Kotimaa 8.3.2024 julkaistussa mielipidekirjoituksessaan Seppo Rytkönen ehdottaa teologian perusteiden radikaalia päivitystä. Aluksi hän toteaa kaiken merkittävän kristillisen teologian vaikuttavan edelleen nousevan Vanhan testamentin alkulukujen mystisten kertomusten pohjalta. Tästä nousee kysymys, mistä muusta se voisi nousta ollakseen edelleen kristinuskoa. Kirkkomme käyttämä Uusi testamentti tukeutuu Vanhaan testamenttiin.
Kirkkomme opetuksen mukaan Raamattu on ihmisten kirjoittama, mutta Jumala on vaikuttanut Raamatun kirjoittamiseen siten, että sen sisältö, opetus ja sanamuoto vastaavat Hänen tahtoaan ja tarkoitustaan. Tekstit on kirjoitettu tietyssä historiallisessa tilanteessa oman aikakautensa ihmisille, mutta ne sisältävät tietoa, joka on tärkeää kaikille ihmisille aina kaikkialla.
Sikäli kun uskomme kaikkivaltiaaseen persoonallisen Jumalaan, ei Raamatun alkuluvut mystisenä kertomuksena ole ristiriidassa aikamme tieteellisen maailmankuvan kanssa. Meille kristityille Raamattu selittää, mistä maailmankaikkeus ja ihminen on tullut ja mikä on elämän tarkoitus. Tällöin evoluutioteoria on vain yksi vaihtoehtoinen tapa, jolla Jumala on luomistyössään toiminut. Vaikka evoluutioteoria selittää meille elämän syntymekanismin, ei se kuitenkaan anna vastausta elämän tarkoitukselle taikka syytä hyvän ja pahan olemassaololle. Näihin asioihin me kristityt etsimme vastauksia Raamatusta.
Kuvaus ensimmäisen ihmisparin luomisesta on meille ihanne esimerkki siitä, millaiseksi Jumala ihmisen tarkoitti. Luomistyönsä päätteeksi Jumala totesi, että kaikki on hyvää. Ei ole niinkään olennaista, oliko tuolloin kysymys tietystä historiallisesta ajanhetkestä, vaiko siitä mystisestä olotilasta, jolloin kaikki oli vielä Jumalan tarkoittaman mukaista. Olennaista sen sijaan on, että luodun ihmisen oma valinta käänsi ihmisen luojaansa vastaan ja karkotti pois tuosta mystisestä olotilasta. Niin ikään ei ole olennaista, oliko tuolloin kyseessä historiallinen ajan hetki vaiko osa mystistä kertomusta, joka selittää ristiriidan Jumalan hyvän tarkoituksen ja ihmisen etätäydellisen ja rikkinäisen todellisuuden välillä. Olennaista on, että tuohon ehkä mystiseen kertomukseen liittyy myös protoevankeliumi, eli lupaus Jeesuksesta Kristuksesta, joka voittaa pahan ja sovittaa epätäydellisen luomakunnan jälleen Jumalan yhteyteen. Tämä lupaus kantaa läpi Vanhan testamentin Kristuksen ristille saakka sekä ylösnousseen Kristuksen kautta Ilmestyskirjan viimeiseen jakeeseen.
Alussa Jumala loi taivaan ja maan. (1 Moos 1:1) Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. (Ilm. 22:21), näiden jakeiden välissä on koko Raamattu.
Kirjoitus on julkaistu Kotimaa lehdessä 22.3.2024 mielipidekirjoituksena.
Samassa Kotimaa lehden numerossa (22.3,2024) myös tietokirjailija Esko Miettinen vastasi Seppo Rytkösen kirjoitukseen. Olen Miettisen kanssa samaa mieltä siitä, että myyttinen kertomus voi olla yksi uskonnon puhetavoista. Ramattu ei kuitenkaan ole kokonaisuudessaan myyttistä kertomusta. Raamattuun on tallentunut sekä aikalaisten kirjoittamia tarkkoja kuvauksia historiallisista tapahtumista että aikalaisten ymmärettäviksi tarkoitetuilla ilmaisuilla kuvattuja profeetioita kirjoitushetkellä vielä edessä päin olevista tapahtumista: Viime mainittuja tekstejä ei ole alun alkaenkaan tarkoitettu ennakolta kirjoitetuksi tarkaksi historian kuvaukseksi.
Kirkkomme uskonkäsityksen mukaan Kristus todella kuoli ristillä ja nousi kolmantena päivänä kuolleista, kuten oli aiemmin kirjoitettu. Uskomme mukaan Kristuksen kuolema ja ylösnousemus eivät siis ole myyttisiä kertomuksia. Kun uskontunnustuksessa viittataa aiempiin kirjoituksiin, ei edes väitetä että nuo kirjoitukset olisivat sanatarkasti ennalta kuvanneet kyseisen pääsiäisen tarkkoja tapahtumia.
Myyttisyys on uskontojen ”puhetapa”.
Jumalan Usko ja siitä puhutaan avoimesti, jopa läpinäkyvästi.
Sana ”sakramentti” viestittää raamatunvastaisuudesta.
Reijo
Puhut vastoin Raamatun ilmoitusta, kun kiellät sakramentit.
Tartut sanaan ”sakramentti”. Kertoo vain ettet tunne Vulgataa, joka on pyhä ja normatiivinen teksti kaiken kristillisen opin perustaksi yli puolelle koko maailman Kristukseen uskovalle ihmiselle. Vulgatassa sana ”sakramentum” esiintyy.
Suosittelen sinulle Raamatun tutkistelua latinaksi. Tässä viite Pietarin kirjeen ensimmäiseen lukuun. Voit kuunnella ja lukea samalla kertaa. https://www.wordproject.org/bibles/vg/60/1.htm
Reijo, etkö usko, että Pyhä Henki toimii Sanassa, ehtoollisesta ja kasteessa?
On kyse mystisyydestä, mitä sakramentti-sana edustaa.
Uskon, että on syytä syventyä vesikasteeseen ja ehtoolliseen. Raamattu ei puhu niiden voimavaikutuksesta. Jeesus asetti kasteen vedessä niille, jotka oli tehty opetuslapsiksi. Myös Jeesus asetti ehtoollisen, jota Hänen sovitustyönsä muistamiseksi Jeesus kehotti viettämään kun uskovat kokoontuvat.
Et siis Reijo usko että Kristus on todellisesti läsnä leivässä ja viinissä? ”Se, joka syö ja juo ajattelematta, että kysymys on Kristuksen ruumiista, syö ja juo itselleen tuomion.” 1 Kor 11:29
Reijo
Sakramentit ovat Jumalan vaikutusvälineitä työssään meidän keskuudessamme.
Kaste on uudestisyntyMISEN PESU Kreetan piispalle Tiitukselle lähetetyssä kirjeessä. Huomaapa että tuossa ei sanota ”uudestisyntyneen pesu” vaan genetiivi kuvaa tapahtuman tulosta: Kasteen pesu antaa uudestisyntymisen. Vertaa ”TaLON rakentaminen”. Tiit 3:5. Siinähän sanotaan, että juuri kasteen välityksellä Jeesuksen ylösnousemuksen tuoma voitto tulee osaksemme.
Jukka
Kiitos tekstistäsi