Kuva Iniön kirkosta siellä käydessämme 24.6.2024.
Aikoinaan Betlehemin paimenet taivaallista näkyään seuraten kävivät Jeesusta kumartamassa.
Mekin käymme Vapahtajamme eteen. Häntä kunnioitamme ja palvomme.
Amerikoissa on paimenista tehty elokuvia. Niissä näytetään lehmipojat, cowboyt, työssään.
Suomessa navetat ovat vanhastaan kuuluneet maaseutuun ja sen elämään. Lehmistä pidettiin hyvää huolta. Mitä paremmin niitä hoiti, sitä paremman tuoton sai.
Ihmiset kokivat elämän sykkeen ympärillään. Hevoset, lehmät, kanat ja muut muodostivat yhteisön, missä pidettiin huolta toinen toisestaan.
Yhteisen elämä auttoi rakastamaan toinen toistaan. Kun antaa arvoa, saa myös huolenpitoa ja hoivaa. Rakkaus on voimavara, joka kestää koettelemukset ja vastoinkäymisetkin. Yhdessä ollaan vahvempia kuin kukin tahollaan yksin yrittäessään. Yhdessä voidaan elämän haasteista huolta pitää.
Aikoinaan Signe Paakkari lypsi lehmiä. Paikalle saapui susi. Katsoi heitä muutaman kymmenen metrin päästä. Ilman erillistä kehotusta lehmät muodostivat lypsettävän lehmän ympärille ringin, sarvet piiristä ulospäin. Susi katseli aikansa ja lähti menemään. Lehmien ja lypsäjän yhteistyö merkitsi turvaa ja keskinäistä huolenpitoa. Eläinten omistaja hoiti lehmiään ja lehmät suojelivat hänen työtään.
Käsittelemäni aihe koskettaa koko luomakuntaa, yhteisöjämme ja meitä osana tätä kokonaisuutta. Kaikkea rakkauden näkökulmasta tarkastellen.
SUNNUNTAI 7.7.2024
7. sunnuntai helluntaista
Rakkauden laki
Ihmisten välisissä suhteissa keskinäinen huolenpito on tarpeen. Se kansakunta, missä toimitaan yhdessä, on vahvempi kuin hajallaan oleva yhteiskunta. Useinkin koko yhteiskunnan ongelmat aiheuttavat suurempaa vahinkoa kuin yksittäisten ihmisten väliset kärhämät.
Kahden yksilön välinen ristiriita koskettaa vain asianosaisia sekä heidän lähipiiriänsä. Valitettavasti myös jälkikasvua. Riitaisuus siirtyy lapsiin. Niinpä vie pidemmän aikaa ennen kuin vanhat haavat paranevat ja menneet voidaan unohtaa.
Sen sijaan yhteiskunnan suurista ristiriidoista kärsivät isot joukot. Moniin väestön osiin koituu tuskaa ja kärsimystä. Esimerkkinä vuoden 1971 sota Intian ja Pakistanin välillä. Sotaan sotkeutuneitten määrä oli noin 700 miljoonaa ihmistä – verrattuna: toisen maailmansodan aikana Euroopassa 450 miljoonaa. Vuoden 1971 sodan aikana noin 10 miljoona ihmistä joutui siirtymään asuinsijoiltaan – verrattuna Suomessa karjalaisten evakkojen määrään 407 000 sekä Sallan ja Kuusamon 23 000 henkeen.
Nykyhetken käsittämätön Venäjän hyökkäys Ukrainaan on myös tuottanut mielettömän määrän kärsimystä. Meille Somerolle tuli pakolaisia noin 300 ja nykyisin heitä on noin parisen sataa.
Milloinkahan toteutuu rakkauden käsky kansojen välisissä suhteissa? Milloinkahan järki voittaa? Milloin rauha koittaa? Milloin ymmärretään, että yksittäisten ihmisten onni ja rakkauden kokeminen riippuu suuren maailman kyvystä elää yhdessä. Suurten kansojen toimet vaikuttavat mitä suurimmassa määrin yksittäisten ihmisten elämään. Rauhanomaisen ratkaisun hedelmänä on onni ja rauha. Sen sijaan kansainväliset ristiriidat luovat tuhoa ja kärsimystä kaikkialla maailmassa suurille kansojen joukoille.
