Reformaation juhlavuonna 2017 Saksan evankelisten kirkkopäivien mediahuomion keräsi sikäläisen uusoikeistopuolueen (Alternative für Deutschland, AfD) edustajan Anette Schultnerin esiintyminen kirkkopäivillä. Yleisön viheltäessä Schultner puolusti kantaa, jonka mukaan kristityt voivat olla AfD:n aktiivijäseniä.
Syyskuussa 2018 Saksan kirkkopäivien uusi presidentti Hans Leyendecker antoi lausunnon, jonka mukaan AfD:n edustajia ei kutsuta kesäkuussa 2019 Dortmundissa pidettäville kirkkopäiville. Yksittäiset jäsenet voivat toki osallistua, ja AfD:n johtajatkin ovat tervetulleita hartaustilaisuuksiin, mutta yleisötilaisuuksien osalta Saksan kirkkopäivät asettaa AfD:n boikottiin.
Kirkkopäivätapaus on yksi esimerkki siitä, kuinka Euroopan kirkot joutuvat ottamaan kantaa nousevan uusoikeiston ajatuksiin. Ruotsin kirkon arkkipiispa Antje Jackelén on jo useiden vuosien ajan harjoittanut kritiikkiä sikäläisten Ruotsidemokraattien näkemyksiä kohtaan. Arkkipiispan ja Ruotsin populistipuolueen välillä on vakavia jännitteitä, ja yleisesti ottaen Ruotsin kirkon johto ei harjoita ystävällistä vuoropuhelua ruotsidemokraattien kanssa.
Ruotsidemokraattien asenne kristinuskoa kohtaan on kuitenkin heidän puolueohjelmissaan ainakin näennäisesti myönteinen. Kirkkoa pidetään niissä Ruotsin ”kansallisen sielun” osana, ja kristinuskolla tulisi Ruotsissa olla myönteinen erityisasema uskontojen joukossa. Ruotsidemokraattien mielestä tämä ”klassinen kristinusko” on kuitenkin kirkon johdon asenteiden myötä vesittynyt liberaaliksi ja sosialistiseksi.
Ruotsin kristillisdemokraattinen puolue on viime aikoina osin lähentynyt ruotsidemokraattien näkemyksiä kansallisvaltiosta ja siirtolaispolitiikasta. Kristillisdemokraattien eurovaalien kärkiehdokas Sara Skyttedal kannattaa maahanmuuton rajoittamista ja ajaa monikulttuurisen politiikan lopettamista. Vuoden 2006 Miss-Ruotsi-finalisti Skyttedal on USA:n republikaanien avoin kannattaja.
Katolisen kirkon monet kytkökset uusoikeiston politiikkaan juontavat juurensa niin kutsutusta antimodernismista, 1900-luvun alkupuolen näkemyksestä, jonka mukaan katolilaiset vastustavat valistuksen ja edistyksen arvomaailmaa. Vaikka kirkko on sittemmin muuttanut näkemyksiään, niin Ranskan, Puolan ja Unkarin kaltaisissa maissa esimerkiksi paavi Franciscuksen vastustajat näyttävät toistuvasti olevan yhteyksissä antimodernistisiin ja uusoikeistolaisiin liikkeisiin.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko on 1940-luvun jälkeen välttänyt tuomitsemasta yksittäisiä puolueita. Nykyhetken tilanteessa tämä politiikka poikkeaa Saksan ja Ruotsin kirkkojen asenteesta uusoikeistoa kohtaan. Erityisesti Saksassa ajatellaan, että käsien peseminen poliittisista kannanotoista voi johtaa Natsi-Saksan virheiden toistumiseen.
Ruotsin tapaan myös Suomessa orastaa jonkinlainen liitto perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien (KD) välillä. KD:n eurovaalitunnus ”Enemmän irti Euroopasta” voidaan helposti lukea kansallismielisellä ja EU-vastaisella tavalla. Eduskuntavaalien mainoksessaan KD:n Helsingin-ääniharava Mika Ebeling kirjoittaa: ”Haluan Suomen säilyvän suomalaisten kotina. … Haluan torjua islamisaation.”
Kun Suomen Kirkkopäivillä Jyväskylässä keskustellaan uusoikeiston noususta [perjantai 17.5.], asian ytimessä eivät ole yksittäisen kirkonjohtajan teot. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon on pohdittava laajemmin sitä, pitäisikö sen harjoittaa uudenlaisten erottelujen tekemistä poliittisten puolueiden välillä. Nykylinjassa on puolensa, mutta myös Saksan ja Ruotsin sisarkirkkojen erilainen linja on hyvin perusteltu ja näissä maissa laajaa kannatusta nauttiva.
Risto Saarinen
ekumeniikan professori, Helsingin yliopisto
Se nyt ainakin pitää pitää mielessä, että pelastus kuluu kaikille ihmisille. Kyllä tämä kirkolle Jumalan valtakunnan näkökulma olisi tärkeä suhteessa kaikkien puolueiden kannattajiin.
