Minulta on kysytty, miten Raamatun pohjalta voi päätyä kannattamaan kahden miehen tai kahden naisen välistä avioliittoa ja sen kirkollista vihkimistä. Mikään perustelu ei vakuuta kaikkia ihmisiä, ei tämäkään.
Erilaiset vihki- ja siunaustoimet eivät yleensä perustu Raamatussa olevaan selkeään käskyyn. Ne perustuvat siihen, että erilaisissa taitekohdissa ihmiset haluavat kääntyä Jumalan puoleen ja pyytää häneltä siunausta ja varjelusta. Ne poikkeavat tässä kasteesta ja ehtoollisesta, joista on nimenomainen Jeesuksen sana. Asetussanojen puute ei ole siunauksen tai vihkimisen este. Tästä ei seuraa, että Raamatun pohjalta voitaisiin tai pitäisi siunata mitä hyvänsä.
Keskustelussa on toistuvasti ollut esille luomiskertomus: Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi ja siunasi heidät. Kertomus voidaan tulkita ahtaasti ja yksilökeskeisesti: Jumala loi ihmisen heteroseksuaaliseksi mieheksi ja heteroseksuaaliseksi naiseksi ja siunasi heidän kahden liiton. Kertomus voidaan tulkita väljemmin niin, että mies ja nainen sisältävät myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Ahtaan ja väljän tulkinnan eron tulee ymmärrettäväksi, jos ajattelemme vaikkapa intersukupuolista ihmistä, joka ei ole täysin mies eikä nainen. Edelleen siunaus voidaan ymmärtää yksilökeskeisyyden sijaan kollektiivisesti yhteisöä koskevaksi. Siis esimerkiksi lapseton täti, setä tai eno voi olla osallinen siunauksesta, kun hän hoitaa veljen tai sisaren lapsia. Ahdas ja yksilökeskeinen tulkinta nostaa ihmisyyden normiksi heteroseksuaalin hedelmällisen miehen ja heteroseksuaalin hedelmällisen naisen. Väljä tulkinta sukupuolista ja kollektiivinen tulkinta siunauksesta antavat täyden ihmisyyden myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille ja lapsettomille. Kysymys ei ole siitä, kumpi on oikea tulkinta, vaan kumman tulkinnan me itse kukin valitsemme.
Edelleen keskustelussa on viitattu 3. Mooseksen kirjan kieltoon maata miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan. Tämä voidaan tulkita ikuiseksi kielloksi kaikille homoseksuaaleille suhteille. Silloin kuitenkin vähätellään sitä eroa, joka oli muinaisen Lähi-idän kulttuurilla ja omallamme. Silloin miehen makaaminen niin kuin naisen kanssa maataan oli miehen häpäisemistä ja yhteisön silmissä törkeä rikos. Tänä päivänä kahden toisistaan välittävän ihmisen sitoutuminen on suomalaisen yhteiskunnan hyväksymä ja yleisesti myönteisenä pidetty asia. Voi ajatella, että miehen makaamiskielto on Jumalan sana, mutta eri tilanteessa kuin missä elämme.
Toisaalta luterilaisuudessa on aina tehty ero Raamatun pysyvän totuuden ja aikaan sidotun aineksen välillä. Tätä eroa ei ole tehty Raamatun sanamuodon perusteella. Siksi tulkinta, että miehen makaamiskielto kuuluu Raamatun aikaansa sidottuun, on täysin asiallinen ratkaisu.
Paavali kirjoittaa: Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen, ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. (Rm 1:26b-27a) Monet homoseksuaalit ovat kokeneet, että tämä kohta ei koske heitä, koska he eivät ole koskaan vaihtaneet seksuaalisuuttaan toiseksi. Ne, jotka haluavat argumentoida tällä kohdalla homo- ja lesbosuhteita vastaan joko ohittavat koko asian merkityksettömänä tai väittävät kaikkien ihmisten olevan pohjimmiltaan heteroita.
Tässäkin kohdassa voidaan tehdä ero Raamatun pysyvän totuuden ja aikaan sidotun aineksen välillä. Siksi tulkinta, että Paavali toistaan oman aikansa juutalaisen näkemyksen, joka kuuluu Raamatun aikaansa sidottuun, on täysin asiallinen ratkaisu.
