Ristiinnaulitun veri

” Pilatus pesi kätensä kansan nähden ja sanoi: ”Viaton olen minä tämän miehen vereen. Katsokaa itse eteenne.” ( Matt.27 24 a )

Tämä Raamatun kohta on yleisesti tunnettu, jossa Pilatus Jeesusta tuomittaessa antoi tuoda vettä ja pesi kätensä nähden osoittaakseen olevansa irti kansan vaatimasta kuolemantuomion vastuusta. Käsien peseminen viattomuuden merkiksi oli juutalainen tapa, jonka avulla Pilatus tahtoi siirtää vastuun kansalle Jeesuksen
elämästä, tai kuolemasta.

Mitä me voimme sanoa Pilatuksen halpaarvoisesta toiminnasta
Jeesuksen kuolemaan johtaneesta oikeudenkäynnissä ? Ainakin sen, että Pilatus oli todella kelvoton tuomari, joka ensin julisti Jeesuksen syyttömäksi ( Joh. 18:23 )

Senkin voimme sanoa Pilatuksesta, ettei hän päässyt historian lehdille käsiensä pesun johdosta. Ei lainkaan, vaan viattoman Jeesuksen kuolemaan tuomitsemisen takia. Kyllä meillä syntiin langenneilla ihmisillä on taipumus ja halu ” pestä kätemme”, eikä olla osasyyllisenä Jeesuksen viattoman veren vuodattamiseen
Golgatan ristillä, Mutta juuri meidän syntiemme tähden täytyi viattoman veren
vuotaa , jotta meillä olisi rauha Jumalan kanssa.

Miksi Jeesuksen veri on meille tärkeä (vert. Hepr. 2, 9 ja 10 luku); uskotko, että Jeesuksen veri vei syntivelkamme?

Jeesuksen veri pesee meidät puhtaaksi kaikista synneistä ja meillä on Jumalan rauha.

Sillä hänen, jonka tähden kaikki on ja jonka kautta kaikki on, sopi, saattaessaan paljon lapsia kirkkauteen, kärsimysten kautta tehdä heidän pelastuksensa päämies täydelliseksi. Sillä sekä hän, joka pyhittää, että ne, jotka pyhitetään, ovat kaikki alkuisin yhdestä. Sentähden hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi, kun hän sanoo: ”Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunkainan keskellä”; ja taas: ”Minä panen uskallukseni häneen”; ja taas: ”Katso, minä ja lapset, jotka Jumala on minulle antanut!” Koska siis lapsilla on veri ja liha, tuli hänkin niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, että hän kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on: perkeleen, ja vapauttaisi kaikki ne, jotka kuoleman pelosta kautta koko elämänsä olivat olleet orjuuden alaisia. Sillä ei hän ota huomaansa enkeleitä, vaan Aabrahamin siemenen hän ottaa huomaansa. Sentähden piti hänen kaikessa tuleman veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit. Sillä sentähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa. (Hepr. 2:10-18)

Olemme vapaita kaikista rikkomuksista ja saamme iankaikkisen perinnön.

Kun Kristus tuli tulevaisen hyvän ylimmäiseksi papiksi, niin hän suuremman ja täydellisemmän majan kautta, joka ei ole käsillä tehty, se on: joka ei ole tätä luomakuntaa, meni, ei kauristen ja vasikkain veren kautta, vaan oman verensä kautta kerta kaikkiaan kaikkeinpyhimpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen. Sillä jos kauristen ja härkäin veri ja hiehon tuhka, saastaisten päälle vihmottuna, pyhittää lihanpuhtauteen, kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa! Ja sentähden hän on uuden liiton välimies, että, koska hänen kuolemansa on tapahtunut lunastukseksi ensimmäisen liiton aikuisista rikkomuksista, ne, jotka ovat kutsutut, saisivat luvatun iankaikkisen perinnön. Sillä missä on testamentti, siinä on sen tekijän kuolema toteennäytettävä; sillä vasta kuoleman jälkeen testamentti on pitävä, koska se ei milloinkaan ole voimassa tekijänsä eläessä. (Hepr. 9:11-17)

Osaisiko joku ”valituista” kertoa, kuinka on mahdollista, että kun teimme ystäväni kanssa ”itseohjautuvan” retken Espanjan Aurinkorannikolla meitäkin huonommin englantia puhuvan espanjalaisen matkanjärjestäjän rämisevässä bussissa Gibraltarille, saimme Gibraltarilla kuulla olevanne ”ranskalaisia kanoja”, ja kun paluumatkalla jouduimme La Linean tullissa tulemaan ulos bussista tarkastusta varten, alueella odottaneet köyhät, vammaiset ja kerjäläiset tulivat heti luokseni pyytämään apua, jolloin ystäväni sanoi ”mistä h****ta ne tietävät”?

