Solidaarisuusilmaus oli mittava tekijänoikeusriisto
Jean Jullien teki Pariisin terrori-iskua kuvaavan moni-ilmeisen piirroksen välittömäösti uutisen kuultuaan. SE oli spontaani reaktio, vedetty karkein vedoin, mutta onnettomuudeksi tekijä laittoi sen ajattelemattomasti suoraan someen, eikä esim. NY Timesiin, johon hän piirtää.
Sosiaalinen media näytti mahtinsa yhdellä kertaa. Jokainen kynnelle kykenevä henkilö sai tilaisuuden laittaa oman facebook-kuvansa päälle Ranskan lipun värit solidaarisuuden osoituksena, mutta millaisen solidaarisuuden, siitä hän ei ollut tietoinen. Tällaisia meemejä usein vain parilla sanalla varustettuna julkistettiin maailmassa miljoonittain. Mutta samalla some näytti myös huonot puolensa. Se jätti suurimman sankarinsa kylmästi vaille kiitosta jopa huomiota.
Tapahtui historian ehkä onnistunein tekijänoikeuskaappaus. Niitä on tuskin koskaan loukattu niin paljon kuin nyt joukkosolidaarisuustunteen vallassa. On masentavaa, että kaiken maailman kulttuuri- ym. persoonien piirissä oli tuskin montakaan, joka huomasi tämän. Minä yritin saada Suomessa face-book-kansaa reagoimaan, mutta turhaan.
Pilakuvan oli tehnyt ranskalainen nykyään Lontoossa asuva Jean Jullien. Tammikuussa tehdyn pilalehti-iskun jälkeen hän piirsi kuuluisan piirroksen: Je suis Charlie. Siinä siro käsi asettaa terävän lyijykynän ampumavalmiin kiväärin piippuun. Nyt hän piirsi tuoreeltaan suuttumuksen vallassa karkein vedon kuvan, jossa on Eifel-tornin ääriviivat (CND) rauhanmerkin keskellä. Pahaksi onneksi Jullien laittoi sen nettiin eikä NY Timesiin tai New Yorkeriin, joihin hän nykyisin piirtää.
Lisäksi eräs englantilainen piirtäjän kehtasi vielä laittaa kuvan nimiinsä, joista hän pian luopui, mutta sadat ja taas sadat lainasivat piirrosta Suomessakin kuin omana aikaansaannoksenaan. Samassa rytäkässä vaihtui nähtävästi myös teksti eli kuvan sanoma. Piirrokseen kuuluu useimmiten teksti. Tämän piirroksen teksti kuului alunperin Peace for Paris, rauha Pariisiin. Siis rauha. Mutta tämä ei levinnyt sellaisena, vaikka esim. Helsingin Sanomat niin luuli.
Meilläkin tekstiksi tuli Pray for Paris, rukoile Pariisin puolesta. Monille meistä ne ovat lähes samanlaiset, mutta ei ranskalaisille, joille ne ovat täysin vastakkaiset. Ranskan olemus on aktiivinen tunnuksettomuus.
Nähtävästi siksi eräs pilalehti Charles Hebron pilapiirtäjä teki piirroksen pelkällä tekstillä ja varmuuden vuoksi englanniksi. Sen sisältö: Kiitos rukouksistanne, mutta me emme tarvitse rukouksia. Pariisi on iloa ja elämä, Paris is about life!
Vaatimaton mestari totesi tekijänoikeuksiensa luisumisesta Telegraphille alistuneesti: Nämä ovat kauheimmat olot hakea omalle työlleen tunnustusta.
Tekin olitte mukana miljoonien ihmisen liikkeessä hyvissä merkeissä riistäen tekijänoikeuden maestrolta.
Pahin rikkoja oli Kirkko Suomessa- sivusto, jossa piirrokseen liittyi teksti: Anna meille rauha. Sen olisi voinut sanoa ilman piirrostakin tai ainakin tekijä maini ei NY Timesiin tai New Yorkeriin. Tekijänoikeuksissakin on joku moraali.