Toinen Paavalin kohta, johon vedotaan ovat 1 Kor. 6:9 paheluettelossa esiintyvät sanat arsonokoites ja malakoi. Kummankaan sanan merkitys ei ole yksiselitteinen. Sana arsenokoites esiintyy ensimmäisen kerran kreikan kirjallisuudessa Paavalilla ja sen myöhemmät esiintymiset riippuvat tästä kohdasta. Täyttä varmuutta ei ole, mutta paras arvaus on, että sana tarkoittaako homoseksuaalia prostituoitua. Malakos merkitsee pehmeää ja viitannee naismaiseen mieheen. Näiden tulkitseminen tarkoittamaan kaikkia homoseksuaaleja on tekstin ylitulkintaa; siitä voi keskustella, kuinka paljon ylitulkintaa.
Tämänkin kohdan voidaan katsoa heijastavan Paavalin aikaansa sidottuja käsityksiä. Lisäksi on syytä huomata, että Paavali ei kummassakaan kohdassa ota kantaa homoseksuaalisiin suhteisiin vaan argumentoidessaan ihan toisesta asiasta tulee sanoneeksi jotakin (kielteistä) tästäkin asiasta.
Yhteenvetona kohdista, joiden perusteella on katsottu, että Raamattu estää vihkimästä kahta miestä tai kahta naista keskenään avioliitto, voi todeta seuraavaa. Raamattua voidaan tulkita niin, että kahta miestä tai kahta naista ei voi vihkiä avioliittoon. Mutta hyvin perustein voidaan argumentoida, että kohdat eivät puhu samasta asiasta kuin me 21. vuosisadalla. Toisaalta voidaan argumentoida, että kohdat heijastavat oman aikansa käsityksiä, eivätkä ole normatiivisia nyky-kirkolle. Itse en näe, että uskollisuus Raamatulle estäisi vihkimästä kahta miestä tai kahta naista avioliittoon.
Jeesuksen eettisen opetuksesta nostan kaksi, minulle keskeistä, lausumaa. Ensimmäinen kuuluu: Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat. (Mt 7:12) Tulkitsen tätä niin, että kun itse tahdon omalle parisuhteelleni yhteisön tunnustuksen, minun tulee antaa sama tunnustus myös lähimmäiseni parisuhteelle.
Jeesus kulki edelleen ja meni sen seudun synagogaan. Siellä oli mies, jonka käsi oli surkastunut. Fariseukset tahtoivat nostaa syytteen Jeesusta vastaan ja kysyivät häneltä: ”Saako sapattina parantaa?” Jeesus vastasi heille: ”Jos jollakulla teistä on lammas ja se putoaa sapattina kuoppaan, niin kai hän tarttuu siihen ja nostaa sen sieltä ylös! Ja onhan ihminen paljon arvokkaampi kuin lammas. Kyllä sapattina on lupa tehdä hyvää.” Sitten hän sanoi miehelle: ”Ojenna kätesi.” Mies ojensi kätensä, ja se tuli ennalleen, yhtä terveeksi kuin toinenkin käsi. Mutta fariseukset menivät ulos ja ryhtyivät suunnittelemaan, miten saisivat Jeesuksen raivatuksi pois tieltä. (Mt 12: 9-14). Tulkitsen tämän niin, että Jeesuksen julistuksessa ihmisestä välittäminen menee lain kirjaimen yli. Paavali kirjoittaakin: Kirjain näet tuo kuoleman, mutta Henki tekee eläväksi. (2 Kor 3:6b).
Kiitos Heikki! Hyvä kirjoitus!
Olen ajatellut omassa eksegeettisessä yksityisajattelussani tuon Room.1:27 – kohdan niin, että se kieltää ihmistä toimimasta omaa luontoaan vastaan eli varoittaa homoseksuaalisista suhteista (tai paheksuu niitä), jos niiden tarkoituksena olisi saada itselleen jotain maallista tai materiaalista etua. Käsittääkseni tuollainen etujen haaliminen, jonkinlainen pederastian sofistikoituneempi muoto, ainakaan miesten välisillä suhteilla ei ollut tuohon aikaan mitenkään vierasta.
Itse asiassa Roomalaiskirjeen alussa Paavali kuvaa luonnonvastaisuuksia ja muuta turmellusta synnin seurauksena. Tarkemmin sanoen pakanoiden synti on epäjumalanpalvelus.
Paavali kirjoittaa: Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen, 27 ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan.
