Onko uskonelämäsi keskus syntien voittamisessa ?
Pyritkö enemmän keskittymään uskonelämässä siihen että voittaisit synnit mitä elämässäsi on vai keskitytkö syntien tunnustamiseen?
Uskon että näistä kahdesta vaihtoehdosta löytyy pitkälti kristillisyys mitä maailmalta löytyy tai Suomesta . Ja usein varmaan kaikki kristityt yrittää tulla paremmaksi ihmiseksi ja saada voittoja synnistä , jossakin elämänsä vaiheissa .
Kun pyrimme voittamaan syntimme elämässä niin väistämättä me olemme ajatustemme ja mielemme kanssa , niin että uskonelämme keskittyy itseemme .
Joudumme silloin usein laskemaan rimaa kun näyttää siltä että voittoja ei tule synnistä tai ainakaan tarpeeksi vaan sydän vaatii meiltä enemmän , eikä sydän tunne useinkaan lepoa ja rauhaa .Se kaunis ajatus että nämä muutamat helmasynnit on nyt hyvän kristityn mallista vailla ja kun ne saadaan voitettua niin ihan kelvollinen jopa hyvä kristitty olen . Joskus valo vaan osuu arkaan ja valossa muistuu mieleen että historia ei olekkaan niin ruusuinen eikä edes aika kultaa muistoja kun samat synnit on kulkenut mukana vuosia ja jopa vuosikymmeniä ja musta lista on vain kasvanut . Myös evankeliumi on silloin peitossa , koska olemme keskittyneet oman itsemme kanssa painimaan . Ja tilannetta ei paranna asia jos
Seurakuntayhteys ei tarjoa
Syntientunnustamiselle sijaa
ja jos oppi ei tunnusta ihmisessä asuvaa syntiä .
Silloin ihminen on lain alla enemmän tai vähemmän .
Mutta jos me keskitymme tunnustamaan syntimme
siis toisin sanoen pysymään Kristuksessa niin meidän elämässä on lepoa ja rauhaa,
Koska elämämme ja syntiongelma on saanut
vastauksen . Silloin olemme myös sillä paikalla että tiedostamme synnin olemuksesta sen kauheuden ja itsessämme sen oikein asuvan meissä ja siihen lääke että
vain Kristus voi meitä auttaa
ja alamme janoamaan sitä vapautta ja silloin meillä on oikea tie kohdata syntimme .Ja myös Jumalan mieleistä halua pysyä erossa synnistä paremmin .
Myös se miten ihmisen elämä alkaa näyttäytymään ulospäin , niin usein lain alla elävä ihminen alkaa vaatimaan samoja ponnisteluja muilta ihmisiltä kun itse harjoittaa ja ihminen kasvaa omaan vanhurkauteen , joka suoraan alkaa näkymään tekopyhyytenä ulospäin , omat synnit on peitossa silloin kun toisten synnit näyttäytyvät suurina joskus jopa kadottavina ja oikeustaju on silloin nuhdella toista ja usein itsekkäistä motiiveista . Verraten itseään heikomman veljen edessä .
Kun syntien tunnustamiseen keskittyvä ihminen on niin monesti saanut kokea itsessään sitä synninturmelusta , että jotkut jopa kyllästyvät siihen ja alkavat kuuntelemaan niitä puhujia , jotka lupaavat parempaa ja usein myös kehuvat ja antavat ymmärtää että ihminen voi tulla paremmaksi kun saa voimaa ja henkeä tarpeeksi Jumalalta.
Syntien tunnustaminen vie ihmistä lapseuteen ja nöyryyteen ja oikeaan itsetietoisuuteen . Ja antaa ymmärrystä että jos tahtoo olla vahva niin pitää pystyä olemaan heikko. Mutta armossa saa kasvaa ja huomata että Kristus on tehnyt kaiken puolestani pelastuksen eteen . Silloin myös Jumalan kuva on rakastavampi ja lempeä .
Jeesus kehoitti pysymään hänessä , se on hänen armossa ja anteeksiantamuksessa.
Katse Kristuksessa , joka on tie , totuus ja elämä .
