Rukous sisältyy aivan oleellisena merkittävänä uskonkohteena kirkon oppiin. Tuskin on ensimmäistäkään kirkon tilaisuutta, jossa ei kuuluisi kehoitusta ” Rukoilkaamme ”. Siis kirkon oppoi perustuu Jumalan läsnäoloon planeetallamme. Kun nyt ajatellaan isän ja pojan toimintaa esim. viimeisten 2000 vuoden aikana niin tulokset ovat jokaisen realistisesti todettavissa. Taikka sitten he ovat täysin kyvyttömiä toimimaan vaikka poika istuu siellä isänsä oikealla puolella ja tuomitsee mm. meitä eläviä.
Jeesuksen mukaan Jumala, taivasten valtakunta, on rakkaus, jonka me ihmiset saamme olemukseemme syntyessämme tänne maailmaan. Tämä on ollut luomakunnassamme alusta alkaen, jota nyt johtaa ihmiskunta. Planeettamme on meidän luomakunnan hallinnassa. Maailmamme ei ole rakkaus kuin minimaalisesti.
Rukouksen merkitys on oman itsensä psyykkaamisessa elämän antamaan rikkauteen. Näin toimin myös minä ja uskon sitten poislähtöni jälkeen saavan selville tai en mikä on taivasten valtakunta.
Suni: ”Rukous sisältyy aivan oleellisena merkittävänä uskonkohteena kirkon oppiin.”
Kirjassaan ”Ja ihminen loi jumalat” (WSOY 2007) amerikkalainen antropologi Pascal Boyer kirjoittaa rukoilemisesta mm. näin: ”Jotkut ystävistämme menevät toisinaan tiettyyn paikkaan puhumaan näkymättömälle olennolle, joka on samanaikaisesti läsnä kaikkialla ja tiietää etukäteen, mitä he aikovat sanoa.”
Teologeilla on ollut ja on – näin uskon – melkoinen selittäminen siinä, mistä rukoilemisessa on oikein kysymys. Olisi varmaan reiluinta myöntää, että rukouksen voima on sen psykologisessa vaikutuksessa rukoilijaan itseensä, ei siinä, että rukouksen välityksellä tiedotettaisiin Jumalalle asioita tai yritettäisiin vaikuttaa hänen päätöksiinsä.
Tämä on kuitenkin teologisesti ottaen ilmeisesti hankala myöntää, koska se tekisi Jumalan tarpeettomaksi ja mikäli jumalusko onkin vain yksi ihmisen keksimä mielenhallintatekniikka, käy koko kirkkoinstituutio tarpeettomaksi.
”Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras.” Jaak.5:16
Tuo harras on vähän kummallinen sana tässä yhteydessä, mutta sen voisi kääntää myös= ”kun se toimii” tai ”se on toimiva”
Rukouksesta sanotaan , että enkelit ovat viestin viejinä Isän ja lapsen välillä. Kritsitty ymmärtää, että näkymätön Voima toimii ihmisen Jumalan välisessä yhteyden pidossa ja Isä kuulee lastensa rukoukset (anomiset ja kiitokset)
Meidän, jotka elämme nykyiseen maailman aikaan, tulisi ymmärtää miten viestit kulkevat halki avaruuksien näkymättömien värähtelyjen taajudella. Onhan meidän jokaisen sydämmenlyönnitkin laskettu ensimmäisestä viimeiseen etukäteen Jumalan tahdon mukaan. Usko antaa ymmärystä näkymätömän Jumalan Voimasta.
Maailma on Jumalan luoma ja me olemme ja asumme Jumalan elämässä.
Usein porukoiden edessä rukoilevat esiintyvät hupaisasti enemmän yleisölleen kuin osoittavat aidon oikeasti sanojaan Jumalalleen. Hauskasti he usein myös rukouksessan selittelevät asioita Jumalasta ja Jumalalleen ikään kuin Jumala ei niitä selittämättä ymmärtäisi. Muotisanoja viljelläään myös ahkerasti : ’oikein’…’niinku’ ja ’sää’.