Lisäys :Tapahtuma oli mielestäni samaa sarjaa kuin nyt ortodoksikirkon Lahdessa pappisvirasta erotetun Isä Akin, joka johti ”pyhiinvaellusmatkaamme” Pietarin ortodoksikirkkoihin ja -luostareihin. Kun odotimme bussia Pietarin vanhan taiteen museon edessä palataksemme hotelliin, luokseni tuli mies, joka heikon saksankielen taidolla pyysi, että ”ostaisin hänet”. Vaikka varastossani oli jo suuri määrä mm. muistilehtiöitä, joita olin ostanut venäläisiltä lapsilta, niin tuosta ”lähialueyhteistyöstä” kieltäydyin.

Samalla matkalla toimitimme humanitaarista apua Pietarin lähellä sijaitsevan Volodarskin kylän Pyhän Andreas Kreetalaisen vanhuksille tarkoitettuun hoitokotiin, jossa hoidettiin myös kylän lapset kylän aikuisten alkoholisoitumisen vuoksi.

”Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.”
Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa;
mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut.

Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?
Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?

Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa. Room.8

Mitä me siis tähän sanomme kysyy Paavali?

Vuosikausia tuo kysymys vaivasi minua, kunnes Jumalan Armo kirkastui. Siis ei se, minkä ihminen jokainen ihminen voi lukea Raamatusta omilla silmillään, vaan se Armo minkä Jumala itse vakuuttaa ihmisen sydämessä.
On olemassa pään uskoa ja sitten on olemassa lujaa luottamista Jumalan ilmoituksen Sanaan, joka on Kristus meissä, kirkkauden toivo.

Jumalan ennaltamäärätty Armovalinta on veret seisauttava Sana, ja sen edessä joutuu hiljaiseksi. Monet tosin kääntyvä pois koska eivät kestä sitä, että Jumala tekee mitä tahtoo.

Jumala riisuu ihmisiltä pois kaiken sen, minkä on luullut olevan omaa. Kun Jumala vanhurskauttaa ihmisen uskosta, niin ihminen
tulee vanhurskaaksi, eikä siihen voi puuttua kukaan ihminen, sillä se tapahtuu yksin Jumalan voimasta.

Jumala ei siis vaikuta ihmisessä pelkästään kaikkea, vaan Jumala YKSIN vaikuttaa ihmisessä kaiken.

Tämä on se vanhurskaus josta Jumala puhuu Raamatussa, tämä on se vanhurskaus, minkä tähden Paavali koki vainoa, tämä on se vanhurskaus minkä tähden Luther meinasi päästä hengestään, tämä on se vanhurskaus, mikä tulee uskon kautta Kristukseen kaikille niille, jotka ovat Jumalan aivoituksen mukaan kutsutut.

Jumala kutsuu kaikkia, mutta valinta on Armosta Jumalan tahdon mukaan. Jumalan tahto on meille salattu, mutta Kristuksen Rakkaudessa on ilmaistu Jumalan tahto meitä ihmisiä kohtaan joka on ilmoitettu Evankeliumin kautta. Että me uskoisimme Hänen Armonsa meitä kohtaan pysyvän Iankaikkisen Lupauksen mukaan, sillä Hän on luvannut Pelastaa omat lapsensa maailmasta.

Yksikään, joka Häneen uskoo, ei joudu kadoksiin. Eikä kukaan ryöstä heitä Isän kädestä, lupaa Jeesus, jonka sovinto Veressä meidän syntiemme sovitus on täydellisesti loppuun saatettu.

Kiitos ja Ylistys olkoon Ristiinnaulitun.

