-Äiti, milloin ateismi syntyi?
-Eiköhän se ollut samoihin aikoihin kuin tieteellinen maailmankuva, siinä 1800-luvulla Darwinin evoluutioteorian aikoihin.
-Eivätkö tiede ja usko sitten sovi yhteen?
-Minun mielestäni sopivat oikein hyvin, ei siinä ole mitään ongelmaa. Järki on Jumalan lahja. Järkeä saa käyttää ja sitä pitää käyttää ihan niin pitkälle kuin järki riittää. Mutta ei se kuitenkaan kaikkialle yllä eikä kaikkea selitä. Aina jää jäljelle salaisuuksia ja kysymyksiä vaille vastauksia.
-Mutta meidänkin luokalla on kaksi ateistia, ja vain kaksi on minun lisäkseni sanonut uskovansa. Monet sanoivat, että joskus rukoilevat ja joskus käyvät joskus kirkossa, mutta tuntui että ei sillä tainnut olla heille paljon merkitystä.
-Harvoin kai se usko tulee kenellekään koulussa tärkeäksi. Uskonnollinen kasvatus on lapsen kasvattajien tehtävä. Jos lapsi saa hengittää uskon ilmaa, hän oppii pitämään yhteyttä Jumalaan. Yhteys pysyy paremmin auki koko elämän. Tai jos se sattuu menemään umpeen, niin avautuu taas helpommin.
-Miksi koulussa sitten opetetaan uskontoa?
-Yleissivistyksen takia, jotta opittaisiin perusasioita omasta ja toisten uskonnoista. Uskonnot vaikuttavat moniin asioihin, kuten tapoihin, juhliin ja taiteeseen. Uskonnot ovat usein myös erilaisten lakien ja ihmiskäsitysten taustalla.
-Oliko se niin, että aiemmin Suomessa uskottiin enemmän Jumalaan?
-Kyllä se taisi niin olla. Olen kuullut monien kertovan, että ainakin viime sotien aikaan kaikki rukoilivat ja pyysivät apua Jumalalta. Rukoilivat miehet rintamalla ja kotiväki kotona, rukoilivat rikkaat ja köyhät. Kun hätä oli suuri, silloin Jumala muistettiin ja Hänen apunsa kelpasi.
-Miksi nyt ei ole samalla tavalla?
-Minä vähän arvelen, että Suomessa asiat ovat olleet tavallaan liian hyvin liian pitkään. Kun maassa on rauha, ihmisten maha on täynnä ja elämä on viihtyisää, on helppoa unohtaa koko Jumala. Tulee tunne, että ihan itsehän tässä pärjätään. Ei nähdä, että kaikki nuo hyvät asiat ovat Jumalan suurta lahjaa, joista Häntä saisi kiittää.
-Äiti, tästä sinun pitää kirjoittaa kolumni!
En ota kantaa itse tapahtumaan, mutta Askolan lausunto on vähintäänkin kummallinen. Hän pitää kirkkojuridiikkaa merkityksettömänä, vaikka hän piispana joutuu ottamaan kantaa kirkkolakia noudattaen esimerksi kantelutapauksissa. Jos jokainen itse valitsee mitä lakeja hän noudattaa, ei tästä yhteiselämästä mitään tule.
Ateismi on Darwinia varhaisempi ilmiö. Länsimaisen ateismin varhaisin näkyvä edustaja lienee ollut ranskalainen Denis Diderot 1700-luvulla. Tätä valistusfilosofian ateismia vastaan esitetty kritiikki perusteli Jumalaan uskomista erityisesti biologisen elämän olemassaololla, jonka katsottiin todistavan Luojasta. Darwinin evoluutioteoria tarjosi vaihtoehtoisen selityksen elämän monimuotoisuudelle, olkoonkin, että evoluutio on aivan luontevasti tulkittavissa myös menetelmäksi, jota käyttäen Jumala luo uusia elämänmuotoja. Jos tiede pysyy omien mahdollisuuksiensa rajoissa, se tyytyy tutkimaan ja selittämään aineellisen maailman ilmiöitä pyrkimättä tekemään päätelmiä asioista, jotka ovat sen menetelmien tavoittamattomissa. On kovin kapea-alaista totuuden käsittämistä kuvitella, että tiede olisi ainoa tie totuuteen, vaikka se onkin pätevä väline materiaalisen olevaisuuden lainalaisuuksien selvittämiseen.