Sen verran otan kantaa, että tuon voi ymmärtää tarkoittavan tietoista vaihtamista. Jotain minkä ihminen on tehnyt omasta tahdostaan. Kuitenkin olen kuullut homoseksuaalien kertovan, että he tunsivat kiinnostusta omaa sukupuoltaan kohtaan jo lapsina. He eivät vaihtaneet mitään, se oli heissä itsessään. Heille ominaisena asiana.
Lisäksi olen kuullut, että antiikin Roomassa oli erittäin suotavaa vanhemman miehen pitää nuorta poikaa rakastajanaan. Siten, että heteromiehet, perheenisät, ottivat rakastajakseen nuoren pojan, koska se oli yhteiskunnan silmissä ”hienoa”. Ehkä naisten kesken oli samalla tavoin. Sitä ei mitenkään Roomassa paheksuttu vaan se oli yleinen tapa, jota suosittiin.
Paavali eli Roomassa samoin kuin kaikki apostolit ja sen ajan uskovat. Kyllä he olivat tietoisia millainen yhteiskunta se oli.
”….samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti. Ja niinkuin heille ei kelvannut pitää kiinni Jumalan tuntemisesta, niin Jumala hylkäsi heidät heidän kelvottoman mielensä valtaan, tekemään sopimattomia.”
Melkoista akrobatiaa täytyy harrastaa, kuten koko blogista näkyy, jos vääntää Raamatusta oikeutuksen homosuhteille. Monet homostelun hyväksyjistä myöntävät rehellisesti, ettei Raamatusta saa homostelumyönteistä tekemälläkään ja silti pitävät mielipiteensä. Ja sehän on OK reilua meininkiä.
Eivät kaikki homoseksuaalit ”kiimoissaan syty toisiinsa” ja ”villiinny”. Kyllä heissä on ihan tavallisia ihmisiä, jotka rakastavat toisiaan ja ovat parisuhdeuskollisia. Ei heidänkään elämänsä ole pelkkää rietasta himonkiihkoa.
Samalla lailla riettaasti voivat villiintyä heterotkin keskenään, jos kyse on pelkästä seksistä ja itsekkäästä oman himonsa tyydyttämisestä.
Saivartelua, kaikki tyynni.
Tarve tulkita selvää sanaa omaan korvasyyhyyn.
Ihan kuin parissa vuosikymmenessä Suomen piskuisessa ev.lut. kirkossa olisi harvainvallalla päätetty Kirkon erehtyneen maailmanlaajuisesti vuosituhannet ja itsensä Paavalin tiedettäisiin nykyään tarkoittaneen muuta kuin itse kirjoitti.
Mistä tulee tarve hyväksyttää Jumalalla omat mielipiteet? Pitäisi toki olla päinvastoin. Tai olla Herran kanssa reilusti eri mieltä. Edellistä en voi suositella.
Mainutsemasi ns ahdas tulkinta on tietenkin se perinteinen kuten kaikki tietävät. Mainutsemasi ns väljä tulkinta on omaa keksintöäsi etkä perustele sitä mitenkään. Argumenttina käytät ”voidaan tulkita”. Koska sitä ei perustella mitenkään, siihen voidaan todeta ”ei voida tulkita” ja jälkeen ollaan lähtöruudussa.
3. Moos tulkintasi on yhtä kummallinen. Lähdet siitä että kyseessä on häpäiseminen vaikka kohdassa ei mitenkään suljetaan pois sitä että kyse voi olla molemminpuolisesti vapaaehtoisesta toiminnasta.
En ole teologi mutta ihan yleisellä tasolla voidaan sanoa että todistelus lähtee siitä että ensin on päätettyl lopputulos ja sitten kehitetty, etten sanoisi keksitty, sille perusteet.
Luomiskertomuksen ahdas ja väljä tulkinta ovat kumpikin uutuuksia (noviteetteja). Kohtaa ei ole, mahdollisia poikkeuksia lukuun ottamatta, käytetty sen enempää lapsettomien kuin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjinnän oikeuttamiseen. Eikä myöskään käskynä toimia jollakin tietyllä tavalla. Ei ole tarvinnut.