Ruotsin arkkipiista saattaa luontevasti ottaa etäisyyttä Ruotsidemokraatteihin, mutta hän on kyllä aika hämillään suhteessa mslimeihin ja islamiin. Hän Jumalasta puhuessaan asettelee sanojaan niin, että ei oikein tiedä, kenellä hän puhuu, kristityille, muslimeille, vai molemmille? Synkretismi ei kuitenkaan ole hyväksi kristinuskolle, joka lopulta sillä tiellä heikkenee islamin vahvistuessa.
Antje Jackelen on kritiikissään erityisen valikoiva,eikä tunnu syvällisesti ymmärtävä, että oikeistopopulismi on aika pieni uhka Euroopalle verrattuna islamiin.
Oikeistopopulismin ja Islamisaation uhka on yksi kokonaisuus. Se, mikä meitä uhkaa, on näköalojen kapeneminen näiden kahden ääripään väliseksi yhä kärjistyväksi vastakkainasetteluksi. Jo nyt kuulee ääniä, että on valittava joko tuo tai tämä. Tässäkin keskustelussa on kuultavissa siitä kaikuja. Se pelottaa. Kristinuskon tulisi kai olla rauhan ja sovinnon uskonto, sovituksenkin.
Mielestäni tuohon yhteen kokonaisuuteen päästään vasta, kun oikeistopopulismin ja islamsaation uhkaan otetaan mukaan myöskin vihervasemmisto-populismi. Se myöskin laajentaa sekä tasapuolistaa kokonaisasetelmaa, jota Risto Saarisen artikkeli ei oikein ota huomioon.
Vihervasemmisto on jo muodostunut jokapäiväisessä puheessa tutuksi käsitteeksi. Miten se yhdistetään populismiin? Ymmärrän populismiin olennaisesti kuuluvana piirteenä käsityksen enemmistön tahdon vastaisesti hallitsevasta eliitistä, jonka valta-asema pitää kumota. Eikö eduskuntamme ole nyt populistien mielestä juuri vihervasemmiston käsissä?
Jos ei ymmärrä, että politiikka ylipäätänsä perustuu populismin logiikalle, niin silloin ei ymmärrä politiikasta juuri mitään. Mutta ehkä vihervasemmisto sitten ei harrasta minkäänlaista populistista retoriikkaa eikä myöskään minkäänlaista vastakkainasettelua, vaan kulkee keskitietä.
”Populistit korostavat yhteiskunnan jakoa tavalliseen kansaan ja eliittin, jota he pitävät korruptoituneena.” Löysin tällaisen määritelmän populismille. En näe, että politiikka perustuisi tälle ’logiikalle’ mitenkään yleisesti. Pienet vasemmistopuolueet saattavat kenties vielä puhua riistoporvareista ja työväkeä orjuuttavista kapitalisteista. Eduskuntaan ne eivät ole nousseet. Perussuomalaisilla tämä ’populismin logiikka’ on mukana jo puolueen nimessäkin.
Yleisesti ottaen kyseenalaistamattoman – ”jokapäiväisessä puheessa tutun käsitteen” – suojassa on varsin helppo harrastaa populistista retoriikkaa mistä asiasta tahansa.
Voimme puhua monen ideologian suhteen populistisuudesta tai vaikean asian popularisoimisesta eli kansanomaistamisesta yksinkertaisemmaksi. – Itsessään asioiden kansanomaistaminen ei ole pahaa, jos muistaa samalla, että yhteiskunnallisen vastuun kantamisessa on monia ”hidasta viisautta” vaativia aspekteja. Esim. kysymys ydinvoimasta… Ei juuri hiilidioksidipäästöjä (mitä nyt tehtaan valmistuksessa), mutta vielä osin keskeneräinen ydinjäte- ja turvallisuuspuoli… Tai maahanmuutto… Työvoimatarve & auttamisen tarve vastaan turvallisuus, kulttuuriset ja uskonnolliset haasteet… Tai passivoiva sosialismi vastaan kova kapitalismi jne.
Yhteiskunnan vaikeita asioita täytyy välillä kansanomaistaa, mutta toisinaan taas ruotia ajan kanssa. – Mielestäni poliittinen populismi ei ole pelkästään huono asia, jos se haastaa perinteisiä vastuunkantajia selkeyteen ja värin näyttämiseen.
Näen itse samoin kuin Antti, että kirkollisen yhteiskuntakriittisyyden täytyy olla tasapuolista, jos/kun sitä harjoitetaan.
Ainakin meillä Suomessa on oltu menneinä vuosikymmeninä paikoitellen aika kallellaan vasemmalle. – Eräässä aikuiskatekismuksessa parin vuosikymmenen takaa oli jotakuinkin tällaiset otsikot ”sosialismi tarkoittaa hyvää” ja ”kapitalismi on kovaa”. Itse ajatukset olivat lopulta kohtuu järkeviä, mutta otsikointi naiivin arvoväritteistä.