Hyvä Yrjö Sahama, Äiti kiittää sivistävästä kommentista!
Ateisteja oli jo antiikissa:”Platonin teoksen Lait[5] kymmenes kirja luokittelee ”jumalattomiin tekoihin” syyllistyvät kolmeen ryhmään: (1) ne, jotka eivät pidä jumalia todellisina, (2) …
Varhaisimpana tunnettuna ateistina on mainittu ainakin Diagoras (400-luku eaa.).[10] Diogenes Laertios kirjoitti ”Theodoros hylkäsi kerta kaikkiaan jumalia koskevat uskomukset. ..”
1500-luvun Englannin tunnetuimpia ateisteja oli näytelmäkirjailija Christopher Marlowe, joka vain 29 vuotiaana.tapettiin.
Se ateismin muoto, jolla on merkitystä nykyajan katsomuksellisessa keskustelussa on historiallisilta juuriltaan valistusajan ateismin perillinen, pääkohteenahan on monoteistinen jumalausko. Antiikin ateismin vastustus kohdistui olympolaiseen jumalmaailmaan, jonka kultteja olivat esim. Olympian kisat ja Delfoin oraakkeli. Tämän ateismin voi katsoa jopa valmistaneen maaperää kristinuskon voittokululle. Mitä Marloween tulee, en tunne hänen ajatteluaan niin paljon, että pystyisin arvioimaan Heinolan väitettä sen paremmin oikeaksi kuin virheelliseksikään.
Minun käsitysteni oikeellisuudet lienevät melkomoisen vähän riippuvaisia Sahaman kompetenssista arvioida niitä.
”Se ateismin muoto, jolla on merkitystä nykyajan katsomuksellisessa keskustelussa..”
Ja kukas kumma tuon merkityksen määrittelyn yksinoikeuden omistaa? Sahamako?
Ateismia on esiintynyt aivan yhtä kauan kuin uskoakin Korkeimpaan, kristittyjen ilmaisuun Jumalaan. Siis käytännössä niin kauan kuin ihmisiäkin on ollut.
Hyvä kommentti ajatteluun sinulta seppo heinola.
Darwin ilmaisi asian, josta monet ateistit löysivät sopivan maailmaselitysmallin ja ihmisen alkuperälle ns. luonnonmukaisen selityksen. Teoria luonnonvalinta opista näyttää pitävän paikkansa tiettyyn rajaan saakka, mutta esim. Lajien välisiä mutaatioita ei synny tai sellaista ei ole pystytty vielä kokeellisesti osoittamaan.
Teorian pystyykin tieteellisin argumentein vielä helposti kyseenalaistamaan.
Darwin mielsi itsensä lähinnä syyn ja seurauksen etiikan kannattajaksi, jossa ihmisen mielihyvän ja onnellisuuden tavoittelu ohjaa moraalista käytöstä. Itsensä hän luki agnostikoksi ja epäili myös omia tutkimuksiaan monin osin.
Darwin avasi tieteelle ovet tutkia maailmaa sen itsensä kautta, mutta Darwin ei kaiketi kyseenalaistanut ja kieltänyt selvästi koskaan Luojan olemassaolon mahdollisuutta, päinvastoin hän näytti kamppailevan saman kysymyksen äärellä, mikä nykyäänkin puhuttelee monia tutkijoita, jotka pohtivat Raamatun ilmoituksen ja luonnonvalintateorian ristiriitaa.
