Minulta on kysytty, miten Raamatun pohjalta voi päätyä kannattamaan kahden miehen tai kahden naisen välistä avioliittoa ja sen kirkollista vihkimistä. Mikään perustelu ei vakuuta kaikkia ihmisiä, ei tämäkään.
Erilaiset vihki- ja siunaustoimet eivät yleensä perustu Raamatussa olevaan selkeään käskyyn. Ne perustuvat siihen, että erilaisissa taitekohdissa ihmiset haluavat kääntyä Jumalan puoleen ja pyytää häneltä siunausta ja varjelusta. Ne poikkeavat tässä kasteesta ja ehtoollisesta, joista on nimenomainen Jeesuksen sana. Asetussanojen puute ei ole siunauksen tai vihkimisen este. Tästä ei seuraa, että Raamatun pohjalta voitaisiin tai pitäisi siunata mitä hyvänsä.
Keskustelussa on toistuvasti ollut esille luomiskertomus: Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi ja siunasi heidät. Kertomus voidaan tulkita ahtaasti ja yksilökeskeisesti: Jumala loi ihmisen heteroseksuaaliseksi mieheksi ja heteroseksuaaliseksi naiseksi ja siunasi heidän kahden liiton. Kertomus voidaan tulkita väljemmin niin, että mies ja nainen sisältävät myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Ahtaan ja väljän tulkinnan eron tulee ymmärrettäväksi, jos ajattelemme vaikkapa intersukupuolista ihmistä, joka ei ole täysin mies eikä nainen. Edelleen siunaus voidaan ymmärtää yksilökeskeisyyden sijaan kollektiivisesti yhteisöä koskevaksi. Siis esimerkiksi lapseton täti, setä tai eno voi olla osallinen siunauksesta, kun hän hoitaa veljen tai sisaren lapsia. Ahdas ja yksilökeskeinen tulkinta nostaa ihmisyyden normiksi heteroseksuaalin hedelmällisen miehen ja heteroseksuaalin hedelmällisen naisen. Väljä tulkinta sukupuolista ja kollektiivinen tulkinta siunauksesta antavat täyden ihmisyyden myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille ja lapsettomille. Kysymys ei ole siitä, kumpi on oikea tulkinta, vaan kumman tulkinnan me itse kukin valitsemme.
Edelleen keskustelussa on viitattu 3. Mooseksen kirjan kieltoon maata miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan. Tämä voidaan tulkita ikuiseksi kielloksi kaikille homoseksuaaleille suhteille. Silloin kuitenkin vähätellään sitä eroa, joka oli muinaisen Lähi-idän kulttuurilla ja omallamme. Silloin miehen makaaminen niin kuin naisen kanssa maataan oli miehen häpäisemistä ja yhteisön silmissä törkeä rikos. Tänä päivänä kahden toisistaan välittävän ihmisen sitoutuminen on suomalaisen yhteiskunnan hyväksymä ja yleisesti myönteisenä pidetty asia. Voi ajatella, että miehen makaamiskielto on Jumalan sana, mutta eri tilanteessa kuin missä elämme.
Toisaalta luterilaisuudessa on aina tehty ero Raamatun pysyvän totuuden ja aikaan sidotun aineksen välillä. Tätä eroa ei ole tehty Raamatun sanamuodon perusteella. Siksi tulkinta, että miehen makaamiskielto kuuluu Raamatun aikaansa sidottuun, on täysin asiallinen ratkaisu.
Paavali kirjoittaa: Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen, ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. (Rm 1:26b-27a) Monet homoseksuaalit ovat kokeneet, että tämä kohta ei koske heitä, koska he eivät ole koskaan vaihtaneet seksuaalisuuttaan toiseksi. Ne, jotka haluavat argumentoida tällä kohdalla homo- ja lesbosuhteita vastaan joko ohittavat koko asian merkityksettömänä tai väittävät kaikkien ihmisten olevan pohjimmiltaan heteroita.
Tässäkin kohdassa voidaan tehdä ero Raamatun pysyvän totuuden ja aikaan sidotun aineksen välillä. Siksi tulkinta, että Paavali toistaan oman aikansa juutalaisen näkemyksen, joka kuuluu Raamatun aikaansa sidottuun, on täysin asiallinen ratkaisu.