Minun tuntumani on, että Perussuomalaisten kirkollisessa kauhistelussa on tätä samaa tautia liikkeellä. – Enkä kirjoita tätä heidän kannattajanaan, vaan kuten blogeistani näkyy Halla-Ahon kriitikkona! – Siitä huolimatta peräänkuulutan kohtuullisuutta. Klassisen kristinuskon kannalta vihervasemmisto on tähän asti täällä lännessä vahingoittanut ja hajottanut kristillistä kirkkoa kaikista eniten.
Lisään vielä omaan kommenttiini, etten osaa arvioida onko eurooppalaisen oikeistopopulismin uhka pienempi kuin islamin uhka. Natsi-Saksan jälkeen tällainen luterilainen Israel-ystävä varoo vähättelemästä yhtäkään rasistista/antisemitististä ilmiötä. Kaikissa niissä on ”huonoa hapatusta”, joka voi epäsuotuisissa oloissa karata lapasesta…
Manu ”Lisään vielä omaan kommenttiini, etten osaa arvioida onko eurooppalaisen oikeistopopulismin uhka pienempi kuin islamin uhka”.
Tätä kai kenenkään on mahdotonta ”pisteyttää”. Islamissa vain tänään on samanlainen paha antisemitistinen viha juutalaisia kohtaan kuin natseissa oli aikanaan. Tähän äärimmillään kuuluu Raamatustakin tuttu Haamanin henki ”hävittäkäämme heidät olemasta kansa”.
Tämä viha on alkanut yhä kiihtyvällä tahdilla kohdistua myös kristittyihin ja meidän kirkkoihimme. Ranskassa tämä alkaa jo olla huomattava ongelma.
Tasapuolinen kritiikki on mahdotonta, kun vähän tarkemmin ajattelee. Miltä sekin kuulostaisi, jos vastakkainasettelujen kärjistymisestä huolissaan oleva toteaisi tasapuolisuuden nimissä, että rauhallinen sovinnollisuus on toisaalta tylsää ja tasapaksua velttoilua?
Pääsiahan tällaisia totalitäärisiä ideologioita tai uskomuksia analysoidessa on, että pyritään objektiivisuuteen. Olkoon oikeistopopulismi,islam tai vihervasemmisto kristittynä toivottavasti katselemme kaikkea Jumalan valtakunnan näkökulmasta eikä vain humanistien tavoin. Sitten tietysti, vihreät eivät räjäyttele pommeja, eivätkä kai oikeistopopulistitkaan, mitä sensijaan islamistit tekevät, jopa niin, että se vaikeuttaa kaikkien eurooppalaisten elämää.
Islamistit erottaa poliittisista ideologioista se, että ne toimivat mielestään Jumalan toimekisannosta, Jumalan joka myös palkitsee pommimiehet paikalla paratiisissa hemaisevien neitsyiden seurassa. Oikeistopopulistien kanssa voidaan parlamenteissa keskustella, mutta kunnon islamistit eivät vääräuskoisten kanssa neuvottele.
Ruotsissa on selvä pelon ilmapiiri islamin suhteen, kun odotettavissa ennemmin tai myöhemmin on pommi-iskuja ja muita vaikeuksia. Ruotsalaiset ovat vasta alkaneet ymmärtää oman pakolaispolitiikkansa yhteydessä tehdyt virheet ja Ruotsidemoktratit ovat kiusallisesti muistuttamassa tästä. . Jimmy Åkesson kumppaneineen herättää kunnon sosiaalidemokraateissa lähinnä ärtymystä ja vihaa, mutta ei hän mitään räjähdyksiä suunnittele. Tässä mielessä islmain uhka on erilainen kuin oikeistopopulistien.
Äärioikeiston nousu ja islamistien uhka ovat vahvasti toisiinsa kytköksissä ja ruokkivat toisiaan. Pelon ilmapiiri, jonka Antti Hämäläinenkin mainitsee, voi hyvin synnyttää kansallismielisiä terroristiryhmiä, jotka katsovat olevansa jopa Jumalan asialla tehdessään tihutöitä maahanmuuttajien asuttamissa kortteleissa.
”Miltä sekin kuulostaisi, jos vastakkainasettelujen kärjistymisestä huolissaan oleva toteaisi tasapuolisuuden nimissä, että rauhallinen sovinnollisuus on toisaalta tylsää ja tasapaksua velttoilua?”
Tämä on ihan relevantti huomio. Poliittisten keskiryhmien linja on turhautuneiden mielestä ”tylsää ja tasapaksua velttoilua”. – Juuri tämä on itsensä tasapainoiseen keskustaan identifioiville haaste. Uskottavuus tulisi jotenkin lunastaa takaisin. Se on nähdäkseni mahdollista vain mahdollisimman objektiivisella vasemmisto- ja oikeistopolitiikan arvioinnilla.
Politiikka on siinä mielessä erilaista kuin teologia, että sen piirissä lavea asiallisesti argumentoiden luonnosteltu keskitie on yleensä parempi kuin yhden ideologian ehdoton totuus. Mm. siksi luterilaisuus tekee eron maallisen ja hengellisen regimentin välillä…
Pentti. ”Pelon ilmapiiri, jonka Antti Hämäläinenkin mainitsee, voi hyvin synnyttää kansallismielisiä terroristiryhmiä, jotka katsovat olevansa jopa Jumalan asialla tehdessään tihutöitä maahanmuuttajien asuttamissa kortteleissa”.