Rakkauden kutsu sopuun ja rauhaan on mitä ajankohtaisin koko maapallollemme.
Maailman melskeen keskellä meillä on turvanamme Ikiaikojen Jumala. Hänen väkevät kätensä voivat meitä suojella ja varjella. Hänen valtakuntansa, pyhä kristikunta, pysyy voimassa hänen omasta voimastaan. Hänen valtansahan ulottuu yli maan piirin.
Me saamme valtakunnan, joka ei järky.
Siksi emme menetä toivoamme emmekä masennu maailman menon keskellä, vaan rohkeasti tunnustaudumme hänen seuraajikseen ja rohkeasti pidämme esillä hänen evankeliumiaan. Ylistämme häntä, Kaikkivaltiaan edessä kumarrumme ja häntä palvomme, niin kuin kedon paimenet aikoinaan Jeesuksen syntymän aikana.
Olkaamme sen vuoksi kiitollisia,
kiittäkäämme Jumalaa
ja palvelkaamme häntä hänen tahtonsa mukaisesti,
kunnioituksen ja pyhän pelon tuntein.
Toinen lukukappale Hepr. 12:25–29
Kirjeestä heprealaisille, luvusta 12
Varokaa torjumasta häntä, joka puhuu! Kun isät Siinailla torjuivat hänet, joka ilmoitti tahtonsa maan päällä, he eivät päässeet rangaistuksetta. Vielä huonommin käy meidän, jos käännämme selkämme hänelle, jonka sanat tulevat taivaasta. Hänen äänensä pani silloin maan järisemään, ja nyt hän on luvannut:
– Vielä viimeisen kerran
minä panen maan järkkymään,
enkä vain sitä, vaan myös taivaan.
Sanat ”vielä viimeisen kerran” tarkoittavat sitä, että kaikki luotu järkkyy ja siirtyy sijoiltaan, jotta se, mikä ei järky, pysyisi paikallaan.
Me saamme valtakunnan, joka ei järky. Olkaamme sen vuoksi kiitollisia, kiittäkäämme Jumalaa ja palvelkaamme häntä hänen tahtonsa mukaisesti, kunnioituksen ja pyhän pelon tuntein, sillä meidän Jumalamme on tuhkaksi polttava tuli.
Jos ei ole koskaan saanut kokea rakkautta, niin ei edes voi tietää mitä se on. Silloin , jopa rakkaudesta puhuessaan voi olla rakkaudeton. On niitä jotka eivät tunnista omaa vihaansa. Vihan vastakohta on rakkaus. Jollei tunnista omaa vihaansa, niin silloin osoittaa sitä, vaikka itse pitää sitä rakkauden osoituksena. Tuttu juttu itselle myös. Vasta 40 kriisissä opin tunnistamaan oman vihani ja erottamaan sen rakkaudesta. Eli opin rakastamaan.
Pekka
Kiitos syvällisestä kommentistasi
ARMO ON SUUREMPI KUIN ELÄMÄ
Suurempi kuin elämä on sinun armosi. Minun huuleni ylistävät sinua. Ps. 63:4. (Sillä sinun armosi on parempi kuin elämä. Ps. 63:4 KR 1933/38.)
Mikä voi olla suurempaa kuin elämä? Eikö juuri se ole arvokkainta, mitä ihmisellä on? Jumala sanoo, että armo on elämääkin suurempaa. Armo ei tähtää vain nykyisen elämän parantamiseen, vaan tulevaan. Ihmisen elämä on psalminkirjoittajan sanoin ”vain kourallinen päiviä” tai ”kuin ohikiitävä hetki”. Se on pian jo takana. Armo on ihmeellinen ja elämääkin suurempi, koska se avaa tien taivaaseen Jumalan suojaan. Taivaaseen päästään vain uskosta, armosta ja Kristuksen ristinansion tähden, siihen uskossa turvautuen. Muuta tietä ei ole. Jeesuksen ristinkuoleman voima on siinä, että se poisti kaikki esteet armoon turvautumiselta. Tulkaa kaikki, sanoo Jeesus. Tulkaa ja ottakaa ilmaiseksi anteeksiantamus ja taivas. Armo on todellakin suurempi kuin elämä; kuka voisi olla sitä ylistämättä!