Teksti kuuluu kokonaisuuteen, jossa ylistetään Jumalaa maailman luomisesta ja iloitaan hänen lahjoistaan. Kirjoitta iloitsee siitä, että hänet on luotu luomakunnan kruunuksi, Jumala on antanut hänelle vaimon/vaimoja ja siunannut häntä lapsilla ja muulla hyvyydellä. Ollenkaan välttämättä tähän iloon ei ole sekoittunut ajatustakaan siitä, että teksti ei kohtele ihmisiä ihan tasapuolisesti.
Tekstin ensimmäiset ahtaan tulkinnan mukaiset käytöt liittyvät epäilemättä julmaan ilkkumiseen lapsettomille. Kukaan ei tietenkään ole kirjoittanut näitä loukkauksia teologiseen tai hartauskirjallisuuteen.
Ehkäisyvälineiden yleistyessä kohdasta löydettiin argumentti ehkäisyä vastaan: Jumala käskee, että ihmisten pitää lisääntyä ja täyttää maa.
Tuohon 3. Mooseksen kirjan kohtaan pari näkökulmaa. Laki liittyy aina tiettyyn kontekstiin, joka vaikuttaa myös lain tulkintaan. Otan esimerkin molemmille tutusta aihepiiristä.
Laki sanoo: ’[E]tunimeksi [ei] voida hyväksyä:.. sukunimeä, ellei kysymyksessä ole isän tai äidin etunimestä muodostettu poika- tai tytärloppuinen nimi, jota käytetään muun etunimen jäljessä… ’ Tämän säädöksen perusteella asiaa tuntematon saattaisi pitää etunimeä Perttu kiellettynä, koska on näyttelijä Tapani Perttu; omaa isääni ei olisi pitänyt kastaa Istoksi, koska Eetu Isto on maalannut taulun hyökkäys; ja Penttikin pitäisi säästää Martin ja hänen sukulaistensa sukunimeksi. Pykälä ei kuitenkaan tarkoita, että etunimi bannattaisiin, jos se on jonkun sukunimi. Se tarkoittaa, että patro- ja matronyymi ei voi olla muusta kuin vanhemman nimestä johdettu ja sen edellä on oltava tavallinen etunimi. En siis voisi olla isoisäni mukaan Toivonpoika.
’ … ensin on päätetty lopputulos… ’ En ole ihan varma kumpaanko tämän keskustelun leiriin kommentti sopii paremmin.
”En ole teologi mutta ihan yleisellä tasolla voidaan sanoa että todistelusi lähtee siitä että ensin on päätetty lopputulos ja sitten kehitetty, etten sanoisi keksitty, sille perusteet.” Minä näen asian toisin. Kirkossa on vahva ’päätetty lopputulos’, jonka Heikki Leppä asettaa kyseenalaiseksi. Hän arvioi niitä Raamatun kohtia, joilla perinteistä käsitystä on perusteltu. Ainoa näin pohtiva hän ei tietenkään ole.
Mikael Agricola kääntää 1. Kor. 6:9 sanat ymmärtääkseni heikkoluonteista ja pedofiilia tarkoittavilla sanoilla: ”Heikurit/ eikä ne iotca Piltien cansa macauat”.
Kuten blogin kirjoittaja totesi. ” lähimmäisen rakkaus. Tässä on laki ja profeetat ”. Tämä on elämän perustotuus alkaen aina ensimmäisestä ihmisestä alkaen noin 200 000 vuotta sitten. Lähimmäisen rakkaus on sama kaikille ihmisille, se ei erota ketään. Olemme samanarvoisia ihmisiä syntyessämme tänne maailmaan.
Raamattu ei sano yhtään mitään. Se on meidän tavallisten ihmisten kirjoitelmia, käsityksiä, mielipiteitä, utopioita, mielisairauksia, jne. Kirjoitukset antavat mahdollisuuden minkälaiseen käyttäytymiseen tahansa ” Jumalan ” nimissä vaikka oman poikansa tapattamiseen. ( Mooses ).
Suni: ”Raamattu ei sano yhtään mitään. Se on meidän tavallisten ihmisten kirjoitelmia, käsityksiä, mielipiteitä, utopioita, mielisairauksia, jne.”
Näin on ja Raamatun ”oikea” tulkinta on täysin tulkitsijasta riippuvaista. Harvaa opusta on tulkittu niin monella eri tavalla varioiden, kuin Raamattua ja aina on löytynyt ja löytyy sopiva tulkinta tulkitsijan maun ja mieltymysten mukaan.