Minun tulis vähetä ja hänen kasvaa . Uskon että syntien tunnustamisen tie vaikka se vie näkemään totuuden meistä itsestämme , niin samalla kirkastuu Jumalan rakkaus ja se suuri armo osaksemme , jota emme osaa ymmärtää miksi se on minua kohdannut , ilman ansioita .
Syntien tunnustaminen on Pyhän Hengen työn seurausta ja siksi tähän tulee liittyä seurakunnan yhteys , että emme tee siitäkin suoritusta ilman Jumalan sanan vaikutusta .
Kristus on voittanut Golgatalla synnin perkeleen ja kuoleman ja tähän voittoon saamme laskea turvamme joka päivä , kun tunnustamme syntimme niin Jumala on uskollinen ja vanhurskas meitä kohtaan .
Pyritkö voittamaan synnit elämässäsi ?
142 KOMMENTIT
JÄTÄ VASTAUS
Itsekeskeistä on se usko , joka ei tunnusta syntejä eikä usein koe tekevänsä syntiä toisia kohtaan . Aina kun uskova tekee syntiä niin hän joko nöyrtyy ja pyytää anteeksi tai sitten omavanhurkaudella selittelee ja väheksyy omia rikkomuksia . Ei ole muuta tietä kuin armon tie uskovalle jossa täytyy yhä uudestaaan nöyrtyä Jumalan edessä . Paavali ilmaisee asiasta : sitä hyvää mitä tahdon en tee ja sitä pahaa mitä en tahdo niin teen . Onko tuo Paavalin lause Ari sinulle tuttua?
Onko anteeksipyytäminen ja nöyrtyminen mukava asia meidän lihalle kun sitä niin kevyesti kertoilit . Jumalan pelko on viisautta että emme tekisi syntiä mutta samalla olemme valehtelijoita jos sanomme että meillä ei ole syntiä . Mutta se myös sitä että me nöyrrymme Jumalan edessä ja anoen pyydämme syntimme anteeksi . On turhaa puhua isolla äänellä Pyhästä Hengestä jos ei ole tunnustettavia syntejä , kuten täällä joku kirjoitti siitä mikä tehtävä on PH ilmoittaa meille . Se vaan on teatteria sellainen uskonnollisuus Pyhän Jumalan edessä että ihmiset olisivat saavuttaneet jonkun korkeamman tilan . Lähde Ari vaeltamaan pariksi viikoksi erämaahan jonkun kaikista pyhimmän veljen kanssa niin olet sokea jos sanot ettei syntiä myös näy ulospäin . Siinä valheessa elää omavanhurskaat kun heillä ei ole kuin muutamia tekosyntejä ja ovat hyvin herkkiä tuomitsemaan toisia ihmisiä . varsinkin heikompia veljiä .
Timo Gummerus tuot kysymyksen minulle:”” Paavali ilmaisee asiasta : sitä hyvää mitä tahdon en tee ja sitä pahaa mitä en tahdo niin teen . Onko tuo Paavalin lause Ari sinulle tuttua?””
Muistan kun nuorna uskovana (ennen omaa kastetta) keskustelin seurakunnan johtajan kanssa juuri tästä ja olimme erimieltä eli hän samaa kuin sinä ja minä taasen toista, sitten hän niin innoissaan keksi että etsii novumista tähän ratkaisua, niinpä hän luki sieltä ja siinä sanottiin että tuo tarkoittaa Paavalia ennen uskoontuloa niinkuin minä olin asian jo ymmärtänyt.
Siis kuinka kukaan voi edes ajatella (kun sanoo uskovansa Raamattuun) että Paavali olisi tehnyt syntiä niin että ei itse olisi hallinut tekojaan, mistä sen voi edes pienessä määrin todeta Raamatusta? (siis uskoontulon jälkeen)
Paavalin kääntyminen on todella hyvä esimerkki niin lihallisen uskovan kuin hengellisen uskovan erosta, siis ennen Paavali toimi täydellisesti lihassa ja mtä hän teki, kiihkoili oman uskonsa puolesta jopa murhaan asti, ei hän todellakaan ymmärtänyt mitä teki eli tekikö Jumalan tahdon vai ei, sokea ja paatunut sydän.
