Tänään vietämme Pyhän Henrikin muistopäivää.
Vanhan perimätiedon mukaan piispa Henrik kuoli 20.1.1156 Köyliössä.
Huomenna siis tullee kuluneeksi 860 vuotta hänen marttyyrikuolemastaan.
Sittemmin muistopäivä ”talviheikki” on siirretty päivää aikaisemmaksi.
Nykyisin Köyliön ja Säkylän seurakunnat on liitetty yhteen. Säkylä-Köyliön seurakunta aloitti yhdistettynä 1.1.2016.
Deuterokanonisia eli apokryfikirjojen tekstejä ei ole joka juhlaan käsikirjassamme. Siksi minulla on suuri ilo ottaa tähän päivän teksti Siirakin kirjasta. Kirjan on kirjoittanut Jeesus Siirak.
Tänään ensimmäinen lukukappale on Joosuan eli Jeesuksen oppineen kaiman tekstiä.
Siinä kerrotaan Herran palvelijasta Aaronista. Jumala asetti hänet virkaansa. Aaronin tehtävänä oli toimittaa liturgia ja julistaa Jumalan sanaa.
Uuden liiton aikana tämä erityinen liturgian toimittamisen ja sanan jakamisen tehtävä on kirkossa uskottu sananpalvelijoille kirkon viralle. Kirkon virka on yksi kristillisen kirkon tuntomerkeistä. Viran tehtävä on sanoin ja sakramentein palvella Jumalan kansaa.
Kirkon virka ja yksittäisen kristityn jokapäiväinen todistaminen omassa elämäntilanteessaan eivät ole toisiaan poissulkevia vaan toisiaan täydentäviä ja toinen toistaan tukevia. Kukin omalla paikallaan saa olla kirkastamassa Vapahtajamme kunniaa.
Sir. 45: 15-20
Mooses vihki Aaronin virkaan
ja voiteli hänet pyhällä öljyllä,
ja tästä tuli hänelle ja hänen jälkeläisilleen
ikuinen liitto, joka pysyy yhtä kauan kuin taivas.
Hänen tuli pappina palvella Jumalaa
ja siunata kansaa hänen nimessään.
Herra valitsi kaikkien joukosta juuri hänet
uhraamaan pyhiä polttouhreja,
suitsuttamaan suloisesti tuoksuvaa savua
muistutukseksi Herralle
ja kansan syntien sovitukseksi.
Käskyillään Herra antoi hänelle
vallan tulkita säädöksiä ja määräyksiä
ja opettaa säädökset Jaakobille,
saattaa Israelin tietoon Herran laki.
Hän sai autiomaassa vastaansa toisen heimon miehiä,
jotka olivat hänelle kateellisia:
Datanin ja Abiramin miehet
ja Korahin joukon, joita kaikkia ajoi katkera viha.
Herra näki sen ja suuttui.
Hehkuvassa vihassaan hän tuhosi heidät,
teki kansan nähden tunnusteon
ja poltti heidät tulensa liekeissä.
Herra jakoi yhä enemmän Aaronille kunniaansa,
antoi hänelle oman perintöosan:
hän sai ensimmäisen sadon parhaat hedelmät,
ja ennen muuta hän sai kyllälti leipää.
Muistopäivän tekstit voi lukea osoitteesta:
http://evl.fi/Evkirja.nsf/ppFI?OpenPage&id=0093#lk1
Henrikin surmaajaksi perinteessä mainitulla Lallilla on kristinuskosta peräisin oleva nimi.
Lalli on kansanomainen muoto Lasarus -nimestä.
Tästä nimestä voi päätellä että ensimmäisen ristiretken lähtökohtana on ollut poliittisen vaikutusvallan lisääminen idän ja lännen kirkkojen välisessä kamppailussa ja/tai skandinaavien ja novgorodilaisten välisessä kilpailussa.
Vanhaan ortodoksiseen elämään viittaavat myös sellaiset paikannimet kuin Makkolan kylä Kangasniemessä. Nimi on peräisin Makarios -nimestä. Samaten Mikkelin lähellä oleva Savilahden tienoo on vanhaa ortodoksialuetta.
Näin ollen Lalli nimi kertonee, että ortodoksinen usko on ollut aikaisemmin myös Länsi-Suomessa.
Myös piispa Henrikin nimestä on peräisin moni nimi, tavanomaisista Heikistä ja Henkasta alkaen. Tästä sitten moni Heikkilä tai Heikinkylä on nimensä saanut.
Myös Henti muoto on Henrikin muoto. Tästä Henti -nimestä on peräisin myös sellainen kylän nimi kuin muutaman vuodan takainen Suomen kaupunginosan arvon saaneen Häntälän kylän nimi Somerolla.
Sieltäkös se Häntä-Heikki siis tulee ?
Vain tuolta Heikki -osaltaan.
Häntälässä sen välivaiheisiin lienee kuulunut Henti –> Hentilä —>Häntälä.
Niinpä, ”Härkä-Heikki hännästänsä kyllä tunnetaan…” laulettiin Jussi Kylätaskun riipaisevan järkytävässä näytelmässä Runar ja Kyllikki, missä Härkä Heikki opetti Runarille miehen mallia.