” Mutta jos me valkeudessa vaellamme,niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen hänen Poikansa veri puhdistaa kaikesta synnistä” ( 1-Joh,1:7 )
Raamatun mukaan Jumalan edessä jokainen meistä joutuu syylliseksi ja syntiseksi. Sen vuoksi joudumme tunnustamaan Jumalan suuruuden ja pyhyyden edessä todella joutuu pienelle paikalle,
eikä ole muuta mahdollisuutta kun tunnustaa oman pahuutensa.

Tästä apostoli meitäkin tahtoo muistuttaa, että Kristuksen veren tähden Jumala puhdistaa syntisen synnistä. Että me tämän muistaisimme Johannes haluaa sanoa, että kristitty ei saa salata syntiään.

Jos itsemme tunnemme tiedämme, että tällaisia me omassa varassa olemme syntisiä ja ansainneet Jumalan rangaistuksen. Mutta Kristuksen tähden olet puhdas ja pyhä. Mikä ihmeellinen asia syntisestä on tullut Kristuksen lunastuksen tähden Jumalan edessä pyhä. Tämän saa aikaan Jumalan armo, eikä mikään muu opetus voi tuoda rauhaa syntisen ihmisen sydämeen.

Noita Ef. kirjeen kohtia on tullut luettua satoja kertoja ja niiden voima on juuri siinä, että ne lukevat ihmisen jo tapahtuneen sovituksen kautta vanhurskaaksi.
Martti sanoi tärkeimmän: Jumalan Armo luetaan herkälle omalle tunnolle ilman töitä. Kristuksen tähden.
Syntinen uskaltaa rukouksessa puhutella Jumalaa isäksi, ilman pelkoa. Mikään muu maailmassa ei voi rauhoittaa ihmistä, kuin tämä Kristuksen sovitusoppi. Hän itse opettaa meitä ja lohduttaa meitä ja siinä on Armoa kylliksi, kun me saamme tulla Jumalan opettamiksi, sillä Hän lukee lapsikseen heidät, joita kasvattaa Armonsa kautta.

Kun olemme heikot, silloin Kristus on Väkevä. Tämän oppiminen on vaikeaa, sillä me haluaisimme niin helposti voittaa synnit itse ja ajaudumme jälleen lain alle ansaitsemaan sovitusta, tämän kierteen katkaisee yksin Jumalan Armovalinta.
Joku saattaa nyt sanoa; pitääkö meidän siis tehdä syntiä, että armo tulisi suureksi? Pois se, vaan että Kristus saisi meissä tilaa, on meidän tunnistettava synti itsessämme, emmekä saa salata vääryyttämme, kuten Martti hyvin asin totesi.

Seurakunnan ja kirkon tulisi olla kuin sairaala, missä kaikki ymmärtävät syntisairauden totaalisuuden, jossa kukaan ei arvioisi toistaan enää lihan vaan hengen mukaan. Tässä meillä ihmisillä on vielä paljon oppimista, sillä inhimillinen luontomme seuraa niin helposti vain suoritusta ja arvoi läheisiäänkin usein vain sen mukaan miten he pärjäävät kelvollisuuden kilpailussa toisten kanssa. Armo on tässä hyvä kasvattaja, mutta sen sijaan tuijotamme helposti vain lakiin.

Lain kautta tulee viha ja kuolema, Armon kautta laupeus ja ymmärrys.

Heino Pätiälän kirja Päivä päivältä on erinomainen päivähartauskirja. Lähes jokaisen päivän hartaudessa teroitetaan Jeesuksen veren merkitystä meille kristityille. Lainaan tähän yhden näistä Pätiälän päivähartauksista.

Jeesuksen veren kautta

Meillä, veljet, on uskallus mennä sisälle kaikkein pyhimpään Jeesuksen veren kautta. (Hebr. 10:19)