Entäpä kun hän kääntyi, miten uusi hengellinen ihminen näkyi Paavalin elämässä?
Näkyikö Pyhän Hengen voima ja johdatus Paavalin elämässä? Miten Paavali julistus erosi aiemmasta?
Ari, tuota väitettä, ettei Paavali ollut vielä tullut uskoon, kun hän kirjoitti Roomalaisille, voidaan pitää sekavana harhana, jota vain lakihenkinen ihminen voi väittää todeksi. Totuus on juuri päinvastainen.
Paavali jatkaa saman kirjeen (Room.7) lopussa:
”Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;
sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin, mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.
Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.” Room.7:21-25
Tuo on jokainen uudelleen syntyneen ihmisen tuntemus ja kokemus, sillä luonnollinen ihminen ei voi ymmärtää, miten ihminen voi olla samaan aikaan syntinen ja Pyhä, Armahdettu Kristitty. Paavali nimenomaan olisi halunnut olla täydellinen ilman syntiä, mutta Pyhä Henki paljasti hänelle itsessään asuvan synnin ja myös Jumalan Armon Kristuksessa. Vain Jumalan Pyhä Henki paljastaa perisynnin, joka ei ole näkyvä, vaan se on uskottava Jumalan Sanan vaikuttamana. Näin myös totaalinen synti ihmiskunnassa ja yksittäisessä ihmisessä on paljastuva uskon kautta.
Jumala Vanhurskauttaa Jumalattoman uskon kautta. Siis yksin uskon kautta, ettei kukaan voisi kerskailla, kuinka hän on tullut synnittömäksi omalla elämällään, Pyhän Hengen avulla. (Synergia)
Huomaa, Ari, että Paavalin kirjeet on kaikki kirjoitettu Pyhän Hengen vaikutuksesta. Olet saanut väärää opetusta…
Ismo Malinen:””Jumala Vanhurskauttaa Jumalattoman uskon kautta. Siis yksin uskon kautta, ettei kukaan voisi kerskailla, kuinka hän on tullut synnittömäksi omalla elämällään, Pyhän Hengen avulla. (Synergia)””
Siis mitä on tuo usko, miten sen liität vauvakasteeseen eli mitä sitten vauva saa kasteessaan?
Lueppa nyt Room.7 jälkeen, kunka voit sanoa ettei Paavali kirjoittanut että uskovalla on voima voittaa kiusaukset ja elää Pyhän Hengen mukaan?
Room.8:5 Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli.
6 Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha;
7 sentähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan.
8 Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset.
9 Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.
10 Mutta jos Kristus on teissä, niin ruumis tosin on kuollut synnin tähden, mutta henki on elämä vanhurskauden tähden.
11 Jos nyt hänen Henkensä, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen Jeesuksen, on eläväksitekevä myös teidän kuolevaiset ruumiinne Henkensä kautta, joka teissä asuu.
12 Niin me siis, veljet, olemme velassa, mutta emme lihalle, lihan mukaan elääksemme.
13 Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää.
14 Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia.
15 Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: ”Abba! Isä!”
16 Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.
Siis mitä on uskosi, onko se lihan mukaista vai hengen, minä näen että se on lihan mielen mukaista.
Ari ; totuus omasta itsestä on avain ymmärtää kasteen ja ehtoollisen merkitys . Kristus on lahja meille ja armosta saamme vastaanottaa hänet . Paavalin sanat omasta itsestään lausutut on hyvä esimerkki että ne ei istu muuhun kristillisyyteen kuin siihen että ihminen on pohjimiltaan syntinen ja vihollinen Jumalan tahtoa kohtaan ja ei tahdo ottaa vastaan rakkautta totuudessa . Konteksti on selvä että Paavalin sanat .. sitä hyvää mitä tahdon jne. on sanottu opetuksena Rooman seurakunnalle ei Saulus Tarsolaisena .
Jos meille ei kirkastu totuus itsestämme , niin meidän uskoomme tulee epäraamullisia epäjohdonmukaisuuksia ja sanontoja jotka ei nouse sanasta.
