Onko uskonelämäsi keskus syntien voittamisessa ?
Pyritkö enemmän keskittymään uskonelämässä siihen että voittaisit synnit mitä elämässäsi on vai keskitytkö syntien tunnustamiseen?
Uskon että näistä kahdesta vaihtoehdosta löytyy pitkälti kristillisyys mitä maailmalta löytyy tai Suomesta . Ja usein varmaan kaikki kristityt yrittää tulla paremmaksi ihmiseksi ja saada voittoja synnistä , jossakin elämänsä vaiheissa .
Kun pyrimme voittamaan syntimme elämässä niin väistämättä me olemme ajatustemme ja mielemme kanssa , niin että uskonelämme keskittyy itseemme .
Joudumme silloin usein laskemaan rimaa kun näyttää siltä että voittoja ei tule synnistä tai ainakaan tarpeeksi vaan sydän vaatii meiltä enemmän , eikä sydän tunne useinkaan lepoa ja rauhaa .Se kaunis ajatus että nämä muutamat helmasynnit on nyt hyvän kristityn mallista vailla ja kun ne saadaan voitettua niin ihan kelvollinen jopa hyvä kristitty olen . Joskus valo vaan osuu arkaan ja valossa muistuu mieleen että historia ei olekkaan niin ruusuinen eikä edes aika kultaa muistoja kun samat synnit on kulkenut mukana vuosia ja jopa vuosikymmeniä ja musta lista on vain kasvanut . Myös evankeliumi on silloin peitossa , koska olemme keskittyneet oman itsemme kanssa painimaan . Ja tilannetta ei paranna asia jos
Seurakuntayhteys ei tarjoa
Syntientunnustamiselle sijaa
ja jos oppi ei tunnusta ihmisessä asuvaa syntiä .
Silloin ihminen on lain alla enemmän tai vähemmän .
Mutta jos me keskitymme tunnustamaan syntimme
siis toisin sanoen pysymään Kristuksessa niin meidän elämässä on lepoa ja rauhaa,
Koska elämämme ja syntiongelma on saanut
vastauksen . Silloin olemme myös sillä paikalla että tiedostamme synnin olemuksesta sen kauheuden ja itsessämme sen oikein asuvan meissä ja siihen lääke että
vain Kristus voi meitä auttaa
ja alamme janoamaan sitä vapautta ja silloin meillä on oikea tie kohdata syntimme .Ja myös Jumalan mieleistä halua pysyä erossa synnistä paremmin .
Myös se miten ihmisen elämä alkaa näyttäytymään ulospäin , niin usein lain alla elävä ihminen alkaa vaatimaan samoja ponnisteluja muilta ihmisiltä kun itse harjoittaa ja ihminen kasvaa omaan vanhurkauteen , joka suoraan alkaa näkymään tekopyhyytenä ulospäin , omat synnit on peitossa silloin kun toisten synnit näyttäytyvät suurina joskus jopa kadottavina ja oikeustaju on silloin nuhdella toista ja usein itsekkäistä motiiveista . Verraten itseään heikomman veljen edessä .
Kun syntien tunnustamiseen keskittyvä ihminen on niin monesti saanut kokea itsessään sitä synninturmelusta , että jotkut jopa kyllästyvät siihen ja alkavat kuuntelemaan niitä puhujia , jotka lupaavat parempaa ja usein myös kehuvat ja antavat ymmärtää että ihminen voi tulla paremmaksi kun saa voimaa ja henkeä tarpeeksi Jumalalta.
Syntien tunnustaminen vie ihmistä lapseuteen ja nöyryyteen ja oikeaan itsetietoisuuteen . Ja antaa ymmärrystä että jos tahtoo olla vahva niin pitää pystyä olemaan heikko. Mutta armossa saa kasvaa ja huomata että Kristus on tehnyt kaiken puolestani pelastuksen eteen . Silloin myös Jumalan kuva on rakastavampi ja lempeä .
Jeesus kehoitti pysymään hänessä , se on hänen armossa ja anteeksiantamuksessa.
Katse Kristuksessa , joka on tie , totuus ja elämä .