Tällaiset olisivat Jesse torniaisen tapaisia” kuumakalleja”, Pohjolan vastarintaliikkeen yms. joukkoa. Uskonto voi näillä olla sloganeissa, mutta Jumalasta nämä eivät kyllä piittaa. Kyllä heidän rasismi ym. minun käsittääkseni kumpuaa ihan lihallisesta vihasta. Tässä islam on erilainen ongelma ja kasvalausta terrorismille , koska se on maailman uskonto.
”Uskonto voi näillä olla sloganeissa, mutta Jumalasta nämä eivät kyllä piittaa.” Tämä pätee yhtä hyvin tai huonosti ymmärtääkseni myös islamistisiin terroristeihin. Tärkeämpää kuitenkin lienee, miten iskulauseet koetaan vastapuolella. Me kristityt otamme tosissamme islamistien uskonnollisuuden, ottavatko he tosissaan länsimaiset puheet ’ristiretkistä’?
Pentti. ” Tämä pätee yhtä hyvin tai huonosti ymmärtääkseni myös islamistisiin terroristeihin”.
No ei päde, sillä islamaistiset terroristit ovat aina uskonnon motivoimia ja hengellisen opettajan yleensä moskeijan yhteydessä manipuloimia. Heille nimenomaan luvataan tuonpuoleista palkintoa(naisia paratiisissa ) , kun taas oikeistopopulisti eivät täällaiseen tyydy vaan he haluavat sekä säilyä hengissä että nauttia elämästä tässä ja nyt. Muslimeille usko on eri asia kuin oikeistopopulisteille, joille se on vain osa kansallista traditiota, vailla mitään merkittävää hengellistä sisältöä
Minunkin nähdäkseni tuo Antin mainitsema perusero on ainakin tällä hetkellä löydettävissä. – Toki silti on hyvä aina tarkkailla sitä, jos/kun esim. nationalismin väkivaltaista retoriikkaa aletaan maustaa myös uskonnollisilla mausteilla. Se on paitsi tulella leikkimistä, jossa tilanne riistäytyy helposti käsistä, mutta myös Jumalan nimen väärää käyttöä.
Vaikka en ole juurikaan Risto Saarisen kanssa samaa mieltä suomalaiseen kristillisyyteen liitetyistä johtopäätöksistä, näen kuitenkin tähän asiaan liittyvän keskustelun myönteisenä mahdollisuutena. Koska tästä asiasta puhutaan juuri nyt, meillä klassisen kristinuskon edustajilla on oiva mahdollisuus ilmaista sanomamme niin selkeästi, ettei millekään rasistisille sekaannuksille jää tilaa. Tämä on ainakin minun motivaattorini tähän blogiin kirjoittamissani kommenteissa.
”No ei päde.” Ei siis päde hyvin tai huonosti vaan pikemminkin päinvastoin.
Toistan siis varsinaisen ajatukseni: Tärkeämpää kuitenkin lienee, miten iskulauseet koetaan vastapuolella. Me kristityt otamme tosissamme islamistien uskonnollisuuden, ottavatko he tosissaan länsimaiset puheet ‘ristiretkistä’?
Pentti. ”Me kristityt otamme tosissamme islamistien uskonnollisuuden, ottavatko he tosissaan länsimaiset puheet ‘ristiretkistä’?”
Islamistille länsimaiset ihmiset uskontoineen eivät merkitse paljoakaan. Olemme heidän vihollisiaan. Sikäli kun emme käänny islamin uskoon, meille saa tehdä mitä vaan, meille saa valehdella, meitä saa pettää ja vedättää miten vaan parhaiten osataan. Tämä on kyllä mielenkiintoinen asia siinä mielessä, että joidenkinhan kuitenkin pitää tällaistenkin kanssa neuvotella, kuulustella heitä jne. Itse en tahtoisi , eikä onneksi tarvitsekaan. Kieromielistä porukkaa meidän kannaltamme ajatellen.
Tuomaala. ”Kun pienistä puroista ja joista yhdistyy suuri virta, niin siirrytään Ilmestyskirjan kuvailemiin tapahtumiin”.
Ja höpö löpö.
Antti Hamalainen, vaikka vanhana pappina et ole tottunut omista mielipiteistäsi eriäviin mielipiteisiin, olet osallistumalla näihin keskusteluihin altistanut itsesi kohtaamaan myös mielestäsi vääriä mielipiteitä. Ei niitä voi kuitata suosimallasi ”höpö lopö”-lisäyksellä, jolla pyrit halventamaan muita keskustelijoita.
Kiitos blogistille tärkeästä kirjoituksesta, josa lainaan: ”Ruotsin tapaan myös Suomessa orastaa jonkinlainen liitto perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien (KD) välillä.”
