Rippivaari 5

Evoluution opettaminen kouluissa, saa lapsissa usein aikaan jumalankielteisen asenteen. Tämä havainto sai pohtimaan; miksiköhän koulu opettaa jotain, jonka seurauksena lapsi omaksuu ateistisen ideologian? Onko evoluutio pohjimmiltaan enneminkin filosofia kuin tieteellinen teoria? Onko evoluutio tarkoituksellisesti kristillisen uskon vastainen? Olisihan luonnon tarkoituksenmukaisuudelle helposti löydettävissä useita muitakin teorioita. Sen sijaan vain tätä yhtä opetetaan. Tällöin oma ajattelu siirretään syrjään ja tilalle työnnetään yksi ainoa ajattelunmalli, jossa Jumalalla ei ole mitään sijaa. Miksi opetus ottaa näin vahvasti kantaa uskoon? Niidenhän pitäisi painia eri sarjoissa.

  1. Pekka. On totta, että evoluutioteoriaa käytetään ateismin tukena. Vika ei kuitenkaan ole itse evoluutioteoriassa tai evoluutiossa vaan siinä, että siitä tehdään liian pitkälle meneviä maailmankatsomuksellisia johtopäätöksiä. Useampikin evoluutiotutkija on ollut tunnustava kristitty. Lisäksi vikaa on uskonnon opetuksessa ja raamatun tulkinnassa, jos luomiskertomus selitetään ”luomishistoriaksi” joka kertoo tieteellisesti pätevällä tavalla, kuinka kaikki sai alkunsa. Ei silloin ole ihme, jos koululaiset vaihtavat ”vanhentuneen” version luonnon historiasta nykyaikaiseen ja Jumalausko menee siinä mukana. Sitä paitsi koulussa käsitellään myös evoluutioteorian kritiikkiä. Asiasta puhutaan ainakin periaatteessa lukion uskonnon kursseilla.

  2. Pekka Pesonen.

    ”Taas lähtee ihan väärille urille. ”

    Jos asia on noin, niin blogisti voi katsoa peiliin. Hän esitti tekstissään kreationistisella asenteella kysymyksiä ja väitteitä, joihin monilla on tarve vastata. Kommenttien perusteella keskustelu lähti oikeaan suuntaan.

  3. Rakentavassa keskustelussa on aina tapana esittää myös korjaavaa palautetta. En tarkoittanut tekstilläni sitä, että evoluutiota ei saisi opettaa. En sitäkään että sillä ei olisi tieteellistä perustaa. Pohdin syytä siihen miksi nuoret perustelevat kielteistä suhtautumistaan Jumalaan, juuri evoluutio-opetuksella.

  4. Eikö tuo ole melko luonnollinen seuraus silloin, kun nuorella ei ole sisäistä tarvetta uskoa yliluonnolliseen luoja-jumalaan?

    Itselläni tulee mieleen jatkokysymys siitä, miksi uskontoa pitäisi tuputtaa jonkinlaisena perusasetuksena, kun lähellekään kaikki ihmiset eivät selvästikään ole uskonnollisia, eikä heillä ole tarvetta uskonnollisuuteen?

  5. Opetustyössä olen havainnut sen, miten lapset oppivat joskus ihan jotain muuta, kuin sen mitä meidän oli tarkoitus opettaa. Yksi esimerkki siitä on pakolliset kirkkokäynnit riparilaisille. Tarkoitus on tutustuttaa lapset seurakunnan toimintaan. No, mitä he siitä oppivat. Ainakin sen että ne on tylsiä tapahtumia, joissa käy vain vanhoja ihmisiä. Tuon oppimiskokemuksen tähden nuoria ei kirkossa sen jälkeen nähdä.
    Jotain samaa lapset oppivat koulussa, kun evoluutiota opetetaan. Mikä siinä opetuksessa saa lapsen omaksumaan po. asenteen. Jotenkinhan sen epäsuorasti on otettava kantaa myös uskon kysymykseen. Olisi kiinnostavaa löytää se rakenne, joka opetuksen vaikutuksesta saa lapsen hylkäämään uskon näköalat.

    • Pekka Pesonen.

      ”Jotain samaa lapset oppivat koulussa, kun evoluutiota opetetaan. Mikä siinä opetuksessa saa lapsen omaksumaan po. asenteen. ”

      Minun ikäluokalle (50 lukulaiselle) ei opetettu koulussa mitään evoluutiosta. En ole saanut siitä opetusta myöhemminkään.