Näinhän se on kuten Seppo kuvaa.. Monelta on unohtunut Jeesuksen selkeät sanat:
”Ja kun rukoilette, älkää olko niinkuin ulkokullatut; sillä he mielellään seisovat ja rukoilevat synagoogissa ja katujen kulmissa, että ihmiset heidät näkisivät. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa.
Vaan sinä, kun rukoilet, mene kammioosi ja sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle.
Ja kun rukoilette, niin älkää tyhjiä hokeko niinkuin pakanat, jotka luulevat, että heitä heidän monisanaisuutensa tähden kuullaan.
Älkää siis olko heidän kaltaisiaan; sillä teidän Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette, ennenkuin häneltä anottekaan.” Matt.6:5-8
Tällaista julkista rukousta tai esirukousta ja toisaalta kammiossa tapahtuvaa rukousta on ihan turha asettaa vastakkain. Molemmat ovat hyviä asioita. Matt 6:5-8 asiamerkityksen voi käsittää näin: Kun ”menemme kammioomme”, ja nöyrrymme, teemme parannusta ja etsimme Herraa totisella sydämellä Hän voi kohdata meitä, parantaa, eheyttää, johdattaa ja puhua meille koska olemme rehellisesti tahtoneet löytää Hänet. Sitten Isä, joka ensin salassa näkee ja koettelee sydämemme ajatukset ja aivoituket voi lopulta ”maksaa meille” myös julkisuudessa, ihmisten edessä.
Tosiasia on nimittäin, että ei ole mitään kunnon julkista esirukousta ellei myös ole henkilökohtaista sisäistä rukousta. Julkinen rukous kumpuaa tästä henkilökohtaisesta suhteestamme Jumalaan. Jos sitä ei ole, sanamme putoilevat maahan kuin hevosen kengät.
On jännittävää, että sana kammio, ”taimiein”, merkitsee samaa kuin ”aarrekammio”.
Juutalaisissa kodeissa oli tällainen kammio, jossa perhekalleuksia säilytettiin. Meillekin on kaikki Jumalan parhaat aarteet tarjolla rukouskammiossamme.
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, ”että ei ole mitään kunnon julkista esirukousta ellei myös ole henkilökohtaista sisäistä rukousta”. Ja Raamattukin on kanssammme samaa mieltä monissa kohdin.
Miten suhtaudut rukouksiin, jotka syntyvät apuvälineitä käyttäen, esimerkiksi rukousnauhoja tai pyhiä kuvia? Ja entä jos rukous luetaan suoraan paperista?
Toivonen. ”Miten suhtaudut rukouksiin, jotka syntyvät apuvälineitä käyttäen, esimerkiksi rukousnauhoja tai pyhiä kuvia? Ja entä jos rukous luetaan suoraan paperista?”.
Minua henkilökohtaisesti ei nauhat tai kuvat kiinnosta. Ujo tai epävarma ihminen voi hyvin lukea rukouksen paperista, samoin virallisen tilaisuuden esirukoilija.
Minusta kuitenkin tärkeintä on että sydämestämme puhumme Jumalalle ja että meillä on myös ”kyky” kuulla Hänen puhettaan. Näin elämme vuorovaikutuksessa jonka syntiinlankeemuksessa menetimme. Tämä ei ole mitenkään monimutkaista tai vaikeaa. Tätä varten meidät on luotu ja siksi se on aivan luontevaa kunhan pääsemme yhteyteen Herramme kanssa.
Hämäläinen: ”Minusta kuitenkin tärkeintä on että sydämestämme puhumme Jumalalle ja että meillä on myös “kyky” kuulla Hänen puhettaan.”
Kannattaa kuitenkin selvittää ettei kysymys vain ole skitsofrenian oireista, jos alkaa kuulla kummallisia ääniä tai puhetta ilman tunnistettavissa olevaa lähdettä.
Wallentin. ”Kannattaa kuitenkin selvittää ettei kysymys vain ole skitsofrenian oireista, jos alkaa kuulla kummallisia ääniä tai puhetta ilman tunnistettavissa olevaa lähdettä”.