Persujen ja KD:n ideologinen liitto on ollut nähtävillä jo pidemmältä ajalta. KD:n rungon muodostavat helluntailaiset sekä karismaattisesti suuntautuneet luterilaiset. Kyse ei ole suomalaisesta erikoisuudesta, vaan globaalista valtavirrasta. Se on osa samaa liikettä ja ajattelutapaa, joka nosti valtaan Trumpin. Kun pienistä puroista ja joista yhdistyy suuri virta, niin siirrytään Ilmestyskirjan kuvailemiin tapahtumiin.
Vaikka taustalla vaikuttaa vahvasti politiikka, niin perimmiltään kysymys on uskonnollisesta liikkeestä riippumatta siitä, miten mukana oleva tai ulkopuolinen kokee ja näkee muutosvoimat. Tässä liikkeessä on erilaisia elementtejä, kuten Nebukadnessarin unessa näkemässä kuvapatsaassa.
”Se kuvapatsas oli suuri, ja sen kirkkaus oli ylenpalttinen. Se seisoi sinun edessäsi, ja se oli hirvittävä nähdä. Kuvan pää oli parasta kultaa, sen rinta ja käsivarret hopeata.”
Koska ”pää oli parasta kultaa”, se eksyttää niitäkin, joiden nimensä perusteella pitäisi huutaa varoituksia.
Tuomaala. “Kun pienistä puroista ja joista yhdistyy suuri virta, niin siirrytään Ilmestyskirjan kuvailemiin tapahtumiin”. Ja höpö löpö.
Tapio Tuomaalalta järkevä puheenvuoro. Antilta on argumentit lopussa, siitä tuo hänen kulunut kommenttinsa.
Jos oikein muistan, uusin KD:n lehti antaa varsin selvästi ymmärtää, ettei KD:n linja ole Perussuomalaisten kanssa liittoutumista ihmisoikeuksien kustannuksella.
https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/ovatko-puolueiden-erilaiset-arvot-silmanlumetta-kymmenia-halla-aholaisia-porvariehdokkaita-pyrkii-eduskuntaan/
””Tiukan maahanmuuttolinjan ehdokkaita oli myös edellisissä eduskuntavaaleissa, esimerkiksi kokoomuksessa ja kristillisdemokraateissa.”
Myös läheisempää yhteistyötä on harrastettu, Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa varsinaissuomalaiset perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat ”teknisessä” vaaliliitossa.
Periaatteessa kyse ei ole ideologisesta vaan käytännöllisestä yhteistyöstä.
”Toisaalta on kuitenkin selvää, että vaaliliittokumppanin on oltava perusarvoiltaan ja tavoitteiltaan suunnilleen samalla kartalla kuin oma puolue”, Jussi Halla-aho sanoi Suomen uutisten haastattelussa lokakuussa 2018.
Arvojen yhteensopivuudesta puhuttiin myös 2014, kun perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit solmivat vaaliliiton Lapissa.
Kodin, uskonnon ja isänmaan pyhä kolminaisuus on luonteva perusta oikeistokonservatiiveille, myös Suomen ulkopuolella.””
Mika Ebeling kirjoittaa: ”Haluan Suomen säilyvän suomalaisten kotina. … Haluan torjua islamisaation.” Blogi.
Miten tuohon pitäisi suhtautua? Onko ihminen rasisti jos on samaa mieltä kuin Ebeling?
Onko islamin torjuminen vain passiivista sivusta seuraamista ja mitä mieltä yleensä pitää olla islamin leviämisestä ja heidän juutalaisvastaisuudestaan ja kristittyihin kohdistuvasta syrjinnästä? Saako islamia vastustaa? Tai miksi ei saa?
Perus-suomalaiset ja kd porukat ovat usein konservatiivisten arvojen puolustajia, mutta onko se väärin ja miksi? Millaista kritiikkiä saa sanoa islamista, jotta ei leimautuisi natsiksi. Nythän on käymässä siten, että valtavirran mielipiteen vastustaminen on vihapuhetta ja pian suut suljetaan, ranagaistuksen uhalla, kuten Gestapo pyrki sulkemaan aikoinaan ne valtakunnan vastustajilta. Monet kristityt papit saivat tuomion, kun uskalsivat asettua valtakuntaa vastaan.
Monet ovat verranneet EU:ta kolmannen valtakunnan toisinnoksi, mutta ilman väkivaltaa ja totta kyllä monet EU:n perusajatukset löytyivät myös Hitlerin suunnitelmista.
Saako Suomessa vastustaa nykyistä julkijumalatonta kehitystä? Saako esittää mielipiteitä, jotka eivät hyväksy uskonnollista terrorismia? Maallistumisen tuomaa konsensusta? Pitäiskö Kristityiltä sulkea suut, kun suhtautuvat kriittisesti islamiin?
Englanninkielisessä artikkelissa Guy Millière toteaa mm, että ”tunti sen jälkeen, kun Notre Damen palo oli syttynyt viranomaiset kiirehtivät sanomaan, että palon syttyminen oli onnettomuus ja tahallinen teko on poissuljettu asia”.
