Rauta
Tunnetun kosmoksemme yleisin raskasmetalli on rauta, jonka järjestysluku 26 vastaa myös kuutiona kuvatun JHVH:n lukua 26. Ihmisen elämää ylläpitävä veri tarvitsee hapettamiseen myös rautaa ja rautahila on sekin kuutio. Nyt elämälle välttämättömiä alkuaineita on niitäkin juuri 26. Eikä yllättäne sekään että rautahila on sekin kuutio: raudan atomisäde on edelleen 156 pm, joka vastaa JHVH:ssa esiintyviä vierekkäisiä numeroita 1, 5, 6, ja näin myös raudan atomipainossa – pyöristettynä 56 – olevat luvut 5 ja 6 esiintyvät JHVH:ssa. JHVH:n summan 26 summa 8 on raudan ryhmäluku jaksottaisessa järjestelmässä ja JHVH:n nimen 4-kirjain vastaa järjestelmän jaksolukua 4.
Rauta oli heprealaisille maailmansyntykuvaukselle tärkeä tietysti paitsi tuntemamme kosmoksen yleisimpänä raskasmetallina myös välttämättömänä kasvien happea tuottavalle fotosynteesille. Rauta on monien fotosynteesiin osallistuvien entsyymien ja fotosynteesissä valoenergiaa siirtävien yhdisteiden ainesosa, eli sillä on tärkeä merkitys lehtivihreän syntyprosessissa. Siksipä Tanachin ensimmäinen rauta-sana BERZEL sisältyy koodattuna Genesiksen alkuun nimen omaan lauseeseen
”tekivät s i e m e n t ä lajiensa mukaan”,
sillä rauta sisältyy yhteyttämisessä ja hengityksessä toimivän hapetus-pelkistys-entsyymeihin. Rautaa tarvitaan myös lehtivihreän muodostukseen. Rauta-sanan eli berzelin kaksi keskimmäistä kirjainta muodostavat sanan zer eli siemen antaen hyvän näytön siitä, miten nerokkaasti heprean tärkeät käsitteet ovat syntyneet. Huomaa, että zer käänteisenä rez merkitsee ’salaisuus’.
Veremme hemoglobiinin rauta/berzel ei siis sattumalta sisällä heprean käsitettä siemen, joka merkitsee myös salaisuutta, sillä siemenistä kasvavat happea tuottavat yhteyttävät kasvit. Genesis-koodi tuntee asian. Genesis- konteksti onkin paljonpuhuva, sillä rauta liittyy hemissä elämän ylläpitämiseen. Elämänpuun symboliksi heprealaisuudessa on tullut vehnä ’chatah’ (vehnä) ja sen lukuarvo 22 liittyy juuri vehnän sytokromi C:n rakenteeseen, sillä ko. sytocromi C on ns. pieni hemiproteiini, missä juuri 22:n aminohappo nimeltään Cys (mistä C) sitoo kovalenttisesti proteiiniin juurikin raudan, joka siis on olennainen veren kyvyssä kuljettaa happea esim. ihmisen keuhkoihin. Vehnän Cyt. C:n aminohappojen kokonaismäärä 112 vastaa vielä luojanimeä Jehovah elohjim… Nyt 112 on 2 x 56 ja 56 on raudan atomipaino.
Heprealaiset ovat nimeen ihminen/adam kätkeneet sana v e r i, sillä a-dam’ssa osio dam merkitse veri ja berzel/raudan gematrian 239 numeroinen tulo 2x3x9/45 onkin juuri sama kuin adamin la. eli 45. Näin he ovat olleet hyvin tietoisia veren merkityksestä hapen kuljettajana sanoessaan ihmisen elämän olevan juuri veressä, sillä veren rauta eli hemimolekyyli sitoo hengityksessä olevan hapen ja kuljettaa sen verenkierossa ihmis-adamin elimistöön.