Blogisti kirjoittaa hyvin, että on pysyviä ja aikaan sidottuja kohtia Raamatussa. Heitän nyt ihan tarkoituksella, ehkä vähän provosoivasti, seuraavan kysymyksen: Miksei myös tämä kohta ole aikaansa sidottu kohta?
”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat. (Mt 7:12)”
Tuon lauseen ajaton merkitys perustuu nähdäkseni kolmeen asiaan. Ensinnäkin se ilmaisee koko ihmiskunnalle yhteisen säännön. Toiseksi se tiivistää Vanhan testamentin – laki ja profeetat – opetuksen keskeisen sisällön. Kolmanneksi, se on Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesuksen lausuma.
Pentti: ”Kolmanneksi, se on Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesuksen lausuma.”
Joo, voi olla Jeesuksenkin lausuma, mutta ei ole hänen keksintönsä eikä lanseeraamansa ajatus. ”Kultainen sääntö” on tunnettu jo kauan ennen Jeesuksen syntymää monien eri kulttuurien keskuudessa.
”Keskustelussa on toistuvasti ollut esille luomiskertomus: Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi ja siunasi heidät. Kertomus voidaan tulkita ahtaasti ja yksilökeskeisesti: Jumala loi ihmisen heteroseksuaaliseksi mieheksi ja heteroseksuaaliseksi naiseksi ja siunasi heidän kahden liiton. Kertomus voidaan tulkita väljemmin niin, että mies ja nainen sisältävät myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt…”
”Onko Jumala sanonut todellakin sanonut: ”Älkää syökö kaikista paratiisin puista….” (1.Moos 3:1) Tässä on perustavanlaatuinen esimerkki ns. ”väljemmästä tulkinnasta”. Se mitä siitä seurasi, sitä tuskin on tässä yhteydessä syytä sen enempää selittää. Sen me näemme kaikki omin silmin.
”Se mitä siitä seurasi, sitä tuskin on tässä yhteydessä syytä sen enempää selittää. Sen me näemme kaikki omin silmin.” Jospa kuitenkin selittäisit! Olen huomannut, että toiset saattavat nähdä surkeana syntiinlankeemuksen seurauksena sellaisen, mikä on toiselle Jumalan lahja. Tässä yhteydessä kiinnostaisi tietää, pidätkö sukupuolivähemmistöjä synnin aiheuttamana turmeluksena.
Kuten on todettu, Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi ja siunasi heidät. Näin ei todeta mistään muusta liitosta. Syntiinlankeemus vääristi kaiken, seksuaalisuuden ja myös sen, minkä Jumala oli siunannut. Ehkäpä Raamatusta on luettavissa, mitä synti on aiheuttanut, ettei sitä tarvitse erikseen selittää.
”Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi.” Olen ihminen. Olenko siis ’mies ja nainen’? Minussa on varmaankin piirteitä, jotka vaikuttavat naismaisilta ja joku nainen saattaa olla melko miehekäs. Entäpä, jos kahden miehen liitossa onkin riittävästi ’naista’ ja kahden naisen liitossa riittävästi ’miestä’, jotta luomiskertomuksen määritelmä ihmisyydestä toteutuu?
Vasumäki:“Älkää syökö kaikista paratiisin puista….”
Olen aina syvästi ihmetellyt miksi ihmeessä sinne paratiisiin piti yli päätään istuttaa (tai luoda) semmoisia puita, joiden hedelmiä ei olisi saanut syödä??? Ihan vaan ihmispolojen kiusaksiko?
Olen ihmetellyt myös sitä, miksi minua syytetään jostain täysin käsittämättömästä ”perisynnistä” joka johtui muka siitä, että Aatami söi kun Eeva käski (taisi olla jo Aatami parka pahasti frouvansa tossun alla)???Ei minulla ole sellaisiin rötöksiin osaa eikä arpaa.
Martti Pentti:
No tietenkin aina voidaan pohtia, onko miehissä naismaisia piirteitä ja toisinpäin? Se ei kuitenkaan kumoa sitä tosiasiaa, että Jumala siunasi miehen ja naisen välisen liiton. Kuten totesin muut liitot ovat Raamatun mukaan tämän siunauksen ulkopuolella nais-tai miesmäisistä piirteistä huolimatta. On selvää, että ainakin tällä hetkellä Suomen evl-kirkon kanta on se, että avioliitto on ainoastaan miehen ja naisen välinen liitto. Tulevasta en tiedä. Jos asiaan tulee muutos on mielenkiintoista, miten se tullaan teologisesti perustelemaan Raamatun sanaan nojautuen.
kimmo wallentin:
”Olen aina syvästi ihmetellyt miksi ihmeessä sinne paratiisiin piti yli päätään istuttaa (tai luoda) semmoisia puita, joiden hedelmiä ei olisi saanut syödä??? Ihan vaan ihmispolojen kiusaksiko?”