Joku ihmeellinen vaikenemisen kulttuuri näyttää Eurooppaa vaivaavan islamin suhteen. Tai sitten se johtuu pelosta. Kieltämättä artikkeli 03.05.2016 ”Ranskassa sensuuri iskee terrorismia käsitteleviin elokuviin” on aivan kamala.
Entinen jihadisti Tomas Samuel toteaa mm, ”jos hallitsee moskeijaa, hallitsee ihmisten mieliä” ja viittaa Salafisteihin, jotka toimivat ”näkymättömästi.”
https://uusitie.com/milta-eurooppa-nayttaa-entisen-jihadistin-silmin/
Viranomaiset toimivat aivan oikein. Palavan kirkon aiheuttama tunnekuohu olisi mahdollisesti synnyttänytt paljonkin mielivaltaisia tihutöitä, jos tuota ilmoituste ei olisi tehty. Ilmapiirin rauhoittaminen on tällaisissa tilanteissa ainoastaan ammattitaitoa, ei kannanotto suuntaan tai toiseen.
Pentti. ”Ilmapiirin rauhoittaminen on tällaisissa tilanteissa ainoastaan ammattitaitoa, ei kannanotto suuntaan tai toiseen.”
Ei tietenkään ollut hyvä että viranomaiset valehtelivat. Miten tällainen voi luoda luottamusta viranomaisiin jatkossa, uuden onnettomuuden tai terroriteon tms sattuessa?
Guy Millière toteaa Notre Dameen liittyen, että ”Ranskan hallituksen viralliset lausunnot ovat olleet vastaavia jokaisen iskun jälkeen, joita kirkkoihin on tehty ja näitä on tapahtunut Ranskassa 2018 yli 800”.
Ei tälläinen ainakaan luottamusta herätä, kuten Antti toteaa. Lisäksi tiedämme, että Notre Damen palon syttymissyy on selvittämättä, vaikka viranomaiset tiesivät heti ”tunnin kuluttua”, että se oli ”onnettomuus.”
“Ranskan poliisin mukaan 875 kirkkoa on joutunut tärvelyn ja varkauksien kohteeksi..,” kuten Jari Haukka kirjoittaa.
Jos viranomaiset jotain pelkäävät, se ei ole Islam vaan maahanmuuttajia vastaan roihahtava mielivalta. Virkavallan tehtävä on ylläpitää rauhaa ja järjestystä. Jos myöhemmin tilanteen vanhentuessaan rauhoituttua selviää, että tihutyö oli kuitenkin ilkivallasta aiheutunut, viranomaiset voivat myöntää erehtyneensä.
Pentti ”Jos viranomaiset jotain pelkäävät, se ei ole Islam vaan maahanmuuttajia vastaan roihahtava mielivalta”.
Luuletk muka,etteivät poliisit Madridissa, Lontoossa, Pariisissa ja Brysselissä pelkää islamia ja siitä kumpuavaa islamistiterrorismia?
Toki islamistinen terrorismi koetaan uhkaksi. Se on kuitenkin eri asia kuin Islamin pelkääminen. Nyt viittasin kuitenkin tähän erityiseen tilanteeseen Notre Damen tulipalon yhteydessä: ”Joku ihmeellinen vaikenemisen kulttuuri näyttää Eurooppaa vaivaavan Islamin suhteen.”
Pentti. ”Toki islamistinen terrorismi koetaan uhkaksi. Se on kuitenkin eri asia kuin Islamin pelkääminen”.
Enpä ole tästä kovin varma. Kyllä islamistiterroristit ovat onnistuneet saamaan ikävän leiman ja negatiivisen tunnelatauksen koko uskontonsa ja sen harjoittajien ylle.
”Kyllä islamistiterroristit ovat onnistuneet saamaan ikävän leiman ja negatiivisen tunnelatauksen koko uskontonsa ja sen harjoittajien ylle.” Vihdoinkin huomaat, mistä on kysymys. Koeta päästä siitä leimasta eroon.
Pentti, kun viittasin tuohon vaikenemisen kulttuuriin, tarkoitin asiaa yleisellä tasolla, vaikka asiayhteydestä voi kylläkin päätellä, että tarkoitin lähinnä Notre Damen paloa. Kyllä Euroopassa pelätään islamia, se on varsin selvää. Sitä nyt on aivan turha kiistää.
Dominikaanimunkki Marie-Augustin Laurent-Huyghues-Beaufond toteaa, että ”Ranskassa monien mielestä islam tuntuu yhä vaarallisemalta ja sen toimintaa pitäisi rajoittaa, mutta sitä ei voi tehdä syrjimättä muslimeja. Siksi tasa-arvoisuuden vuoksi pitäisi rajoittaa kaikkien uskontojen toimintaa. Sen vuoksi ns. ankaran laïcitén suosio kasvaa Ranskassa, kun halutaan karkottaa kaikki uskonnot julkisuudesta”. Ja niiden mukana Islam.
