: ”Onko kaikki hyvin, näkijä?” Hän vastasi: ”Olkaa rauhassa! Minä olen tullut uhraamaan Herralle. Puhdistautukaa ja tulkaa kanssani uhriaterialle.” Itse hän toimitti Iisain ja hänen poikiensa puhdistusmenot ja kutsui heidät uhriaterialle.
Kun he tulivat ja Samuel näki Eliabin, hän ajatteli: ”Hän se on! Nyt on Herran edessä hänen voideltunsa.” Mutta Herra sanoi Samuelille: ”Älä katso hänen kokoaan ja komeuttaan, sillä minä en hänestä välitä. Herra ei katso kuten ihminen. Ihminen katsoo ulkokuorta, mutta Herra näkee sydämeen.”
Iisai kutsui sitten Abinadabin ja toi hänet Samuelin eteen, mutta Samuel sanoi: ”Tätäkään Herra ei ole valinnut.” Sitten Iisai toi nähtäväksi Samman, mutta Samuel sanoi: ”Tätäkään Herra ei ole valinnut.”
Iisai toi seitsemän poikaansa Samuelin eteen, mutta Samuel sanoi Iisaille: ”Herra ei ole valinnut ketään näistä.”
Sitten Samuel kysyi Iisailta: ”Tässäkö ovat kaikki poikasi?” Iisai vastasi: ”Nuorin on vielä jäljellä, mutta hän on nyt lampaita paimentamassa.” Samuel sanoi Iisaille: ”Lähetä hakemaan hänet. Emme voi aloittaa ateriaa ennen kuin hänkin on paikalla.” Iisai lähetti miehiä hakemaan häntä, ja he toivat pojan mukanaan. Hän oli vielä parraton nuorukainen, kirkassilmäinen ja miellyttävän näköinen. Silloin Herra sanoi: ”Tämä se on, voitele hänet!” Samuel otti öljysarvensa ja voiteli Daavidin siinä veljesten keskellä, ja Herran henki tuli Daavidiin ja pysyi hänessä siitä päivästä alkaen.