Minun tulis vähetä ja hänen kasvaa . Uskon että syntien tunnustamisen tie vaikka se vie näkemään totuuden meistä itsestämme , niin samalla kirkastuu Jumalan rakkaus ja se suuri armo osaksemme , jota emme osaa ymmärtää miksi se on minua kohdannut , ilman ansioita .
Syntien tunnustaminen on Pyhän Hengen työn seurausta ja siksi tähän tulee liittyä seurakunnan yhteys , että emme tee siitäkin suoritusta ilman Jumalan sanan vaikutusta .
Kristus on voittanut Golgatalla synnin perkeleen ja kuoleman ja tähän voittoon saamme laskea turvamme joka päivä , kun tunnustamme syntimme niin Jumala on uskollinen ja vanhurskas meitä kohtaan .
Pyritkö voittamaan synnit elämässäsi ?
142 KOMMENTIT
JÄTÄ VASTAUS
Timo Gummerus toteat:”” meillä on Jumalan selvä sana emmekä voi historiaa muuttaa ja se ei lopulta ratkaise meidän elämässä yhtään mitään . ””
Siis historiassa tehdyt teot eivät ratkaise meidän elämässä yhtään mitään, siis eikö niistä näekkään onko meidän isiltä peritty uskomme oikea vai väärä, mielestäni juuri niistä näkee olleenko todellisia Jeesuksen seuraajia vai ei? Sanoohan Jeesus juutalaisille jotka kaunistelivat profeetojen hautoja että nämä sanovat etteivät olisi tappaneet näitä mutta samalla he tunnustavat olevansa juuri niiden tappajien uskon seuraajia eli ovat perineet uskonsa heiltä.
Entäpä nykyajassa, kuinka on laita tuolla naapurissa kun saman kirkon jäsenet ovat hyökänneet toiseen mahaan ja tappavat toisiaan eli ortodoksien keskinäinen sota, ovatko he Jumalan asialla vai eivät, onko tuo kirkko Jumalasta vai ei? Kuinka heidän kaste, onko se Jumalasta vai ei? Minä luen Raamatusta että Jeesuksen seuraajat tunnistetaan keskinäisestä rakkaudesta, pitääkö tämä paikkaansa? Rakkaus ei siis tee lähimmäiselle mitään pahaa, eihän?
Ari on unohtanut mitä tarkoittaa: ”Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin.” Jaak.2:10
Sen sijaan, että hän olisi armahtavainen, niin hän tuomitsee kaikki ne, jotka ovat erehtyneet ja eksyneet.
Sen sijaan itseään hän ei tuomitse vaikka on rikkonut yhtä tärkeimmistä; ”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.”
”Mutta sinä, minkätähden sinä tuomitset veljeäsi? Taikka sinä toinen, minkätähden sinä halveksit veljeäsi? Sillä kaikki meidät asetetaan Jumalan tuomioistuimen eteen. Sillä kirjoitettu on: ”Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, minun edessäni pitää jokaisen polven notkistuman ja jokaisen kielen ylistämän Jumalaa”. Niin on siis meidän jokaisen tehtävä Jumalalle tili itsestämme. Älkäämme siis enää toisiamme tuomitko, vaan päättäkää pikemmin olla panematta veljenne eteen loukkauskiveä tai langetusta.” Room.14:10-13
Oletko Ari koskaan ajatellut, että me olemme kaikki Kristittyjä, jotka tunnustamme Jeesuksen Kristukseksi ja Herraksi. Sen sijaan, sinä suhtaudut meihin moniin, vauvana kastettuihin, ikäänkuin me emme olisi saaneet Pyhää Henkeä, vaan, ikäänkuin meiltä puuttuisi Jumalasta tullutta rakkautta ja jotain Kristuksen tuntemisesta?
Kysynkin mitä sinulla on, mitä meillä ei ole, että meitä niin kovasti ruodit, vertaamalla meitä itseesi? Vai etkö juuri sinä ole erottanut itsesi meistä, jotka myös tunnustamme Kristuksen autuutemme Lähteeksi?
Ismo Malinen kysyt:””Kysynkin mitä sinulla on, mitä meillä ei ole, että meitä niin kovasti ruodit, vertaamalla meitä itseesi?””
En ainakaan teiltä löydä rakkautta Totuuteen, siis en löydä teidän kirjoituksista Jeesuksen sanoja vaan ihmis mielen mukaista uskoa.