Tosin on ollut havaittavissa sellaisiakin mielipiteitä, että on todettu – Jumala on palannut – Ranskaan.
Pentti. ”Vihdoinkin huomaat, mistä on kysymys”.
Olen kyllä matkustellut muslimimaissa, ja aina ymmärtänyt eron tavallisen muslimin ja pahisten välillä. Mitä tarkoitat, kun sanot vihdoin? Muslimeja taitaa maailmassa olla yli miljardi.
Tarkoitan sitä, että olet tähän asti demonisoinut koko uskonnon. Nyt myönnät, että on kyse terrorismin synnyttämästä ’ikävästä leimasta ja negatiivisesta tunnelatauksesta’. Vihdoin.
Pentti. ”Tarkoitan sitä, että olet tähän asti demonisoinut koko uskonnon”.
Minun ajatukset eivät tässä asiassa ole muuttuneet minnekään. Suljetuissa muslimimaissa on demooninen henki, sen olen todennut monta kertaa. Muslimit ovat tämän saatanallisen hengen vaikuttamia, koska heidän uskontonsa on syntynyt pahasta hengestä, ei Pyhästä Hengestä kuten kristinusko . Ei se tietenkään tee kaikista muslimeista mitään demonisoituneita tai demooneja, vaan useimmat ovat varmasti ihan tavallisia ihmisiä, mutta näiltä osin saatanallisen harhan vaikuttamia tai sen vallassa. Varmasti muslimeissa on paljon ”sekulaarejakin” ihmisiä, jotka eivät pahemmin uskontoaan ajattele.
”Demonisoin” edelleen islamin sen syntyperän vuoksi, koska se on syntynyt saastaiesesta hengestä, ja pitää miljardia ihmistä saatanallisen harhan vallassa, je ennenkaikkea poissa pelastuksesta, joka on Kristuksessa ja ristissä.
Useat kristityksi kääntyvät muslimit joita minä tunnen ovat tulleet uskoon saatuaan ilmestyksen. Näin he ovat siirtyneet pahan hengen vallasta Pyhän Hengen hallintaan. Muslimille on siis jostain systä luontevaa saada yliluonnollinen ilmestys. Meille länsimaalaisillehan usein Raamatun sana aukeaa ja usko syntyy ymmärryksen kautta.
” Ruotsin tapaan myös Suomessa orastaa jonkinlainen liitto perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien (KD) välillä. KD:n eurovaalitunnus ”Enemmän irti Euroopasta” voidaan helposti lukea kansallismielisellä ja EU-vastaisella tavalla. Eduskuntavaalien mainoksessaan KD:n Helsingin-ääniharava Mika Ebeling kirjoittaa: ”Haluan Suomen säilyvän suomalaisten kotina. … Haluan torjua islamisaation.”
On vaikea nähdä Saarisen kirjoituksen pohjalta mitään ” liittoa” . Puolueet ovat kautta historian solmineet liittoja niin vasemmalta kuin oikealta. Islamisaatioon on tosin vastattava yhtä kovasti kuin Islaminsaation valloituspolitiikka edellyttää. Minkä tahansa puolueen maalaaminen mustaksi vailla asiaperusteita on sivistymätöntä.
Euroopan kristityillä taitaa olla paljon muutakin pohdittavaa kuin suhde poliittisiin puolueisiin.
”Ranskan poliisin mukaan 875 kirkkoa on joutunut tärvelyn ja varkauksien kohteeksi pelkästään viime vuoden aikana. … Pelkästään tämän vuoden helmikuussa on raportoitu 47 kirkkohyökkäystä, joista jotkut ovat olleet tuhopolttoyrityksiä.” Ja sitten Notre Dame, jonka tulipaloon saatetaan suhtautua melko pilkallisesti: ’Hafsa Askar, marokkolainen maahanmuuttaja ja Ranskan Kansallisen Opiskelijaunionin varapresidentti (UNEF), julkaisi twiitin, jossa hän totesi: ”Ihmiset itkevät pieniä puunpalasia – – se on valkoihoisen roskan harha.”’
https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/ranskassa-kirkkojen-ryostely-ja-turmeleminen-ovat-arkipaivaistyneet/
Aika pöyristyttävää keskustelua, kun KD yritetään liittää äärioikeistoon. Jotain rajaa sentään kotimaan lukijoilta odottaisi.
Nähdäkseni tässä on meillä KD:n ystävillä on nyt tilanne, jossa ei kannata provosoitua vaikka provosoidaan ja yleistetään perusteettomasti. Maahanmuuttokysymyksissä täytyy toki olla tilaa kriittisyydelle, vaikka ei suhtaudukaan itse maahanmuuttajiin negatiivisesti. Tämä lienee aika lähellä monien KD:n edustajien näkökulmaa. Myös islamia pitäisi voida tarkastella kriittisesti, vaikka haluammekin vaalia ystävällisen asiallista dialogia muslimien kanssa.