Kysymys oli siitä, miten on mahdollista, että Luoja (Raamattu) joka ilmoittaa kuoleman synnin seurauksesi, ja kuitenkin näyttäisi luovan uutta juuri luonnonvalinnan kautta, jossa vahvempi olento tai eliö tuhoaa ja alistaa heikompia eliöitä. Darwinia puhutteli se, kuinka luonnonvalinta tappaa ja syrjäyttää heikot kylmästi oman elintapansa ja elintilansa alta. (vahvojen laki)
Luonnonvalinta teoria on ristiriidassa rakastavan Jumalan kanssa ja Luojan olemus askarrutti Darwinia elämänsä loppuun. Miten hyvä Jumala luo kuoleman kautta, jota Raamattu kuvaa vihollisuudeksi.
Näyttäisi edelleen vahvasti siltä, että Luomisessa ja elämässä yleensä on kyse paljon enemmästä kuin vain pitkän ajan kautta ilmaantuneesta sattumasta. Raamatun ilmoitukseen luonnonvalintaoppi ei mielestäni sovi, eikä sen ääneen sanomisessa pitäisi olla mitään hävettävää.
Universumin olemus ja totuus kaikesta ei lopultakaan voi olla monella tavalla, vaan ainoastaan yhdellä tavalla ja näyttää siltä, että meille on annettu tietyt rajat ihan syystä.
Metafyysinen ulottuvuus saattaakin olla lähempänä totuutta, kuin fyysinen.
Jospa aineen ulkopuolella onkin eteerinen ja spiritualinen maailma, mitä me emme voi aistein havaita? En sulkisi ja rajaisi Luojaa vain maailman luojaksi, sanotaanhan, Raamatussakin selväsi Jumalaa Taivaan ja maan Luojaksi.
Siitä, että evoluutioteoria ei olis oikea ei minkään logiikan eikä tosiasian valossa mukaan seuraa,että juuri ev. lut. kritillisen uskomntunnustuyksen mukainen maailmanselitys olisi.
Jos esim. voidaan uskoa evoluution vastakohdaksi yksi Jumala voidaan yhtähyvin uskoa miljoona Jumalaa.
Juuri näin Seppo, yksilön omaksuman maailmankäsittämisen ei tarvitse sulkea ovia toisten käsityksiltä. Itse uskon ja koen todellisuuden oman olemukseni kautta koen, mutta kuinka joku toinen sen uskoo ja kokee, siihen en ota, enkä voi ottaa kantaa. Omia näkemyksiään voi kertoa vapaasti muille, mutta ei antaa niitä muille.
Luojan harteille voidaan laittaa kaikki ne asiat, joita en pysty käsittämään, mutta ei se myöskään tarkoita, että kääntäisin selkäni tieteelliselle tutkimukselle, päin vastoin, tiede löytää olevaisesta, (ei siis luo uutta) sen mitä voidaan löytää ja se kertoo meille asioita, joita yritämme ymmärtää ja asettaa kokonaiskuvaan.
Evoluutioteorian aukot ovat alkaneet ärsyttämään ja miljardien vuosien kehitysmalli on alkanut tökkimään, en itse enää usko siihen, että kehitysoppi on totuudellinen maailman selitysmalli.
Uskolla ei voi todistaa mitään ja siksi erilaisten uskon näkemysten tulisikin olla avoimia toisilleen. Tutkitaan yhdessä olevaa, sillä olematonta meidän on vielä vaikea tutkia. (musta aukko)
Kuitenkin ihminen tekee ilmeisen virheen jättäessään sen mahdollisuuden pois laskuista, että olematon on sittenkin olemassa ja melle käsittämätön ulottuvuus ja todellisuus on.