Jeesuksen veri on taivaan tie. Se on uusi ja elävä tie, joka kulkee hänen ruumiinsa uhrin kautta. Taivaaseen ei olisikaan täältä mitään tietä, jos ei Jeesus Kristus olisi kuollut meidän edestämme ja sovittanut verensä vuodatuksella meidän syntejämme. Laki ei ole taivaan tie, kun ei kukaan sitä täydellisesti täytä. Ihmisen elämä ei ole taivaan tie, kun ei yhdenkään elämä ole synnistä vapaa. Kaikki ovat poikenneet harhaan, kerrassaan kelvottomiksi tulleet; ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei yhtäkään. (Room 3:12) Ihmisellä ei ole itsellään omiin ansioihinsa nähden mitään taivaaseen pääsemisen mahdollisuuksia. Lain kautta ei tule kukaan vanhurskautetuksi Jumalan edessä. Sen kautta ei aukene yhdellekään taivas. Se tuomitsee koko maailman syylliseksi Jumalan edessä ja tukkii jokaisen suun kerskauksesta. Mutta taivaasta tullut Jumalan Poika sovitti ristin kärsimyksillään maailman synnit ja niin avasi kalliilla verellään kaikille vapaan pääsyn taivaaseen. Tälle tielle pääset uskomalla kaikki syntisi sovitetuksi ja anteeksiannetuiksi Jeesuksen veressä. Tätä tietä kuljet, kun jatkuvasti uskot samalla tavalla saamaan Jeesuksen veriarmoon. Jokainen askeleesi taivaan matkalla ulottuu ja koskee Karitsan vereen. Vanhurskas on elävä uskosta , mutta usko saa koko ravintonsa ja elinvoimansa Herramme sovituskuolemasta. Selvät ovat apostoli Paavalin sanat: Minkä nyt elän lihassa, sen elän uskossa Jumalan Poikaan, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä kuolemaan minun edestäni. Minä en tee tyhjäksi Jumalan armoa, sillä jos vanhurskaus on lain kautta, niin Kristus on turhaa kuollut. (Gal. 2:20-21) Mekin saamme omistaa joka hetki koko vanhuskautemme, jossa olemme otolliset Jumalalle, Kristuksen kuolemasta. Joka hetki saamme uskoa, että syntimme ovat kaikki anteeksiannetut hänen kalliissa veressään. Tämä veriarmo kannattaa ja vie meidät taivaaseen asti.

Vapahtajan veriarmo antaa myös meille siihen uskoessamme varmuuden pääsemisestämme taivaaseen, iäisiin Karitsan häihin. Tämä on jalo uskallus, uljas turvallinen usko, että varmasti pääsemme perille katselemaan Isän kirkkaita kasvoja. Tällaista uskallusta ei ole niillä, jotka perustavat autuutensa omiin tekoihinsa. Tekopyhyyden oppi, jossa pyritään taivaaseen ihmisen oman jumalisuuden ja oman toiminnan perustuksella, ei milloinkaan anna sitä varmuutta, että taivaaseen pääsymme on selvä, lähestyköön kuolema millä hetkellä tahansa. Jos iankaikkinen autuutemme on meidän oman valmistuksemme, kehityksemme, kypsymisemme varassa, niin se jää aina epävarmaksi, kun näemme, että kaikki tämä on aina vaillinaista. Sentähden on tärkeätä, että opimme ymmärtämään, että koko autuutemme on jo valmis Karitsan kuoleman kautta, koska meillä ei ole hänen verensä tähden yhtään maksamatonta velkaa, ei mitään sovittamatonta syntiä. Pyhän Hengen evankeliumi kuuluttaa meille: Kaikki on valmiina, tulkaa häihin! Kasteen ja uskon kautta kääriytyneinä Kristuksen verivanhurskauden kirkkaaseen pukuun me kelpaamme taivaan ikuisiin hääjuhliin. Saamme jo täällä pitää ihanan uskalluksen varmasta pääsystämme Karistan häihin. Saamme myös näin kehoittaa toisiamme: Älkäämme heittäkö pois uskallustanne, jonka palkka on suuri! (Hebr. 10:35)

Heino Johannes Pätiälä; Päivä päivältä / huhtikuu 16. päivänä

” Ja jos te Isänänne huudatte avuksi häntä, joka henkilöön katsomatta tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan, niin vaeltakaa pelossa tämä muukalaisuutenne aika,
tietäen, ettette ole millään katoavaisella, ette hopealla ettekä kullalla, lunastetut turhasta, isiltä peritystä vaelluksestanne,
vaan Kristuksen kalliilla verellä, niinkuin virheettömän ja tahrattoman karitsan,
hänen, joka tosin oli edeltätiedetty jo ennen maailman perustamista, mutta vasta viimeisinä aikoina on ilmoitettu teitä varten” ( 1.Piet.1:17-20 )