Yksinkertaisesti voi sanoa Jeesuksen sanoin:
Matt. 7:21
Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
Seurakuntia alettiin perustaa Helluntain jälkeen.
Ari Pasanen löytää kristillisistä seurakunnista vain ihmismielistä uskoa. Maailmassa olevat lähetystyötä tekevät seurakunnat ovat hänelle näkymättömissä. Pasasen kuplassa ei ole ikkunoita. Hänen mielestään Kristus toimii maailmassa ilman seurakuntaansa. Tämä on tietysti harhaoppi.
Jumala lähetti poikansa juuri siksi että olemme syntisiä ja tarvitsemme häntä ja juuri siksi että olemme uskottomia että voisimme saada anteeksi yhä uudelleen ja saada armon osallisuudessa pysyä . Kaikki on täällä suurta armoa ja rakkautta . Ihailen tietyllä tavalla Ivan Puopoloa hänen suhtautumisessa eri ihmisiin ja siinä on meille kristityillekin esimerkkiä . Vaikka äsken oli Miikka Auvinen haastatelussa ja siitä välittyi avoin suhtautuminen . Mietin vaan kun siteraasi Jobia että taitaa kuitenkin olla kiinnostunut kristinuskosta ja etsijöille käy usein hyvin. Meidätkin on kutsuttu kohtaamaan eri ihmisiä niin että näkisimme heissä Jumalan kuvan ja kun katsomme sitten itseemme niin näämme taas ansiottoman armon jota emme käsitä koska meillä ei ole siihen ansioita . Ketään myöskään ei saa ihminen käännytettyä vaan Jumala tekee sen ja myös tahtoo meille antaa viisautta kaikessa kun olemme hänen yhteydessä ja se tarkoitettu pääasiallinen paikka on tietysti Kristuksen ruumiin jäsenyys , Srk. Uskon olemus onkin enemmän luovuttamista ja nöyrtymistä että hän saa vaikuttaa meissä asuvan Pyhä Hengen kautta elämäämme tahtomista ja tekemistä , kuin pyrkimyksillä saatavamme Jumalan suosion . Se on uskontoa että tavoittelemme Jumalan hyväksyntää pyrkien ylös kohti Jumalaa ja se on uskoa että eläisimme siitä että hän tuli alas meidän syntiseen maailmaan ja jopa asumaan meissä henkensä kautta vaikka siellä on myös meidän pahuutemme . Tarvitsemme joka päivä nöyrtyä ja armollisena pyytää rukouksin Isä meidän rukouksen tavoin sitä mitä juuri siinä Jeesus tahtoo meille parhaaksemme .
Voimme aina löytää syntiä ja syntisiä ihmisiä ja kirkkojenkin ja seurakuntien ja pappien syntejä ja kun näin osoitamme niin sormella ja kaivaen niitä niin samalla me myös nostamme itsemme paremmaksi ja onko Jumalan armon edessä siihen kenelläkään ihmisellä varaa – ei todellakaan !
Mielenkiintoista tajunnanvirta tekstiä, siis ymmärrän että ajattelet noin mutta onko se todella noin miten Jumala on pelastuksen tarkoittanut, ei taida olla.
Siis koko VT kertoo juuri ihmisen omasta kyvystä elää Jumalan tahdossa, ei pysty, synnin orjuus on este, vaikka Israelille olisi ollut ”helppoa” elää kun se ”tiesi” että kun elää Jumalan tahdossa niin Jumala varjelee ja siunaa ja kun taas ei elä niin kaltoin käy, eikö olekkin yksinkertaista??? Samoin eikö tänä päivänä ole että kun ihminen ”ymmärtää” paikalliset lait niin kun niissä on teoille seuraukset niin eikö olekkin ”helppoa” olla tekemättä niitä tekoja joista tulee rangaistus, jopa joskus kuolemakin???
Miksi kuitenkin ihmine tekee suuriakin rikoksia (vauvakastettukin) niin että kaltoin käy, synnin orjuus!!!
Nyt evankeliumin sanoma on juuri että Jeesus vapauttaa synnin orjuudesta palvelemaan hengen voimassa Jumalaa, siis ei enää olekkaan orja vaan vapaa, jippii ja AAMEN.