Provosoiminen ja provosoituminen on maahanmuutto- ja uskontovuoropuhelun äärellä huono asia, sillä se ajaa ääriliikkeiden asiaa. KD on monessa suhteessa keskiryhmä, joka jakaa nähdäkseni tiettyjä poliittisen oikeiston näkökulmia esim. yrittäjyydessä ja turvallisuuspolitiikassa, mutta tulee monessa suhteessa sosiaalipolitiikan ja ihmisoikeuksien äärellä myös keskelle ja sosiaalista vastuuta ajavaa demokratiaa lähelle.
Rasismia kohtaan KD:ssa on nähdäkseni nollatoleranssi.
Ei tarvitse keskustelusta pöyristyä. Pöyristyttävää on KD: n politiikka: https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006101080.html
KD ja Persut, kaksi puoluetta, joiden ihmisvihamielistä politiikkaa en voi hyväksyä.
En pidä Risto Saarisen johtopäätöksiä oikeutettuina, sillä niissä yleistetään liikaa, ja tehdään jopa osin vääriä johtopäätöksiä. Tämä näkyy esim. siinä, ettei Saarinen ymmärtääkseni tee riittävän selkeää eroa yleisen maahanmuuttokriittisyyden ja maahanmuuttajiin kohdistuvan rasistisen kriittisyyden välillä.
Maahanmuutto on asia, jossa toki tarvitaan avoimen auttamisen halun lisäksi myös niitä, jotka tarkastelevat sitä kriittisesti esim. työllisyyden, talouden ja turvallisuusnäkökohtien kautta. Tämä olisi hyvä aina muistaa.
Myös islamia olisi voitava tarkastella kriittisesti, sillä tähän suunnattoman laajaan uskontoon liittyy myös sellaisia ilmiöitä (esim. sharia-laki), joita monet itsensä muslimeiksikin tunnustavat näkevät ongelmallisina. – Olen aika varma siitä, ettei esim. Mika Ebelingin islamisaatiokriittisyys tarkoita mitään ehdotonta liittoutumista äärioikeiston kanssa, vaan se selittyy huolena vapaan demokraattisen yhteiskunnan puolesta, vaikka pitääkin avoimena mahdollisuuden tehdä yhteistyötä myös Perussuomalaisten kanssa.
KD, joka oli aiemmin Suomen Kristillinen Liitto, närästi minua helluntailaisaikoinani, kun sen politikointi näkyi liian selvästi helluntailaisuudessa. En pitänyt siitä, että uskontoa käytetään tikapuina poliittiseen valtaan. Uskonnon ja politiikan yhdistäminen on juuri sitä, mistä Jeesus varoitti omiaan, Herodeksen hapatusta. Siinä mielessä KD on ideologiana ikivanha.
KD edustaa tyylipuhdasta uskonnollista populismia, joten se sopii loistavasti populistisia totuuksia laukovan mestari Halla-ahon sateenvarjon alle.
KD ei todellakaan edusta mitään tyylipuhdasta uskonnollista populismia. Jos otetaan esimerkiksi vaikkapa sellainen puolueen ykkösnimi kuin Sari Essaiah, vakuuttavampaa asia-argumenttien edustajaa ei juuri muista puolueista löydä
Manu.”Jos otetaan esimerkiksi vaikkapa sellainen puolueen ykkösnimi kuin Sari Essaiah, vakuuttavampaa asia-argumenttien edustajaa ei juuri muista puolueista löydä”.
Aivan, eivät vaikkapa Päivi Räsänen ja Antero Laukkanen tai Peter Östmankaan ole minkään sortin populisteja. Asiallisia ja hienoja ihmisiä, jotka kyllä myös kunnioittvat parlamentarismia ja muiden puolueiden ihmisiäkin. Kyllä kenen tahansa pitäisi tämä ymmärtää, siis jos tahdotaan pysyä asiallisina. Oikeistopopulismi on ihan tarpeellinen käsite, ja sellaistahan Euroopassa nyt on, mutta on ikävää jos kunnon ihmisiä aletaan niputtaa tällaisilla leimoilla.
Näen jälleen varsin samoin kuin Antti omassa listauksessaan. Mielestäni myös hienon vaalituloksen tehnyt, mutta vain täpärästi Kaakkois-Suomesta edustajapaikkaa vaille jäänyt, Sakari Smeds tiivistää KD:n asialinjan osuvasti:
”– Olisiko pitänyt ottaa vahvemmin kantaa? Minulla ja ehkä monella muullakin kristillisdemokraatilla tulevat sisäiset rajoittimet vastaan, koska haluamme olla sovinnollisia ja yhteistyön rakentajia.
Tämä aiheuttaa sen, ettei Kristillisdemokraattien kuulla keskustelevan ääri-ilmaisuin.
– Maahanmuuttopolitiikassa on hankala haastaa perussuomalaisia, sillä meidän mielestä ei suinkaan ole väärin, että haluamme auttaa hädänalaisia. Sen jätämme sanomatta, ettei tänne tarvitse poikaporukalla kännykkä kädessä tulla…”
https://www.kd.fi/
Räsänen ja Laukkanen, oikeita mallikristittyjä. (Huom.: sarkasmia)