Rauta BRZL on edelleen nelikirjain kuten ’luoja’ JHVH:kin ja rautahilan malli on kuutio ja sitä voi aivan olennaisesti kuvata luvulla 26 joka on kuution osien summa (6+8+12 = 26) ja lisäksii raudan järjestysluku. 2+6 = 8, joka on raudan ryhmäluku. ja raudan ja Jahven 4-kirjaimina itse sisältä jaksoluvun 4.
Konteksti on selvä ja aikaan sopiva: Tuolloin kuvattiin makro-kosmosta ja mikrokosmosta yhteytenä: niin ylhäällä kuin alhaalla ja jättiläiskuutio makrokosmoksena saa vastineen rautahilassa mikrokosmoksena. Ajattelua kuvaa hyvin myös se,että Ilmestyskirjassa ’uusi maa’ on kuvattu jättimäisenä kuutiona
Näin heprealainen kosmologia on siis ollut varsin kehittynyttä niin makro- kuin mikrokosmosta kuvatessaan, sillä ei ole sattuma sekään, että heprean elämän synnyttäjää tarkoittava sana HVH on nelikirjain J HVH:n loppuosa ja sisältää numerot 565. Siis nelikirjain synnyttää elämään komikirjainten kautta, jossa on numerot 565. Aivan kuten nelikirjain ACGT synnyttää DNA:n triplettikodoneja, jotka järjestäytyvät 565 atomisiin ryhmiin.
Rauta oli heprealaisille maailmansyntykuvaukselle tärkeä tietysti paitsi mainittuna raskasmetallina myös välttämättömänä kasvien happea tuottavalle fotosynteesille. Rautaa tarvitaan siis myös lehtivihreän muodostukseen. Heprean rauta-sanan berzel kaksi keskimmäistä kirjainta vastaavat konsonanteissaan sanaa zer eli ’siemen’ antaen hyvän näytön siitä, miten nerokkaasti heprean tärkeät käsitteet ovat syntyneet. Onkin hyvä syy olettaa, että berzeliin sisällytetty zer on ollut vanhimman ihmisen hyödyntämän viljan eli vehnän siemen. Heprealaisille elämän puu olikin kasvikuntaa edustaessaan nimen omaan vehnää ja viitatessaan siemeneen he ovat todennäköisesti tarkoittaneet juuri vehnän siementä, sillä Genesis 2 jakeet 7 ja 8 sisältävät ns. els-salakirjoitettuna juuri vehnän heprealaisen nominin chatach.
KreikkalaisPlatonisen rotuopin mukaan on olemassa neljä rotua, kultainen, hopeinen, rautainen ja vaskinen. Nämä eivät saisi sekoittua toisiinsa, koska juuri sekoittumisesta syntyy kaikki kaaos, epäsopu ja ristiriidat. Siis Platonin mukaan näin.
Ja Paavali sanoo. ”pysyköön kukin sillä paikalla mihin on syntynyt, oli sitten orja tai vapaa. ” joka viittaa samaan asiaan.
Luvusta 26 olen lukenut, että VT:ssä olisi mainittu tytär Siion 26 kertaa. Miten se sopii kuvaan.
Tarja, antiikissa puhuttiin kultakaudesta, hopeakaudesta, rautakaudesta ja kuparikaudesta. Viittaavat aineisiin,joista kunakin aikana tehtiin vaikkapa keittoastioita.
Tytär Siion tarkoittaa Jerusalemin kaupunkia,jossa ’asui’ Herran nimi liitonarkissa, joka oli kaksois kuutio ja jonka tilauus anta Herran kirjaimet jhv. Jerusalemin papistolle oli myös raudan planeetta Mars-tärkeä, Marsia palvottiin aikana Siilossa , missä myös liitonarkkia aikansa säilytettiin.
Vehnä Raamatun historian alussa – vehnällä on kova hinta Ilmestyskirjan kuvauksessa yhtenä ihmiskuntaa kohtaavista vitsauksista.
Ilmestyskirja: 6:6 Ja minä kuulin ikäänkuin äänen niiden neljän olennon keskeltä sanovan: ”Koiniks-mitta nisuja yhden denarin, ja kolme koiniksia ohria yhden denarin! Mutta älä turmele öljyä äläkä viiniä.”