Olet maailman kaunein nainen! Olet maailman komein mies! Miten tällainen keskustelu pitäisi tulkita. Miehen kommentti voidaan tulkita: Sinut pitäisi ilmoittaa missikisoihin, jonka jälkeen sinut valittaisiin ensin miss Suomeksi ja sitten miss universumiksi. Ja naisen kommentti: Sinä voittaisit mr. universum -kilpailut. Todennäköisesti kuitenkaan kyse ei ole juorulehtien etusivun ihanneparista vaan kahdesta toisiinsa palavasti rakastuneesta ihan tavallisesta ihmisestä. Tähän rakkauden kieleen ei kuulu toisen virheiden nostaminen esille. Toisaalta rakkauden kieleen eivät kuulu myöskään mauttomat ylilyönnit. Ja vielä vähemmän siihen kuuluu ulkopuolisten vakuuttaminen siitä, että omat rakkaudentunnustukset ovat objektiivisia totuuksia.
Kristitty rakastaa Raamattua. Tätä rakkautta on vuosituhansien kuluessa ilmaistu mitä erilaisimmin tavoin. Tämä rakkaus ei kuitenkaan ole tarkoittanut kritiikittömyyttä. Jo Toisen Pietarin kirjeen kirjoittaja tiesi, että kaikki ei ole selvää kuin vesi: Ja pitäkää sitä pelastuksenanne, että Herra on kärsivällinen. Näinhän myös rakas veljemme Paavali on hänelle annetun viisauden mukaisesti teille kirjoittanut. Samaa hän sanoo kaikissa kirjeissään, joissa puhuu näistä asioista. Niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, mitä tietämättömät ja haihattelevat ihmiset omaksi tuhokseen vääristelevät niin kuin kaikkia muitakin pyhiä kirjoituksia. (2. Piet. 3:15-16). Ja Luther saattoi kutsua Jaakobin kirjettä puutaheinää kirjeeksi.
Sitten on niitä, jotka ottavat jokaisen lausutun ja kirjoitetun rakkaudentunnustuksen objektiivisena totuutena ja jokaisen niiden kanssa jännitteisen lausuman vihan ilmauksena: Jos Raamattu on Jumalan Sanaa [tahallinen kirjoitusvirhe po. Jumalan sanaa], niin sen pitää olla kaikessa erehtymätön ja virheetön. Jokainen väite, joka kyseenalaistaa tämän (tosiasiassa subjektiivisen) totuuden, on Saatanan juoni. Ja siihen reagoidaan agressiivisesti. Ja sitten on niitä, jotka ottavat nämä rakkaudentunnustukset todesta ja pyrkivät osoittamaan, että niiden esittäjä on väärässä. He ajattelevat: Raamattu ei voi olla jumalan sanaa [tässä ei ole kirjoitusvirhettä!], koska se on tässä ja tässä asiassa ristiriitainen ja tässä ja tässä asiassa väärässä. Keskustelu näidän kahden ryhmän välillä on luonnollisesti tuomittu muuttumaan juupas-eipäs väittelyksi.
Joskus rakkaus muuttuu hyväksikäytöksi. Minusta tämä tapahtuu Raamatun kohdalla silloin, kun keskusteluun jostakin päivänkohtaisesta asiasta tuodaan argumentti, jossa rakkaus Raamattuun sidotaan omaan kantaan asiasta: Jos rakastat Raamattua, olet tästä asiasta minun kanssani samaa mieltä! Ja sama pätee luonnollisesti myös kristilliseen uskoon, kun väitetään: Et voi olla kristitty, jos ajattelet noin! Silloin usko on turmeltu valjastamalla se inhimillisen mielipiteen vetojuhdaksi ja oman mielipiteen kiristyskeinoksi.
On muitekin rakkauden tunnustuksia, kuin kritiikitön kehuminen. Eksegeetin rakkaus Raamattuun ei ole sokeaa ihastumista, koska sokeasti ihastunut on kritiikitön ihastuksensa kohteen suhteen. Ja tieteellisessä tutkimuksessa kritiikittömyys on kuoleman synti. Rakkauden kieli onkin saanut toisen muodon: Sinun kanssasi haluan viettää elämäni! Ei rakkaus ole kuollut silloin, kun kritiikittömän ihastuksen tunnustusten sijalle on tullut rakastamisen tahton ilmaisut. Tällaisen rakkauden ei tarvitse jäädä vain eksegeettien maailmaan: siihen voidaan ja pitää kutsua tämän päivän suomalaisia.