On yhden kahden lauseen teologiaa josta rakennetaan oppia ilman kontekstia ja kokonaisuutta yhdenmukaista raamatullista oppia.
Puuttuu myös raamatullinen traditio , josta puuttuu vanhatestamentillisen esikuvallisuus.
Korostetaan henkilökohtaista uskoa , ilman todellista seurakuntayhteyttä , ei siis raamatusta nousevaa yhteistä uskoa .
Ykseyttä ei ole kun ei ole tunnustusta , johon usko nojautuu, joka on alkuseurakunnasta lähtien ollut tärkeää , että on sanoitettu uskon perustus . Syntikäsityksen epäselvyys , tuottaa suurimmat ongelmat kun on kuin oman elämän synninmittari jolla lopulta aletaan mittaamaan läheisten uskoa . On kuin kielto päällä kuin päihderiippuvaisella . Ei silloin avaudu Kristuksen sovitustyö lahjana meille , vaan siihen kätkeytyy ansioillisuus . Jumalan lapseksi ottaminen mietitään ihmisjärjellä eikä lahjan ominaisuudessa . Pidetään mahdottomana että Jumala voisi lahjoittaa uskoa ja Pyhää Henkeä kenelle vaan , mutta itselle kyllä koska elämän syvät synnillisetkin elämänvaiheet nähdään ansioillisuuteena , joista halutaan todistaa suuruutena , koska tarinasta täytyy nousta sankarin osuus . Monelle tämä on niin mieluista että että kymmenien vuosien jälkeen ei ole joskus muuta julistusta kuin tämä . Rukouksia rukoillaan asioista joita Jumala on jo luvannut antaa ja paljastuu että ei tunneta sanaa . Ei voida käsittää että samaan aikaan ihminen on syntinen ja myös Pyhä Henki asuu minussa .
Kiitos ja ylistys ei nouse Kristuksen hyvyydestä vaan siihen pyritään ja oikein opetellaan miten opitaan ylistämään . Kristuksen sovitustyö ei koske tietysti kuin vain meitä jotka olemme tehneet oikean ratkaisun , vaikka Kristus on sovittanut kaikkien ihmisten synnit , pienien ja isojen , mykkien , kuurojen , murhaajien ja aivan kaikkien . Evankeliumi on ehdollista ja julistukseen kytketään vaatimuksia
Raamattu on yhtenäinen kirja ja oppi on yhtenäinen . Tänään ja tästä ja heti saadaan kääntää katse Kristuksen sovitustyöhön ja omistaa tänään raamatunlupaukset , yksikin ehto tälle on harhaoppia , saatannallista valhetta yritystä peittää totuus : Kristus on meille lahjaksi annettu !!!!!!
Timo Gummerus:””Raamattu on yhtenäinen kirja ja oppi on yhtenäinen . Tänään ja tästä ja heti saadaan kääntää katse Kristuksen sovitustyöhön ja omistaa tänään raamatunlupaukset , yksikin ehto tälle on harhaoppia , saatannallista valhetta yritystä peittää totuus : ””
Puhuuko Jeesus Jumalan sanoja vai tuota mainitsemaasi ……….., en edes viitsi kirjoittaa tuota mitä kirjoitit siitä kun on ehto pelastukselle kun Jeesus selkeästi sanoo:
Luuk. 13:3
Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte.
Minä uskon tuohon ja uskon että Jeesus puhui Jumalan sanoja eikä …….
On vaan mielenkiintoista kun koko evankeliumi puhuu luopumisesta eli ihmisen tulee luopua kaikesta ja lähteä seuraamaan Jeesusta, sitten niin korkealla paatolsella tuodaan ettei voi olla yhtään ”ehtoa”, mistä tämä tulee?
Jeesus sanoo:
Matt. 16:25
Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.
Siis kenen sanoissa on iankaikkinen elämä, JEESUKSEN, ei Lutherin tai kirkon tai seurakunnan tai……
Saatana tahtoo valheillaan pitää ihmiset poissa parannuksesta niin ettei vaan kukaan sitä tekisi ja pelastuisi.
2. Piet. 3:9
Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.