Tuskinpa kiusaksi. Täällä on varmasti teologisesti oppineempia vastaamaan tähän kysymykseen. Ehkäpä tuo puu oli paratiisissa siksi, että Aadam ja Eeva osoittaisivat uskon kuuliaisuutta Jumalan sanalle. Ja tätä uskoa Jumalan sanaan kiusaaja horjutti ja sitten kävi kuten kävi Aadam ja Eeva lankesivat ja synti tuli heidän kauttaan maailmaan, joka on tullut kaikkien meidän osaksi. Tahdoimmepa sitä tai emme.
Minä en suinkaan halua puuttua siihen, miten sinä uskot tai olet uskomatta. Totean vaan, että Kristus voitti kärsimisellään ja kuolemallaan meille iankaikkisen elämän. Se on meille kaikille tarjolla poikkeuksetta, jos vain uskommme. Sillä kaikki on kiinni uskosta Jumalan sanaan.
”Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Jumala siunasi heidät.” En ymmärrä, että tämä tarkoittaisi avioliiton siunaamista vaan ihmisen, niin naisen kuin miehenkin siunaamista Jumalan kuvakseen tekemänä luontokappaleena. Tähän siunaukseen liittyy vastuu luomakunnasta.
“Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Jumala siunasi heidät….”
Onhan se tietysti noinkin, mutta siellä on lisäys: ”Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: ”Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne.” Tässä ei tarkoiteta muita liittoja, eikä tosin voitaisikaan.
Vasumäki: ”Kristus voitti kärsimisellään ja kuolemallaan meille iankaikkisen elämän. Se on meille kaikille tarjolla poikkeuksetta, jos vain uskommme.”
Homma nyt ei taida kuitenkaan olla ihan noin yksinkertainen. Ensinnäkin: on helppo väittää uskovansa vaikka, että maata kiertävä Lentävä spagettihirviö on totta, muttei kuitenkaan kukaan usko näin olevan. Esim. jos minä väittäisin uskovani kristinuskon Jumalaan, valehtelisin. Vaikka mahdollisesti jopa tahtoisinkin uskoa, en uskoisi, koska en kykene siihen.
Toiseksi: minulle on kerrottu, että usko Jumalaan on lahja, eikä kukaan voi lahjaa itselleen ottaa, ellei joku sitä anna. Minulle ei moista lahjaa kukaan ole tarjonnut.
Kolmanneksi: olen kuullut, että pelkkä usko ei riitä. Lisäksi pitäisi kuulemma kuulua vielä kirkkoonkin, toisin sanoen jäsenmaksu taivasten valtakuntaan pitää olla myös maksettu, ennen kuin taivaan portit aukeavat ja harput heläjävät.
Jos vedotaan siihen että kyse on rakkaussuhteesta, silloin pitää siunata esimerkiksi miehen ns sivusuhde jos kyse on rakkaudesta eikä pelkästä himosta. On olemassa miehiä joilla on vaimo ja rakastajatar.
En siis sano että tällainen suhde ptäisi siunata mutta en näe myöskään perustetta miksi homosuhteen siunaamista kannattava sitä vastustaisi.
Miten on, Heikki Leppä, siunaisitko pyydettäessä tällaisen suhteen? Oletetaan vielä että vaimo on suhteesta tietoinen tai jopa hyväksyy sen.
Juhani: ”os vedotaan siihen että kyse on rakkaussuhteesta, silloin pitää siunata esimerkiksi miehen ns sivusuhde jos kyse on rakkaudesta eikä pelkästä himosta. On olemassa miehiä joilla on vaimo ja rakastajatar. ”
Polyamoria-suhteessa elävien ihmisten avioliitto ei ole minun tietääkseni Suomessa ainakaan vielä laillinen, joten tuskinpa Heikki Leppä siunaisi polyamorrista avioliittoa. Spn-avioliitto sen sijään on 1.3.2017 lähtien laillinen.