Ah Raija, sanasi ovat kuin raikas keidas näiden puoliummehtuneiden puheenvuorojen seassa
Yksi suurimmista, ellei suurin Jeesuksen tällaisista opetuksista on, että ”kaikki minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille”. ”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi” on toinen samansuuntainen suuri opetus, sekä ”Älkää tuomitko vaan armahtakaa”. Näitä ajatuksia löytyy esimerkiksi evankeliumista Matteuksen mukaan luvuista 5 – 7 eli vuorisaarnasta.
Kari, Jeesuksen vuorisaarna on kovaa lain julistusta. Hienoa, kun arvostat Jeesuksen saarnaa. Löydätkö evankeliumin?
Juha, edelliset sanani olivat Raijalle.
Miten ihmeessä näet joka paikassa aina kovan lain ensimmäisenä? Toki sitä on paljon Raamatussa, mutta itse mietin ainakin, että miksi sitä on, missä yhteydessä sitä puhutaan ja kenelle.
Niin, piti vastata sinulle: Evankeliumi näkyy vaikkapa heti vuorisaarnan ensimmäisissä sanoissa, jakeissa 3-12. Sen jälkeen Jeesus teroittaa hyvinkin terävästi sitä, mitä laki aiheuttaa, ellei evankeliumia olisi.
raija > Miten Jeesus- opettaja opetti, mielestänne. Uudestaan – ei ”pelastuksesta”, ei ”tuonpuoleisesta”, vaan tästä elämästä.
V: Jeesus ei koskaan opettanut vain tätä elämää. Hänen opetukseensa aina liittyi myös tuonpuoleinen ja pelastus. Myös meidän arkipäivämme ei koskaan ole vain tätä elämää. Meidän jokaiseen hetkeen ja valintaamme (halusimme tai emme), liittyy aina tuonpuoleinen ja pelastus. Siis kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Voi Jouni- kulta! Kuinka eri tavoin me Jeesuksen oppeja tulkitsemmekaan. Ja yhdessä tässä tätä aikaa elämme.
”Niin kovin odotan. Puhetta siitä, mitä Jeesus opetti. Elämästä. Elämästä ihmisten kanssa.” Suosikkikirjani José Ignacio Gonzáles Faus: Taivasten valtakunnan logiikka kirjoittaa juuri tästä aiheesta. Siinä on esimerkiksi näin: Jeesuksen elämänfilosofian ensimmäinen osatekijä näyttää olevan ehdottoman realismin ja tyhjentymättömän toivon vaikea dialektiikka. Silmät ovat häikäilemättömän avoimet, mutta tosiasiat eivät kuitenkaan onnistu sumentamaan katseeseen sisältyvää toivoa. – – – Vaikka ihminen on vapaa ja maailma on autonominen ja ihmisen käsiin jätetty, inhimillinen elämä on kuitenkin kiedottu Jumalan käsittämättömään hyvyyteen. Tämä hyvyys on kuin kaukaisen auringon säteiden salaperäinen loiste, ja silti tuhannet konkreettiset tulet ja tuhannet valot ovat eri paikoissa tarpeellisia. Jumalan hyvyyden säteet kietovat koko maan valoon ja lämpöön ja tekevät elämän täällä mahdolliseksi. Jumalan hyvyys mahdollistaa Jeesuksen opetuksen mukaan myös toivon keskellä sitä ehdotonta elämän realismia, jota esittelimme edellisessä luvussa. Jeesuksen moraalin kirja kiteyttää näin: Ei saa elää ’keräten aarteita itselleen’ ekä saa huomaamatta nyhtää vehnää.
Kari, itehän aloitit koko lain julistuksella (kom. 21:54), ilman evankeliumia. Hyvä kun laitoit toiseen kommenttiin autuaaksijulistuskohdat.
raija > Voi Jouni- kulta! Kuinka eri tavoin me Jeesuksen oppeja tulkitsemmekaan. Ja yhdessä tässä tätä aikaa elämme.
V: Ihan sydäntä lämmitti kuin noin kauniisti minua puhuttelit, koska toisessa blogissa minua nimitellään idiootiksi ja moukaksi.
Se on totta että monin eritavoin Jeesuksen opetuksia tulkitaan. Mutta Jeesus antaa yhden hyvä neuvon tähän, ”Joka tahtoo noudattaa hänen tahtoaan, pääsee kyllä selville siitä, onko opetukseni lähtöisin Jumalasta vai puhunko omiani” Joh.7:17. Eli, jos tahdotaan kaikessa noudattaa Jumalan tahtoa ja tahdotaan edelleen oppia lisää Jumalan tahdosta sitä noudattaakseen ja tätä etsitään, niin Jeesus lupaa, että ihmiselle avautuu onko opetus Jumalasta vai ei. Tuo selville pääsy edellyttää tietysti myös asian tutkimista perin pohjin rukousta unohtamatta.