Jumalan asuvainen henki johdattaa meitä ja muistat varmaan Jeesuksen sanat Pietarille hiilivalkealla , sinut vyöttää toinen ja menet sinne minne et tahdo …
Uskallat siis Ari mennä kerran kolmiyhteisen Jumalan eteen ja sanoa että olet tehnyt parannuksen ? Lisäarvona kuuliaisuuden askel – aikuiskaste
Ajattelen että ainut turva Kristuksen sovityössä ja siinä Kristuksen voitossa synnistä perkeleestä ja kuolemasta jossa on ylösnousemisen voima ja tähän kuolemaan , voittoon meidät on kastettu ja siinä pysyä .
Minulla on Ari ikäviä uutisia että et voi saada edes sanan mukaan pysyvyyttä ehtoolisessa raamatun mukaan jos et tunnusta Jeesuksen sanoja : joka syö minun ruumiini ja juo minun vereni pysyy minussa ja minä hänessä ja olen viimeisenä päivänä herättävän hänet . Et saa edes ehtoollista luterilaisen tunnustuksen mukaan jos et yhdy Jeesuksen sanoihin että et juo ja syö sitä turmioksi , kuten raamattu opettaa koska veressä on sielu raamatun opetuksen mukaan . Ehtoollisen vietto oli jo vanhassa testamentissa ja silloin jo juotiin ja syötiin Kristus . Lue korinttolaiskirje 10 luku eka kirje . Sellaiset mehu ja keksihetket ovat irvikuva Herran Pyhän alttarin edessä . Kuullostaa kenties kovalta mutta sana on selvä . Vapaiden suuntien ehtoollisen vietot ovat muisteluhetkiä jotka eivät liitty todellisena ei Kristuksen sovitustyöhön eikä kasteeseen vaan ovat samaa ansioillista jatkumoa kuuliaisuuden askeleen kanssa . Ihmiset käy kuin muistohetkessä kuin hautuumaalla muistelemassa ja merkitys jää täysin raamatun opetuksien ulkopuolelle . Ilman tradiotiota ihmisjärki on kasannut merkityksiä ,ilman raamatun ilmoitusta .
Timo Gummerus toteat:””Uskallat siis Ari mennä kerran kolmiyhteisen Jumalan eteen ja sanoa että olet tehnyt parannuksen ? Lisäarvona kuuliaisuuden askel – aikuiskaste””
Mitä Jeesus teki, oli Jumalalle kuuliainen ja Jumala Hänet kirkasti sen takia. Meillekkö ei kuuliaisuus kuulu, eikö meidän tule olla kuuliaisia Jeesukselle eli Hänen sanalleen.
Joh. 3:36
Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä.”
Joh. 12:48
Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä.
Miksi Ari usein korostat luopumista ja seuraamista , mutta Kristuksen osallisuus on luopumista synnistä , on absurdia että kirjoitat noita ja olet seurakuntaopin kannattaja jossa ei ole edes synnintunnustusta eikä Isä meidän rukouksen arvo ole mitään kun monisanaiset omat rukoukset on niitä tärkeämpiä .
Jumala tahtoo vaikutta meissä tahtomista ja tekemistä , mutta miten se voi tapahtua jos olemme jo niin hyviä että emme tarvitse armoa ja anteeksiantamusta ? Miten astiaa voi täyttää kun se on jo täynnä ? Se ei paranna tilanne että sormet näyttää naapuria kohden kun Kristus tahtoo levittää lävistetyt kätensä meille .
Mistähän tuon olet saanut, kyllä minulle juuri Isä meidän rukous on tärkeä.
Missä olen osoitellut toisten syntejä, en ainakaan tarkoituksella, se että tuon esille sen valheen jota julistatte ei ole tuomitsemista eikö synnin osoittelua.
Synti ei ole ongelma vaan se ettette kuule Jeesuksen ääntä ja seuraa Häntä vaan lihan mielen mukaan harjpoitatte uskoanne.
Jätän nyt tämän ”keskustelun”, ei ketään voi toinen ”pakottaa” uskoon eli parannukseen, ei vauvaakaan kasteen kautta eikä varsinkaan aikuista jolla on paatunut sydän ellei Jumala sitä tee.