Juha Vähäsarja, Joka päivä elävää vettä, päivän teksti, Symbolum Oy, 2021. Sulku on allekirjoittaneen lisäys.
Mika
Kiitos Juhan hyvän tekstin esillepanosta!
Sinulla on ihanan rikas varasto erittäin antoisia kirjoituksia.
Matias Roto tuot omaa rakkauttasi esille, siis kuinka sanot vaimolle, lapsille, naapurille……
Oletko lukenut (jankutan taas) mitä Jeesus sanoo tuollaisesta ”rakkaudesta”:
Matt. 5:46
Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä palkka teille siitä on tuleva? Eivätkö publikaanitkin tee samoin?
Luuk. 6:32
Ja jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mitä kiitosta teille siitä tulee? Rakastavathan syntisetkin niitä, jotka heitä rakastavat.
Kuinka sitten kohtaat niitä jotka tekevät sinulle pahaa, vääntävät nenästäsi verta, vaaditko oikeudenmukaisuutta eli rangaistusta vai puolustatko itseäsi samallamitalla väkivallalla?
Kuinka ymmärrät Jeesuksen opettaman rukouksen kohdan ”anna meille meidän syntimme anteeksi NIINKUIN mekin annamme niille jotka ovat meitä vastaan rikkoneet”??
Ari
Ei pidä mennä vettä kauemmaksi kalaan.
Ennen kuin voit opetella pikalukua, sinun pitää tuntea aakkoset.
Niinpä ennen kuin voit osoittaa rakkautta kauempana, sinun pitää rakkauden osoitus lähimpien ihmistesi kanssa.
1980 -luvulla tehdyssä tutkimuksessa tuli esille, että sillä jolla oli parhaat ihmissuhteet oman perheensä sisällä, sillä oli parhaat suhteet myös sukulaisiinsa. Samaten sillä oli parhaat suhteet myös naapureihinsa. Myös päinvastaiset suhteet olivat samalla tavoin toisiinsa kytköksissä. Huonot suhteet kodissa merkitsivät huonoja suhteita sukuun ja naapureihin.
Jopa luottamus omaan taloudelliseen turvallisuuteen oli täysin suhteessa siihen, miten hyvät suhteet sinulla oli kotonasi lähimpiisi, mutta eivät pienimmässäkään määrin suhteessa siihen, paljonko ihmisellä oli krääsää ympärillänsä eli oliko varakas vaiko köyhä.
Kysyt ulottuuko meidän rakkautemme kauemmaksi kuin vain meidän lähimpiimme, voinen kertoa, että Pekka on ulottanut toimintansa Israeliin, Martti Namibiaan ja minä Kameruniin. Jne.
Jote. Ari hyvä, saanen kysyä:
Miten kauaksi sinun toimintasi on ulottunut?
Pasanen,
Ei minulla ole heitä, jotka minun mielestäni ovat minua vastaan rikkoneet. Itse toivon olevani parempi muita kohtaan, vaikka ei osakseni ole juurikaan moitteita tullut. Oman vaillinaisuuteni kuitenkin tunnistan.
Ari
Väärinkäytät antamaasi raamatunkohtaa:
Matt. 5:46
Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä palkka teille siitä on tuleva? Eivätkö publikaanitkin tee samoin?
Väärinkäyttösi SYYNÄ ON VAJAVAINEN TIETÄMYKSESI, SIIS TIEDON PUUTE.
Hepreassa ei ole komparatiivia. Niinpä jos haluat korostaa jonkun asian tärkeyttä sitä pitää verrata kyseisen alan PARHAASEEN vastineeseen. Tätä sinä et ole huomannut, vaan vähättelet läheisten ihmissuhteiden merkitystä koko elämän perustavana lähtökohtana.
Tässä lauseessa Jeesus siis korostamalla korostaa läheisten perhesuhteiden asemaa koko yhteiskunnan perustana. Tästä huipputärkeästä hyvästä hän sitten lähtee kehittämään asiaa eteenpäin. Koska rakkaus kaikkein läheisimpiin on elämän keskeisimpään olemukseen kuuluvaa, niin rakkauden saattamiseksi myös toisille sosiologisesti kauempana oleville ihmisille pitää esikuvasi olla omassa rakkaudessasi sinun läheisimmissä ihmissuhteissasi.
