Tilastoissa poikkeamat ovat mielenkiintoisia. Kirkon osalta tällainen poikkeama on rippikoulu, jonka käyneiden osuus kasvoi viime vuonna. Tämä on vastoin aiempaa kehitystä, ja vastoin muita kirkon suosiota osoittavia lukuja.
Kasvu oli 2,5 %-yksikköä. Numeroina tämä on yli tuhat, joten sitä ei pelkkä sattuma selitä. Yksittäisten seurakuntien yhden vuoden lukuja sen sijaan on turha katsoa, ehkä kaikkein suurimpia lukuunottamatta.
Tilastot ovat verkossa ja yritän saada niistä tolkkua.
Ensiksi ”Kunnan 15-vuotiaat” -ryhmässä arvio on 58000. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2016 lopussa 15-vuotiaita Suomen kansalaisia oli noin 56300. Onko erotus muiden maiden kansalaisia?
Eniten ihmetyttää tilastointi, jossa ikäluokittain jaetaan rippikoulun käyneistä vain oman seurakunnan rippikoulussa käyneet. Yhteensä rippikoulun käyneistä noin 50 tuhannesta n. 8500 kävi muualla kuin omassa seurakunnassaa. Heitä ei ole luokiteltu ikäryhmittäin. Toisaalta ikäryhmittäin eroteltujen summa ei aivan täysin vastaa myöskään omassa seurakunnassa käyneiden määrää.
Pidän mahdottomana niin suurta virhettä, että kaikki muualla kuin omassa seurakunnassa rippikoulun käyneet olisi laskettu kahteen kertaan. Määrä on siihen liian suuri.
Yksityistä opetusta saaneet on erotettu aikuisrippikoulun käyneistä. Aikuisrippikouluja oli 83, ja niissä yhteensä 157 osallistujaa, siis alle kaksi kertaa rippikoulujen määrän. Siis ainakin osa kuuluisi kai yksityisen opetuksen puolelle.
Isoskoulutuksen käyneiden määrä väheni 3%, isosina toimineiden määrä 6%. Selittyykö tämä pelkästään sillä, että edeltävänä vuotena väheni rippikoululaisten määrä? Isosina toimineiden määrässä on teknisesti ottaen virhe, poikien ja tyttöjen summa ei vastaa yhteensä-saraketta. Erotus on kuitenkin merkityksettömän pieni.
Voi olla, etten oikein ymmärtänyt blogia enkä jaksa tilastoja lukea, mutta herätysliikkeillä on paljon omia rippikouluja/- leirejä. Luku 8500 muualla kuin omassa srk:ssa rippikoulun käyneiden osalta on tavattoman suuri. Toisaalta jo vanhoillislestadiolaisia liikkeen oman rippikoulun käyneitä lienee vuosittain nelinumeroinen luku.
Siis tilanne on se, että rippikoulun esim. VL-leirillä käyneistä lasketaan lukumäärät, kun taas rippikoulun omassa seurakunnassa käyneistä lasketaan myös ikäjakaumat?
Teologisesti kai(?) on yhdentekevää vaikka helsinkiläinen kävisi leirinsä Espoossa tai päinvastoin. Paljonkohan näitä tapauksia on?
Nykyisessä kirkon väestökirjanpitojärjestelmässä seurakunta kirjaa oman seurakunnan rippikoulun käyneet ja konfirmoidut. Myös muiden kuin seurakunnan oman rippikoulun käyneet kirjataan riippumatta siitä, minkä järjestön yms. rippikoulun he ovat käyneet. Kirjaukset tehdään henkilötunnusten kautta kuten Kirjurissa kokonaan toimitaan. Rippikoululaista ei voi kirjata tuplasti rippikoulunkäyneeksi, kun ohjelmallisesti se ei onnistu. Ohjelma laskee ikäryhmät suoraan hetun perusteella kirkon tilastoihin.
Seurakunta täyttää sitten isosten määrän. vuoden rippikoulujen määrän ja vastaavat tiedot, mutta riparilaisten tiedot tulevat tilastoon siis Kirjurin kautta.
Kiitos tiedosta. Tällöin on hieman kummallista, että ikäjakaumat esitetään vain osasta rippikoululaisia.
”Myös muiden kuin seurakunnan oman rippikoulun käyneet kirjataan riippumatta siitä, minkä järjestön yms. rippikoulun he ovat käyneet.”
Millä tavalla muitten järjestöjen riparien käyneitten tiedot päätyvät seurakunnan tietoon?
Onko olemassa jokin ’pakko’ ilmoittaa niistä? Onko näitten kirjaamisessa voinut tapahtua jotain muutoksia?
Kyllä järjestöt yms rippileirejä pitävät ilmoittavat konfirmoidut seurakuntiin. Miksi eivät ilmoittaisi?Tieto on myös rippikoululaisen itsensä kannalta (esim. kirkollinen vihkiminen avioliittoon, kummius) aika olennainen.
Vieläkö työntekijät joutuvat ensin kirjaamaan itselle ja sitten vielä tilastoimaan kaikki osallistujat tapahtumista? Sitten vuoden lopussa koota kaikki yhteen ja lähettää. Nyt diki-aikana kun tilastoinnin voi tehdä helposti netissä heti tilaisuuden aikana. Eikä siihen tarvitse enää sen jälkeen aikaa yhtään käyttää. Näppää vain pari juttua älypuhelimeen ja siinä kaikki.
Nyt tilastoinnin voi tehdä joko heti tilaisuuden jälkeen tai viikon sisällä. Joko suoraan kirkon tilastoihin tai ajanvarausohjelman kalenterin kautta.
Siis pitää tehdä pääsääntöisesti 6 pv:n sisällä. Termi – voi tehdä- oli väärä.