Jumalan rakkaus ja lupaus ei ole kuin rakkautta – LAHJAA.
Kerro nyt Ari mitä se parannus sulle on – ok sen sinä sanoitit ja kerroit aikasemmin myös kokemuksen tasolla .
Miten sinä sitä parannusta tahdot tarjota ihmisille , kerro omin sanoin ?
Parannus on kääntymistä Jumalan puoleeen kun Jumala on Pyhän Hengen kautta näyttänyt ihmiselle synnin ja avun tarvitsevuuden . Mihin sinä haluat johdattaa ihmistä kun hän on synnintunnossa ja tarvii apua ? Ehdotatko jotain seurakuntaa ? Mitä jos ihminen kysyy mikä on hyvä Srk , missä sinä Ari käyt? Tai mitä sanot ihmiselle kun hän tekee kuolemaa ? Sanotko hänelle että tee parannus ja hän voi kysyä mitä se tarkoittaa ?
Vai voitko siinä hetkessä kertoa hänelle mitä Kristus on tehnyt hänen puolestaan ja hän saa tässä ja nyt ottaa vastaan Kristuksen sovitustyön ja silloin ihminen sanoo että on niin huono ja paha koska Pyhä Henki näyttää synnit hänelle . Silloin saat julistaa hänelle evankeliumia ja jos paimen on käytössä niin pyydät jakamaan ehtoollista kun hän saa antaa synninpäästön ja voi myös yleisen pappeuden vuoksi julistaa synnit anteeksi jos ymmärtää asiaa . Jumalan armo on meidän ymmärrystä suurempi
On kauhean julmaa ajattelua että vaikka sana selvästi sanoo että lupaukset on annettu lapsille ja Jeesus kehoitti tuomaan lapsia hänelle niin ei saa. Eikö Ari sinulle merkitse alkuseurakunnan tapa ja pitkä traditio mitään että Jeesuksen kastekäsky koskee lapsia eikä vaadi ansioita .
On uhkarohkeaa ja tietämätöntä julistaa että alkuseurakunnan ajoista lähtien on kaikki ollut väärässä ja sitten on jumala ilmaissut tottuden uudestikastajille 1600luvun jälkeen .
Missä olet yhdessä kuollut Kristuksen kanssa ? Etsi tähän raamatusta vastaus
Blogin aiheeseen sopiva opetus osui silmiini, on myös Arille hyvä jos malttaa kuunnella…
https://youtu.be/it24aj6uZ4I
Timo, kirjoitat:
”Ykseyttä ei ole kun ei ole tunnustusta , johon usko nojautuu, joka on alkuseurakunnasta lähtien ollut tärkeää , että on sanoitettu uskon perustus . Syntikäsityksen epäselvyys , tuottaa suurimmat ongelmat kun on kuin oman elämän synninmittari jolla lopulta aletaan mittaamaan läheisten uskoa .”
Ensimmäiset lauseet ovat tuulesta temmattuja, koska:
Ykseys on sama kuin Jeesus on Isän kanssa yksi ja me Jeesuksen seuraajat olemme Jeesuksen kanssa yksi / heis kr., vt. Joh.10:30 ja 17:22.
Suomeksi tämä on käännetty ”yhtä”, mikä sana johtuu sanaan yhteys. Kaikki Raamatun käännökset kääntävät sanan ”heis” yksi. Eli Jumala on yksi ei samaa asiaa, niinkuin katoliset käännökset tulkitsevat.
Jumala on yksi ja Jumalan ihmiseen puhaltama Henki on Jumalaa. Ei ole yhteyttä vaan on ykseys. Ykseyttä ei tietenkään ole, ellei ole tullut uskoon.
Mistä ”tunnustuksesta” puhut, koskien alkuseurakunnan tunnustusta. Otaksun kuitenkin, ettet viittaa Nikeian uskontunnustukseen tai Apostoliseen, koska näiden sanoituksessa, koskien Nikeiaa lähinnä on toiseksi viimeinen lause, jota ei Raamattuun ole kirjoitettu.