      Sen minkä tiedän ikätovereitteni myöhemmistä vaiheista, niin eipä heitä ”kirkon touhu” ole isommin kiinnostanut. Kirkon jäseninä he ovat suurimmaksi osaksi pysyneet ja veronsa maksaneet. Syy heidän hengelliseen passiivisuuteensa ei pienimmässäkään määrin voi olla evoluutio-opetuksen aikaansaamaa.

      Kun tieto ja hyvinvointi lisääntyy, niin uskonnon merkitys luonnollisesti vähenee. Valitettavasti uskonnot eivät anna vastauksia kaikkiin niihin kysymyksiin, joita nykyaika tuo ihmisten mieliin.

    • Leo: ”Kun tieto ja hyvinvointi lisääntyy, niin uskonnon merkitys luonnollisesti vähenee. Valitettavasti uskonnot eivät anna vastauksia kaikkiin niihin kysymyksiin, joita nykyaika tuo ihmisten mieliin.”

      Asia on juuri noin kun sanot. Kun tieto lisääntyy, kehitys kehittyy, sivistys sivistyy ja sekularisaatio valtaa alaa.

  6. Pekka -> ”Olisi kiinnostavaa löytää se rakenne, joka opetuksen vaikutuksesta saa lapsen hylkäämään uskon näköalat.”

    Se on se, että he eivät yksinkertaisesti ole uskonnollisia ihmisiä. Miksi sellaisten ihmisten tulisi näytellä uskonnollista tai miksi sellaisista ihmisistä tulisi väkipakolla saada uskovia?

    • Pekka: ”saa lapsen hylkäämään uskon näköalat.”

      Mitkä ihmeen uskon näköalat? Ei lapsella mitään uskon näköaloja ole ennenkuin niitä sinne vanhempien toimesta pakkosyötetään.

  7. Evoluutioteoria ei ole sen enempää ateistinen kuin mikään muukaan luonnontieteellinen teoria. Se kuvaa eliökunnan evoluutiota tiettyjen oletusten pohjalta.

    Sen sijaan evoluutioteorian perusteella ei voi väittää esim. että ”elämä on syntynyt sattumalta”, tai että ”evoluutiolla ei ole suuntaa”. Nämä väitteet eivät ole luonnontieteellisesti tutkittavissa, eivätkä siis ole sen enempää tai vähempää kuin esittäjänsä mielipiteitä. Jos näin opetetaan koulussa on siis opetettu ”tunnustuksellista ateismia” tai muuta aatetta, ei tiedettä.

  8. ”Onko evoluutio tarkoituksellisesti kristillisen uskon vastainen?” Onko ongelmana evoluution vastaisen kristillisyyden näkyvyys ja kuuluvuus? Saavatko koululaiset liian herkästi sen kuvan, että kreationismi on keskeinen ja jopa luovuttamaton osa kristillistä uskoa?

    • Martti. Esität tärkeän kysymyksen. Omien havaintojeni mukaan kreationismi on kovassa nousussa konservatiivisten kristittyjen keskuudessa. Yhtäältä moni konservatiivi saa evoluutiota koskevan tietämyksensä kreationististen luennoitsijoiden välityksellä. Toisaalta kristilliset kirjakaupat ja -pöydät myyvät nimenomaan kreationistista kirjallisuutta. Olen vuosien varrella lueskellut kreationistien tekstejä. Niissä toistuu vaatimus, että uskovien tulee tietoisesti hylätä evoluutioteoria. Ja jos konservatiivi teologi ilmaisee julkisuudessa hyväksyvänsä evoluutioteorian niin hänet leimataan nopeasti luopioksi tai liberaaliksi. Moni uskovainen nuori käykn lukiossa läpi sydäntäraastavia ristiriitoja. Jotkut pänttäävät biologian ykköskurssin unohtaakseen sen sitten tietoisesti.Toisaalta aika monelta nuorelta puuttuvat välineet raamattukäsityksen luontevaan väljentämiseen. Tuloksena on tosi helposti on/off teologia, jossa vastakkain ovat lapsenomainen kreationismi ja aikuinen ateismi. Evoluutioteoria tosin ei tee ketään ateistiksi koska ateistejakin taitaa olla 12 eri sorttia.