Läheisten ja kauempana olevien ihmissuhteiden olemukseen kuuluu, että se jolla on hyvät suhteet lähimpiin perheenjäseniinsä, sillä on parhaat ihmissuhteet myös yhteiselämän muilla aloilla. Tehty tutkimus siis kertoo elämän realiteettien toimivan juuri sellaisella perusteella, jota jo Vapahtajamme omassa opetuksessaan on korostanut.
Todella hyvä kysymys. Se miten suuri rakkaus kaukaisten maiden ihmisiin on kertoo paljon siitä ihmisestä.
Voisitko vähän täsmentää Pasanen?
Kirjoitat: ”ohitatte sen rakkauden joka todella antaa anteeksi niinkuin Jumala antaa anteeksi omat synnit, ei velo toisen tekemiä pahoja tekoja eikä kosta pahaa pahalla eikä käytä minkäänlaista väkivaltaa.”
Miten Pekka ja Matias ohittavat ”sen rakkauden”, jota kuvaat?
Kari Paukkunen Matias Roto puhui niiden rakastamisesta jotka sinua rakastaa ja kysyin mitä on se rakkaus jota Jeesus tarkoittaa rukouksessa että meidän tulee antaa anteeksi niinkuin Jumala antaa meille anteeksi. Tämä rakkaus rakastaa myös niitä jotka eivät rakasta meitä.
Tämän he ohittivat ja alkoivat tuoda lähetystyötä esille.
”Tämä rakkaus rakastaa myös niitä jotka eivät rakasta meitä.”
Näin on Jumalan rakkaus. Oletko omassa elämässä kohdannut heitä, jotka eivät rakasta sinua ja sinä kuitenkin rakastat heitä?
Kyselen siksi, että minun kohdalleni ei ole tullut ihmisiä, joille minun pitäisi antaa anteeksi. Minä itse olen ollut monta kertaa sillä paikalla, että olen pyytänyt ja saanut anteeksi omia esim. satuttavia sanojani.
”Tämän he ohittivat ja alkoivat tuoda lähetystyötä esille.” Lähetystyö on nimenomaan niiden rakastamista, joita ei edes tunne. – – – On totta, että lähetystyö on usein toiminut rinnan siirtomaiden valloittamisen kanssa, mutta sen päämäärä ei ole ollut sama. Lähetyssaarnaajan ovat usein moittineet valloittajien tavoitteita ja toimintatapoja. Siirtomaaherrat taas ovat pitäneet lähetystyön monia muotoja turhina ja haitallisinakin.
Ari
Et näytä YMMÄRTÄVÄN mitä keskustelussa sanotaan.
Kuvittelet minun jättännen vastaamatta kysymykseesi, kun vastaukseni kysymykseesi kertoi, että kirkkomme on tehnyt kysymääsi työtä jo 1800-luvulta asti ja samaten omalta osaltani asiaa tukien olen toiminut kysymässäsi tehtävässä jo ennen sinun syntymääsi.
Mutta sinä et vastannut kysymykseeni, miten paljon olet omista varoistasi auttanut lähetystyötä sekä miten kauas omasta asunnostasi käsin olet tehnyt lähetystyötä. Vai onko vastauksesi, ettet ole sitä tukenut, etkä sitä tehnyt oman yksin asumasi asunnon seinien ulkopuolella. Siis harrastatko vihollistesi rakastamista vain ollessasi yksin kotonasi, ja kuvitteellisten ystäviesi rakastamista vain kotonasi yksin ollessasi?
Ei kenelläkään rauhaa ole omasta takaa. Kaikki kuljemme Taivasten valtakuntaa kohden monen ahdistuksen kautta. Jumala voi antaa rauhan myös niiden ahdistusten keskellä. Siitä rauhasta Jeesus sanoi: ”en anna samoin kuin maailma antaa ”. Ahdistuksen syy ei välttämättä katoa mihinkään, mutta sen keskelle Jumala rauhan voi antaa.