Luterilaiset eivät koe olevansa parempia uskovia kuin muut , vaan usein se tunnelma on hyvin synkkä omasta itsestään .
Uskovaiset ihmiset tekevät syntiä ja myös tietoisesti ja tietäen että se on väärin . En tiedä oletko naimisissa , mutta ei varmaan vieras ajatus ole että haluaa tietoisesti loukata suutuksissaan toista ja silloin siinä ei auta selitellä ja sanoa että suutuin kun SINÄ sanoit … turhaa kun ns paska on housussa , noilla sanoilla ei saa muuta aikaan kuin varmistella sitä että aurinko ehtii laskea ennen kuin riita on sovittu . Joskus on havaittu sitäkin neuvotteluhaluttomuutta että halutaan pysyä pois siitä sovinnosta pitempäänkin ja usein siihen liittyy ilmiö jossa ei ole sanoja ollenkaan . Me tarvitsemme anteeksiantoa ja siksi tulee tunnustaa syntimme ja virheemme .
Tämä sama koskee suhdetta Jumalaan , me uskovat teemme tahallaan syntiä tietoisena ja rikomme Jumalan käskyjä . Koko kristinuskon sanoman merkitys kätkeytyy isosti anteeksiantamukseen .
Meissä on tämän ajan nämä kaksi läsnä , liha se meidän syntiinlangennut luontomme joka ei muutu eikä pyhity . Siinä meidän lihassamme asuu kaikki pahuus ja tämä voi olla luterilaisuuden ulkopuolella oleville vaikea vastaanotettavaksi mutta tämä on Paavalin opetusta ja voin kaivaa sulle kohtia jos niitä epäilet . Mutta meissä asuu myös Pyhä Henki joka ei tee syntiä , koska Jumalasta syntynyt ei sitä voi tehdä . Nyt on kysymys siitä kumpaa me ruokimme elämässämme . Tämä liittyy tämän blogin aiheeseen että onko meidän mielemme keksittynyt taistelemaan sitä pahuutta vastaan joka meissä asuu vai keskitymme kääntämään katseet Kristukseen ja elämään syntientunnustamisen kautta , sillä tiellä että saamme omista armon ja rauhan.
Kristuksessa voimme olla vapaita , mutta täydellisesti sitten kun pääsemme tästä syntisestä ruumiista eroon .
Edelleen siksi tulisi olla sellainen Srk yhteys jossa tunnustetaan syntejä ja turvataan täysin Kristuksen sovitustyöhön .
Epäuskon sanoja, ei noissa ole Jumalan voimaa!!
Minulle ensimmäinen mitä Jumala toi minulle oli Jumalan rauha, siis kun kohtasin hankalia tilanteita niin toimin erilailla kuin ennen ja jälkeenpäin ihmettelin sitä kuinka olin toiminut niin Pyhä Henki avasi Raamatusta Jumalan rauhan kuinka se on yli ymmärryksen käyvä, sitä kun ajatteli ja huomasi että sehän toimii eli antaa rauhan mitä vaikeammissakin tilanteissa eikä hermostu eikä sano loukkaavasti lähimmäiselle. Paras osoitus oli kun keskustelin luterilaisen seurakunnan johtajalle etten voi mennä maallisen isäni luo kun riidellään niin kun hän opetti minulle Jumalan tahdo vanhempien kunnioituksesta niin kun tunnustin tämän synnin niin kun seuraavan kerran menin isäni luo en hermostunut enkä alkanut riitelemään, kiitos JUMALAN RAUHAN, ja se toimi myös aina isäni menehtymiseen asti, KIITOS JUMALALLE jonka rauhassa ja voimassa ja rakkaudessa saan elää.