Onhan sekin mahdollisuus olemassa, että Luoja on Raamatun ilmoituksen takana ja juuri se onkin Totuus, silloinhan käy niin, että olemme kirjoittaneet koulukirjat väärin ja monet tutkimukset ovat menneet hukkaan. Eihän valhe voi pysyä, sillä vain totuus pysyy ja vahvistuu.
Jos raamattu pitää paikkansa, niin silloin monet ovat uskoneet valheen ja rakentaneet sen varaan. Tämä kannattaa ottaa myös huomioon.
Odotan innolla sitä tieteen läpimurtoa, joka kumoaa meidän nykyisen ja yleisesti hyväksytyn teorian, uskon vahvasti Luomisen olevan jotain, mitä meidän käsityksemme ei vielä saavuta.
”Kehitysopilla” näyttäisi olevan luonnonkiertokulkuun ja järjestykseen jokin merkitys, mutta tutkimukset osoittavat materian pysyvän muuttumattomana ja toistavan itseään, uusiutuen tiettyjen lainalaisuuksien mukaan, jolloin lajit kloonaavat itseään ennaltamäärätyn järjestyksen varassa. Lajien sisällä tapahtuvat muutokset eivät automaattisesti osoita, että lajien välistä muutos olisi mahdollinen.
Meripihkasta löytyneet ampiaiset ovat juuri samanlaisia, kuin nykyiset ampiaiset ja se että lajien kirjo kapenee kaiken aikaa, ei myöskään tue sitä, että uusia lajeja syntyisi kaiken aikaa, päinvastoin suuret kissaeläimet saattavat elää viimeisiä sukupolvia seuraavan 50v aikana.
”Onhan sekin mahdollisuus olemassa, että Luoja on Raamatun ilmoituksen takana ja juuri se onkin Totuus, silloinhan käy niin, ”
Onhan sekin mahdollisuus olemassa että intilainen vedakirjalisuus on se joka mailmankaikeuden oikein kuvaa. Raamattu ei ole minkään muun kuin uskon perusteella erityisasemessa.
Todennäkösin mahdolsuus onse ettei mikään kuvaus olkoon uskonnollinen tai tietellinen,ole toistaiseksi löytänyt arvoitukselle ratkaisua.
On hyvä olla avoin ja pitää se mikä on hyvää. Raamatun Sana vaatii itse itselleen Jumalallista auktoriteettia ja se sanoo olevansa Totuus. Miten me tuohon ilmoitukseen suhtaudumme? Se jää aina kuulijan vastuulle.
En väitä, että Raamattu on muuta kuin vanhoja kirjoituksia, mutta uskon sen ilmoituksen, joka niiden kautta on annettu. En tiedä, vaan uskon ja siinä onkin juuri sen Voima.
En millään pysty vakuuttamaan ketään, mutta uskon, että kaikella on joku tarkoitus ja sen olen saanut myös ymmärtää ja kokea, että Raamatun ilmoitus pysyy voimassa, vaikka sitä on yritetty hävittää moneen otteeseen.
Monet Ihmiset saavat edelleen tuon ilmoituksen kautta rauhan ja levon sielulleen.
Kun Ihmiset tulevat vaikutetuiksi Raamatun ilmoituksen kautta niin se todistaa, että jotain kummalista tuossa ilmoituksessa on. Itse olen myös saanut uskon Raamatun sanan kautta ja olen jäävi puolustamaan ateistista näkemystä, vaikka hyvin ymmärränkin sen perusteet.
Olin aikaisemmin itse ilman uskoa, mutta nyt uskon vakaasti Raamatun ilmoituksen ja olen saanut myös vahvan henkilökohtaisen todistuksen, että Jeesus on Elävä Jumala. Tämä on tietenkin uskon kysymys ja täysin ilman mitään todisteita siitä, että Kristityt olisivat missään määrin muita ihmisiä viisaampia, vaan, että Kristityt ovat monesti muita herkempiä uskomaan, että kaiken olevaisen takana on jokin Voima joka saa energiat liikkeelle.