Pekka olen useamman kerran kohdannut sellaisia ns ”uskovia” jotka menettävät hengellisessä keskustelussa malttinsa eli hermostuvat, miksi näin käy, eikö Jumalan rauha varjele jokaista uskovaa??
Maltti voi toisinaan mennä kristityltä. Se on inhimillistä. Jumalan rauha on enemmän kuin kristityn maltti. Jumalan rauha varjelee jokaista uskovaa on vastaukseni kysymykseesi.
4:26 ”Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö.” Älkää antako auringon laskea vihanne yli,
Ari
Älä kuvittele, että kanssasi keskustelevat ”hermostuvat” siksi, että otat hengellisyyden puheeksi. Olen nimittäin omien havaintojeni mukaan arvioiden päätynyt siihen, että kanssasi on vaikeaa keskustella, koska
1) et kuuntele mitä toiset sanovat
2) vääristelet toisten sanomisis
3) oletat keskustelutoveristasi mielikuvituksesi luomia täysin huteja ampuvia oletuksia
4) esität asiaa tunteville surkeita väärinkäsityksiäsi Raamatun tekstien äärellä etkä suostu vastaanottamaan asiavirheittesi korjauksia etkä järjettömien johtopäätösten korjausta asettamalla eri opin palasia oikeisiin kohtiinsa ja oikeaan järjestykseen
5) Jne
Eli siis kun tahallasi keskustelutoveriasi halventaen ja aliarvioiden yrität syöttää tälle hiekasta ja kuravellistä leivottua piirakkaa maukkaan hyvistä jauhoista ja tuoreista mustikoista tehdyn piirakan sijaan.
Muista Raamatun sana että pitää hankkia viisautta ja välttää sanakiisto. Kuka tahansa voi sanoista kiistelyä kokea riidan haastamiseksi eli siis luulla sinun kerjäävän verta nenästäsi.
Vielä oma vihjeeni: opettele puhumaan kohteliaasti ja ystäävälliseen sävyyn.
Ja pelastavan evankeliumin kutsu sinulle, kun olet hypännyt pelastuksen laivasta eli kirkosta ulos ja pudonnut keskelle Nooan ajan vesien tulvaa eli hukuttavien vetten valtaan, niin pyydä että sinut nostetaan takaisin pelastuksen paattiin eli siis kirkkoon takaisin liittymään.
5)
Nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaa valkeuden lapsina. Ef. 5:8
Meidän vaikutuksemme tässä maailmassa on seurausta suhteestamme Jeesukseen Kristukseen.
Tuntematon, Hiljaisiin hetkiin, Päivä, 1996.
Mika
Kiitoas hyvästä kommentistasi
Pekka ja Kari ja Ari
Koska keskustelunne on edennyt paljonkin, niin en lähde kommentoimaan kaikkea esiin tullutta.
Pekka ja Kari
Kiitos puheenvuoroistanne!
Ari puhut henkilökohtaisesta kohtaamisesta ihmisten välillä mittarina rakkaudesta.
Miksi sitten näissä keskusteluissa sanoillasi osoitat heikointa toisten ihmisten kohtaamista. Teksteissäsi olet vähiten kiinnostunut toisten ihmisten hyväksi puhumassa. Myönteisen ja rakkaudellisen puheenparren sijaan heittelet kiviä toisten niskaan tuomitsevilla ja toisten hurskautta vähättelevillä sanoillasi. Miksi sanojesi hedelmä on viskellä mielesi toisia vieroksuvaa asennettasi ilmaisevaa ja lähimmäistäsi halventavaa puhetta.
Ari puhut toisten ihmisten hermostumisesta keskusteluissa kanssasi.
Kun tässä ihanien ihmisten luona vieraillessani mukanani oli Seitsemän veljestä -kirja esperantoksi mukanani, niin kysynpä sinulta, miksi vanhemmat veljet toisinaan suuttuivat Eerolle.
Jos olet rehellinen, niin huomaat varmasti syyn: Koska tämän posketon suunsoittonsa heitä ärsytti.