No kiitos että oot saanut opetusta vaikeaan asiaan ja näinhän Jumala toimii ja antaa rauhan meille kuten on luvannut . Siis syntientunnustamisen tiellä eteenpäin koska kokemukset osoittaa sen . Sitä tarvitsemme jatkuvasti ja loputon rauha on hänellä varattu meille. Seurakunta on latauspaikka että jaksamme ammentaa Jumalan voimaa ja siellä on myös yhteys ja ylistys ja kiitos Jumalalle. Mahtipontisuudesta en etsi Jumalan voimaa , koska se usein kätkeytyy heikkouteen . Lihankäsivarsia saa nostella muut tahot . Jumala toimii siellä missä hän on luvannut olla eikä siellä missä on paljon ihmislihan kiihoketta ja yritystä saavuttaa jotain Jumalasta . Eikö esimerkkisi kuvastanut juuri tätä , kuinka pappi avasi 4 käskyn merkitystä ja sinun sydämesi nörtyi ottamaan sanan vastaan ja antoi rauhan myös sinulle asian suhteen ja saat nyt olla siitä kiitollinen , usein Jumala haluaa antaa meille rauhan rakkaudestaan meitä kohtaan että saamme turvallisesti luottaa häneen .
Vai olisitko toivonut että tämä luterilainen pappi olis kovalla äänellä hypännyt pöydälle ja näyttänyt mistä Jumalan voima on peräisin ? Jumala on niin erilainen. kuin elokuvissa nähty voima . Mieti millainen on hän joka oli täydellinen ja hänellä kaikki valta ja voima ja hän meni ristille . Samaan aikaan se suuruus ja täydellinen pyhyys alistuu heikoksi ja huonoksi ottamaan vastaan sen kaiken maailman syntisaastan . Hän oli niin heikko ettei voinut olla menemättä ristille , koska hän Ari rakasti niin paljon sinua ja minua ja kaikkia ihmisiä . Rakkaudella hän tahtoo meitä kohdata . siksi meidän sydän saisi murtua sen rakkauden edessä että meilläkin olisi sitä rakkautta ihmisiä kohtaan ja kertoa heille sanomasta , suuresta rakkaudesta jota Jumala on pojassaan meille tehnyt ja lahjaksi vastaanotettavaksi
Timo Gummerus toteat:”” Eikö esimerkkisi kuvastanut juuri tätä , kuinka pappi avasi 4 käskyn merkitystä ja sinun sydämesi nörtyi ottamaan sanan vastaan ja antoi rauhan myös sinulle asian suhteen ja saat nyt olla siitä kiitollinen””
Tässä tuleekin mielenkiintoinen jatko keskusteluista ko seurakunnan johtajan kanssa, siis keskustelimme tosi paljon ja kerran hän toi esille kuinka hän ei voi puhua tyttärelleen kun tämä hermostuu hänelle (tytärkin oli ns ”kristillisessä työssä) ja siihen minä taasen kysyin eikö hän ole yhtään huolissaan ko tilanteesta, no siihen se jäi. Kului aikaa ja kuulin että tytär oli sairastunut äkkiä ja kuoli, siihen minä taasen rukoilin ja kysyin Jumalalta miksi niin nuori pienten lasten äiti joka vielä teki hengellistä työtä, niin sain vastaukseksi ”kunnioita isää ja äitiäsi että kaun eläisit”, ottiko isä tämän kun hänelle sen vein, ei vaan suuttui eikä ole enää ollut minuun yhteydessä vaikka oli kesken remontti hänen kotonaan jota tein talkoilla, hän vaan palautti työkaluni toisten tuomana. Mitä tämä kertoo sinulle?
Minusta Ari tuntuu että minun pitäs alkaa kertomaan oman elämän ”kohokohtia ” ja vielä laittaa alvit päälle että päästäs samaan jengiin !
Ei tarvitse, voit poistaa tuonkin kun on henkilökohtainen ko isälle, tuli vaan esimerkiksi kuinka paatunut sydän ei ota vastaan eikä nöyrry Jumalan sanan edessä.
En osaa ottaa kantaa mihinkään tapahtumiin mistä en tiedä eikä se ole minun tehtävä . Ajattelen että meidän täytyy jättää kaikki Herralle ja hänen käsiin eikä me aina ymmärretä merkityksiä eikä elämän kulkua . Kuitenkin kun katse on Kristuksessa niin sieltä ensimmäisenä meille loistaa kirkkaus ja pyhyys jonka edessä meidän tulee nöyrtyä ja tunnustaa syntimme . Jumala haluaa meille näyttää sen mitä meissä on ja minkä takia Kristus kuoli ja sen jälkeen hän tahtoo antaa meille rauhan ja onnellisen elämän hänen yhteydessä jota ei edes maalliset tapahtumat horjuta .