  9. MARJAANA.
    Uskonnollisuus on uskonnollisen kulttuurin harrastamista. Tapoja ja tottumuksia. Kuten joulukirkossa käyminen ym. Kristillinen elävä usko on paljon enemmän. Se on halua kertoa uskosta Jeesukseen ja pyrkimystä hänen tahtonsa mukaiseen elämään. Nämä kaksi kulkevat saumattomasti yhdessä, mutta samalla ovat kuitenkin aivan vastakkaiset näköalat. Mikä ulkopuolisesta voi tuntua hyvin oudolle. Juuri uskonnolliset henkilöt vaikeuttavat uskon ihmisten toimintaa kaikkein rajuimmin. Näin oli raamatun päivinä ja on yhä edelleen. Uskonnolliset kun luottavat oman harrastuksensa olevan aivan riittävää. Uskon ihmiset ovat heille siksi punainen vaate. Uskon ihmiset kun kehtaavat väittää, ettei uskonnollisuus ole muuta kuin, yritystä peitellä elämän pimeää puolta.

    Rippikouluun tulevat lasten luulisi olevan kiinnostunut myös uskosta. Heille siellä on tarkoitus opettaa asioita Jumalasta ja uskosta. On aika ikävä juttu jos heidän uskonsa jää pelkän uskonnollisuuden varaan. Silloin he eivät pääse tutustumaan uskon jännittävään todellisuuteen.

    • Pekka: ”Rippikouluun tulevat lasten luulisi olevan kiinnostunut myös uskosta.”

      Aika naiivi luulo. Riparileirien suosio perustuu suurimmaksi osaksi yhdessäoloon vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa vanhempien valvonnan ulottumattomissa ja siihen, että kaveritkin menevät leiririppikouluun. Rippikoulun käyminen perustuu monessa tapauksessa myös sukulaisten tahtoon, vielä yleisesti vallitsevaan tapaan ja varsin runsaskätiseen lahjontaan (mopot, mopoautot, lahjashekit).

    • Pekka: ”On aika ikävä juttu jos heidän uskonsa jää pelkän uskonnollisuuden varaan.”

      Piti vielä sanomani, että uskolla tai uskonnollisuudella on tänä päivänä hyvin harvoin mitään tekemistä rippikoulun käymisen tai varsinkaan rippikoululeirien suosion kanssa, vaikka kirkko yrittää tietysti toisin väittää.

  10. Pekka -> ”MARJAANA. Uskonnollisuus on uskonnollisen kulttuurin harrastamista. Tapoja ja tottumuksia. Kuten joulukirkossa käyminen ym. Kristillinen elävä usko on paljon enemmän.”

    Ihmiselle joka ei ole uskonnollinen, tai joka ei koe tarvetta ”elävään uskoon”, uskon ja uskonnollisuuden sisältö on yhdentekevää.

    Pekka -> ”Rippikouluun tulevat lasten luulisi olevan kiinnostunut myös uskosta.”

    Rippikouluun mennään pääasiassa koska kaveritkin. Ja lahjat.

Pekka Pesonen
Pekka Pesonen
En osaa olla huolissani kirkon kriisistä. Sisältyyhän jokaiseen kriisiin aina myöskin mahdollisuuksia. Yllättäviä käänteitä kirkkohistoriamme on täynnä. Odotan jotain hyvää tästäkin vielä tulevan. Luovana ja jääräpäisenä tyyppinä koluan kaikki vaikeimmat tiet. Helpommalla pääsisi, kun osaisi olla hiljaa, mutta kun en osaa. Kova pää on jo saanut monta kovaa kolhua. Luulisi niiden jo riittävän. Vaimon kanssa yhtä matkaa on saatu olla lähes 50v. ja tyttö ja poika. Molemmilla on 2 poikaa ja yksi tyttö. Joten meidän suurena ilona on 6 lastenlasta. Virastomestarina verotoimistossa olin pitkään ja kirkossa olin jonkin aikaa nuoriso-ja lähetystyöasioita hoitamassa. Lapsuudessani ei tunnistettu lukihäiriötä, joten mitään kielitaitoa ei ole, joka rajoittaa nyt paljon elämää. Kirjoittamien sujuu hyvin, kunhan kone muistaa näyttää virheet. Teologiseen pyrin kun sain erivapauden osallistua pääsykokeeseen ilman ylioppilastutkintoa. Eikä sekään siinä auttanut. Tärkeitä sanoja jäi pois vastauksistani. Nyt rukoustyöhön keskittymisestä on tullut pääasiallinen toimenkuvani.