Toinen Paavalin kohta, johon vedotaan ovat 1 Kor. 6:9 paheluettelossa esiintyvät sanat arsonokoites ja malakoi. Kummankaan sanan merkitys ei ole yksiselitteinen. Sana arsenokoites esiintyy ensimmäisen kerran kreikan kirjallisuudessa Paavalilla ja sen myöhemmät esiintymiset riippuvat tästä kohdasta. Täyttä varmuutta ei ole, mutta paras arvaus on, että sana tarkoittaako homoseksuaalia prostituoitua. Malakos merkitsee pehmeää ja viitannee naismaiseen mieheen. Näiden tulkitseminen tarkoittamaan kaikkia homoseksuaaleja on tekstin ylitulkintaa; siitä voi keskustella, kuinka paljon ylitulkintaa.
Tämänkin kohdan voidaan katsoa heijastavan Paavalin aikaansa sidottuja käsityksiä. Lisäksi on syytä huomata, että Paavali ei kummassakaan kohdassa ota kantaa homoseksuaalisiin suhteisiin vaan argumentoidessaan ihan toisesta asiasta tulee sanoneeksi jotakin (kielteistä) tästäkin asiasta.
Yhteenvetona kohdista, joiden perusteella on katsottu, että Raamattu estää vihkimästä kahta miestä tai kahta naista keskenään avioliitto, voi todeta seuraavaa. Raamattua voidaan tulkita niin, että kahta miestä tai kahta naista ei voi vihkiä avioliittoon. Mutta hyvin perustein voidaan argumentoida, että kohdat eivät puhu samasta asiasta kuin me 21. vuosisadalla. Toisaalta voidaan argumentoida, että kohdat heijastavat oman aikansa käsityksiä, eivätkä ole normatiivisia nyky-kirkolle. Itse en näe, että uskollisuus Raamatulle estäisi vihkimästä kahta miestä tai kahta naista avioliittoon.
Jeesuksen eettisen opetuksesta nostan kaksi, minulle keskeistä, lausumaa. Ensimmäinen kuuluu: Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat. (Mt 7:12) Tulkitsen tätä niin, että kun itse tahdon omalle parisuhteelleni yhteisön tunnustuksen, minun tulee antaa sama tunnustus myös lähimmäiseni parisuhteelle.
Jeesus kulki edelleen ja meni sen seudun synagogaan. Siellä oli mies, jonka käsi oli surkastunut. Fariseukset tahtoivat nostaa syytteen Jeesusta vastaan ja kysyivät häneltä: ”Saako sapattina parantaa?” Jeesus vastasi heille: ”Jos jollakulla teistä on lammas ja se putoaa sapattina kuoppaan, niin kai hän tarttuu siihen ja nostaa sen sieltä ylös! Ja onhan ihminen paljon arvokkaampi kuin lammas. Kyllä sapattina on lupa tehdä hyvää.” Sitten hän sanoi miehelle: ”Ojenna kätesi.” Mies ojensi kätensä, ja se tuli ennalleen, yhtä terveeksi kuin toinenkin käsi. Mutta fariseukset menivät ulos ja ryhtyivät suunnittelemaan, miten saisivat Jeesuksen raivatuksi pois tieltä. (Mt 12: 9-14). Tulkitsen tämän niin, että Jeesuksen julistuksessa ihmisestä välittäminen menee lain kirjaimen yli. Paavali kirjoittaakin: Kirjain näet tuo kuoleman, mutta Henki tekee eläväksi. (2 Kor 3:6b).
“Se on sitä, että otetaan joku Raamatun kohta ja “tulkitaan” sitä ja päädytään siihen, että siinä ei lue sitä, mitä siinä lukee”.
Juuri näin monasti ja ihan aiheesta etenkin käännösten kohdalla tapahtuu. Kääntäjä ompelee esim. nuoren naisen vaginan umpeen. Sillä alma on ’nuori nainen’ eikä ’neitsyt’.
”Katso, tämä oli sisaresi Sodoman synti: ylpeys, leivän yltäkylläisyys ja huoleton lepo hänellä ja hänen tyttärillään; mutta kurjaa ja köyhää hän ei kädestä ottanut.
He korskeilivat ja tekivät kauhistuksia minun edessäni, ja minä, kun sen näin, toimitin heidät pois.” Hes.16:49-50
Kiitos tästä lainauksesta. Älkäämme takertuko ’kauhistuksiin’ ja ruvetko kehittelemään omaksi nautinnoksemme mielikuvia siitä, mitä ne mahdollisesti olvat. Silloinhan olisimme samassa porukassa Sodoman tyttärien kanssa.
Ottakaamme sen sijaan kurjaa ja köyhää kädestä.