Kun Ramattu kertoo verestä niin se ei tarkoita yksin kuolemaa, vaan myös henkeä,elämää ja sielua. Kun puhutaan Jeesuksen uhrikuolemasta, niin on sanottava niin, ettei Jeesus kuollut ainoastaan meidän edestämme, vaan antoi koko elämänsä ja sielunsa, elikä itsensä meidän edestämme. ( Hebr.9:25 )

Olemme todella kalliisti ostetut, kuten Herran apostoli Paavali
( 1.Kor. 6:20) meitä muistuttaa. Kristus meni oman verensä kautta kerta kaikkiaan kaikkeinpyhimpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen.( Hebr.9: 12 )

Jumala hyväksyi Poikansa Jeesuksen täydellisen uhrin. Jumala laittoi Poikansa hartioille maailman kaikkien syntisten synnit, ja herätti Hänet kuolleista. Niin eikö Hän tekisi näin myöskin yksityisille ihmisille, joka uskoo sydämmessään Jumalan olevan armollinen, joka Poikansa ansion ja viattoman veren tähden lukee meidät autuaiksi lapsikseen. Jotka avuksi huutavat Herran nimeä ja sydämmessään tunnustavat Jeesuksen Herraksi ( Room.10: 9 – 10 )

Lohduttavat olivat nuo Pätiälän sanat ja Martin myös. Joku voi sanoa meille: ”Kuinka voit uskoa itsesi varmasti pelastetuksi? Mistä tuo uskallus? Siihen olen vastannut: ”Olen varma, koska Jumala on Kristuksessa pelastanut minut ja sen tähden olen nyt KristukseSSA” Seuraavissa tulee hyvin esiin mitä on OLLA KristukseSSA. On suurta Armoa saada olla ja elää Kristuksessa.

”Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että hän antoi henkensä meidän edestämme; meidänkin tulee antaa henkemme veljiemme edestä.
Jos nyt jollakin on tämän maailman hyvyyttä ja hän näkee veljensä olevan puutteessa, mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus saattaa pysyä hänessä?

Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa.

Siitä me tiedämme, että olemme totuudesta,(huom. olemme ”TotuudeSSA”) ja me saatamme hänen edessään rauhoittaa sydämemme sillä, että jos sydämemme syyttää meitä, niin Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki.

Rakkaani, jos sydämemme ei syytä meitä, niin meillä on USKALLUS Jumalaan, ja mitä ikinä anomme, sen me häneltä saamme, koska pidämme hänen käskynsä ja teemme sitä, mikä on hänelle otollista.
Ja tämä on hänen käskynsä, että meidän tulee uskoa hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimeen ja rakastaa toinen toistamme, niinkuin hän on meille käskyn antanut.

Ja joka pitää hänen käskynsä, se pysyy Jumalassa ( huom. JumaSSA) ja Jumala hänessä. Ja siitä me tiedämme hänen meissä pysyvän, siitä Hengestä, jonka hän on meille antanut. 1.Joh.3:16-24

Tuossa OLEMISESSA on valtava lohdutus ja lupaus. Toisaalla Jeesus sanoo samaa:

”Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niinkuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa.” Joh.15:4 (huom. Jeesus sanoo: ”minuSSA”)

Ja vielä: ”Ja nyt, lapsukaiset, pysykää hänessä, (huom.häneSSÄ) että meillä hänen ilmestyessään olisi turva eikä meitä häpeällä karkoitettaisi pois hänen tyköänsä hänen tulemuksessaan.” 1.Joh.2:28

Ja valtavaksi lopuksi: ”Mutta te-teissä pysyy se voitelu, jonka olette häneltä saaneet, ja te ette ole kenenkään opetuksen tarpeessa; vaan niinkuin hänen voitelunsa opettaa teitä kaikessa, niin se opetus on myös totta eikä ole valhetta; ja niinkuin se on opettanut teitä, niin pysykää hänessä.”

Kun me pysymme Sanassa, niin me olemme Hänessä, joka voi meitä kaikessa lohduttaa ja auttaa, niin, että meistä tulee sen Sanan lähteitä, josta pulppuaa iankaikkisen elämän Vesi. Me emme ole se Vesi, vaan me ammennamme sitä itse ja kutsumme kaikkia tulemaan sen Veden äärelle, joka antaa maailmalle Elämän.