Jotenka neuvon sinulle: Lopeta älytön suunsoittosi toisten lujaa ja järkkymätöntä uskoa vastaan ja heidän syvää antautuumustaan Jumalan työhön halventavat lausuntosi, joilla lähimpiäsi loukkaat. Nykyiselläänhän sanasi kertovat enemmän mielesi katkeruudesta Jeesukseen uskovia vastaan kuin sisäisestä sydämen ilosta Jumalan armahtavasta laupeudesta sinua ja muita ihmisiä kohtaan.
Matias Roto käännät ”keskustelussa” kohteeksi minut kun tikö pitäisi puhua niistä asioista joita tuon esille?
Toiseksi olisi hyvä itse tutkia miksi kirjoittamani sanat loukkaavat ja saavat tuntemaan ettei itse olekkaan uskossa?
Tässä tuon JEESUKSEN sanoja siitä kuinka kohdata lähimmäinen ja mitä on oikea rakkaus:
Matt. 5:46
Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä palkka teille siitä on tuleva? Eivätkö publikaanitkin tee samoin?
Luuk. 6:32
Ja jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mitä kiitosta teille siitä tulee? Rakastavathan syntisetkin niitä, jotka heitä rakastavat.
Ja toisaalla:
Matt. 6:12
ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme;
Matt. 6:14
Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi;
15 mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.
Mitä nämä todella tarkoittavat?
Ari
Jälleen kirjoitat potaskaa sanoillasi: ”— kirjoittamani sanat loukkaavat ja saavat tuntemaan ettei itse olekkaan uskossa?”
Miksi juopuneen tai huumehöyryssä olevan tavoin kuvittelet älyttömiä fantasioitasi. Päästelet suustasi möläyksiäsi.
Etkö todellakaan tajua ettei minun uskoni ole minun omaa työtäni vaan JUMALAN PYHÄN HENGEN TYÖ MINUSSA ja muissa meidän kanssamme keskustelevissa. Eihän Jumala työ menetä voimaansa, vaikka joku Kristuksen ruumiin eli kirkon ulkopuolella oleva kuinka hyökkäisi uskon antajaa ja täyttäjää Pyhän Hengen työtä vastaan.
Halventaessasi meidän uskoamme siis halvennat PYHÄN HENGEN TYÖTÄ. Siksi olen sinusta huolissani ja olen todella huolissani sinun kelvottomista sanoista.
Koeta hyvä ihminen tulla kehityksessäsi ainakin kahden viikon ikäisen kissanpennun tasolle eli siis AVATA SILMÄSI nähdäksesi ympärillesi ja myös ymmärtääksesi, mitä sanomme ja kirjoitamme.
KOETAN SIIS SAADA SINUT OTTAMAAN IHMISTEN SANAT TODESTA ettet enää vähättelisi niitä väännöksilläsi, missä muutat meidän sanamme tasan tarkoin päinvastaisiksi, kuin se mitä olemme sanoneet.
Olen poistanut Arin kurittoman lapsen kiukuttelua muistuttavat kommentit.
Kasvatusperiaatteisiini kuuluu että kiukuttelijoille vastaus kaikkiin pyyntöihin on
E I .
”Ja jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mitä kiitosta teille siitä tulee? Rakastavathan syntisetkin niitä, jotka heitä rakastavat.” Mitä on rakkaus? Tästä taidan olla Ari Pasasen kanssa eri mieltä. Rakkaus ei ole vain myötätuntoinen ja lempeä asenne. Se on toimintaa, oman edun unohtavaa työtä toisten hyväksi. Syntisten kesken hyvät työt odottavat palkakseen vastapalveluksia, mutta kristityn tulisi tehdä hyvää ilmankin. – – – Koko maailmaa ei voi rakastaa nojatuolissa istuen ja peukaloitaan pyöritellen.
Martti
Kiitos kommentistasi
Osut puheenvuorossasi asian ytimeen
Kun Jeesus kuoli edestämme, niin on meidän häneen turvatessamme turvallista elää ja kuolla, tietäessämme, että syntimme ovat kaikki anteeksiannetut ja iankaikkinen autuutemme on taattu hänen verensä kautta.
Heino Pätiälä, Saarnaa Sanaa.
Mika
Kiitos tähän yhteyteen erittäin osuvista Heinon sanoista!