Raamattu puhuu anteeksiantamisesta eikä niinkään anteeksipyytämisestä kuten me usein miellämme . Yhteiskunnassakin perätään julkisia anteeksipyytämisiä mutta ei puhettakaan anteeksiantamisesta . Siksi tuon kuvatun tapahtuvan kohdalla ei sinun eikä minun tule miettiä mikä meni sillä puolella pieleen ja todeta syylliseksi vaan sana kehottaa sinua Ari tuossa tilanteessa antamaan anteeksi !
Ei minulla ole mitään anteeksiannettavaa eli en loukkantunut mistään, ymmärrän kyllä miten asiat on
Voi, Ari! Kuvitteletko, ettei Jumala tee hyvää työtään meissä kun tunnustamme oman vääryytemme? (kaikki vääryys on syntiä)
Totean vain, että Jumala toimii jokaisessa lapsessaan Pyhän Hengen kautta, joka 1. Paljastaa synnin. 2. Paljastaa Vanhurskauden. 3. Tuomion.
”Ja kun hän tulee, niin hän näyttää maailmalle todeksi synnin ja vanhurskauden ja tuomion:
synnin, koska he eivät usko minuun; vanhurskauden, koska minä menen Isän tykö, ettekä te enää minua näe;
ja tuomion, koska tämän maailman ruhtinas on tuomittu.” Joh.16:8-11
Kun ihminen ns. Tulee uskoon, niin hänen syntinsä paljastuu ja samalla hän uskoo ja ymmärtää, että koko maailma on synnin orja. Kun ihminen havahtuu Jumalan Hengen vaikutuksesta omasta vääryydestään, niin Kristuksen evankeliumi vapauttaa hänet synnistä kuolemasta. Luuleeko Ari, ettei Jumala myös pyhitä ja puhdista omaa lastansa? Näin on meille kaikille Kristityille käynyt, et suinkaan ole ainoa, vaikka näyttää, että näin luulet? Ainakin vertaat itseäsi Lutherilaisiin ja heidät olet köykäiseksi havainnut.
Olet Ari ilmeiseti niellyt Pyhän Hengen karvoineen ja esiinnyt täällä sillä varmuudella, kuin olisit ainut, joka on saanut parantua omasta raadollisuudestaan. Yksinkö sinä olet saanut Armon Kristuksessa, eikö ole muita, kuin sinä joita Kristuksen Armo kasvattaa? Ikävää, ettet voi iloita yhdessä meidän muiden Kristittyjen kanssa Herrasta, joka on Kirkon ja seurakunnan Pää.
Ismo Malinen tuot seuraavan:””Kun ihminen ns. Tulee uskoon, niin hänen syntinsä paljastuu ja samalla hän uskoo ja ymmärtää, että koko maailma on synnin orja. Kun ihminen havahtuu Jumalan Hengen vaikutuksesta omasta vääryydestään, niin Kristuksen evankeliumi vapauttaa hänet synnistä kuolemasta””
Voitko sanoa milloin tuo ”ns Tulee uskoon” tapahtuu?
Tietenkin silloin, kun Jumala antaa uskon, etkö tätä tiennyt?
Ismo Malinen siis jos toi ei tapahdu vauvalle kasteessa niin silloinhan myöhemmin tapahtuvana ihminen kääntyykin hakemaan vauvakastetodistustaan ja perustelee sillä mitä perusteleekin jotkut jopa että ovat jo saaneet kasteessaan Pyhän Hengen ja jotkut vieläpä ”tehnett” vauvana parannuksen??????????????
Tässä vaan tulee mieleen kuinka itsekeskeinen on joidenkin usko, siis iloitaan siitä että saadaan omat synnit yhä uudelleen ja uudelleen anteeksi, ei väliä kuinka lähimmäiset kärsii, sitten on että missä on Jumala pelko, onko sitä kun tunnutaan jopa kehuvan kuinka syntiä tehdään surutta, eikö Jumala tuomitse oikeudenmukaisesti jokaisen tekojensa mukaan niinkuin Raamattu selkeästi sanoo.