Jumalan ääni ei ole kummallinen, eikä sen lähde ole tunnistamaton. Skitsofreenikko kuulee pakottavaa, vaativaa ja tuomionsävyistä, syyllistävää ”puhetta”, kun taas ktistitty kuulee Hyvän Paimenen rakastavan äänen. Ero on kuin yöllä ja päivällä, mutta
Antti jatkaa. ”mutta” molemmat toki kuulevat jotain.
Hämäläinen: ”Skitsofreenikko kuulee pakottavaa, vaativaa ja tuomionsävyistä, syyllistävää “puhetta”
Mistäs tiedät? Onko sinulla omakohtaista kokemusta?
Wallentin. ”Mistäs tiedät? Onko sinulla omakohtaista kokemusta?”
Kyllä erilaisista mielen sairauksista on paljon tietoa tarjolla.
Olen aikaisemmin kirjoittanut rukouksesta seuraavan blogin
https://www.kotimaa.fi/blogit/saannollisesta-rukoilemisesta/
Rukouksessa on luonnollisesti oltava sydän mukana ja se on kohdistettava Jeesuksen ilmoittamaa taivasten valtakuntaan. Sen kohde ei uskon käsitykseni mukaan ole kirkon opin jumalat , isä ka poika, kaksi miestä, jotka hallitsevat maailmankaikkeutta.
Reino
Kirkon oppiin kuuluu se, että Jumala on kolmiyhteinen. Hän on ilmoittanut itsensä kolmessa persoonassa: Isänä ja Poikana ja Pyhänä Henkenä, mutta hän on yksi.
Tämän uskon kolmiyhteiseen Jumalaan kertoo Athanasiuksen tunnustus seuraavin sanoin:
Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.
Yhteinen kristillinen usko on tämä: Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen, ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala, persoonia toisiinsa sekoittamatta ja jumalallista olemusta hajottamatta.
Isällä on oma persoonansa, Pojalla oma ja Pyhällä Hengellä oma,
mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi, yhtäläinen on heidän kunniansa ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa.
Sellainen kuin on Isä, sellainen on myös Poika ja Pyhä Henki: Isä on luomaton, Poika on luomaton ja Pyhä Henki on luomaton.
Isä on ääretön, Poika on ääretön ja Pyhä Henki on ääretön.
Isä on ikuinen, Poika on ikuinen ja Pyhä Henki on ikuinen, eikä kuitenkaan ole kolmea ikuista, vaan yksi ikuinen, niin kuin ei myöskään ole kolmea luomatonta eikä kolmea ääretöntä, vaan yksi luomaton ja yksi ääretön.
Samoin on Isä kaikkivaltias, Poika kaikkivaltias ja Pyhä Henki kaikkivaltias, eikä kuitenkaan ole kolmea kaikkivaltiasta, vaan yksi kaikkivaltias.
Samoin Isä on Jumala, Poika on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala, eikä kuitenkaan ole kolmea Jumalaa, vaan yksi Jumala. Samoin Isä on Herra, Poika on Herra ja Pyhä Henki on Herra, eikä kuitenkaan ole kolmea Herraa, vaan yksi Herra.
Niin kuin kristillinen totuus vaatii meitä tunnustamaan kunkin persoonan erikseen Jumalaksi ja Herraksi, samoin yhteinen kristillinen usko kieltää meitä puhumasta kolmesta Jumalasta tai Herrasta.
Isää ei kukaan ole tehnyt, luonut eikä synnyttänyt. Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt.
Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, häntä ei ole tehty eikä luotu eikä hän ole syntynyt, vaan hän lähtee. Isä on siis yksi, ei ole kolmea Isää, Poika on yksi, ei ole kolmea Poikaa, Pyhä Henki on yksi, ei ole kolmea Pyhää Henkeä.
Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia, näin on siis palvottava niin kuin on sanottu – kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus.
Sen joka tahtoo pelastua, on siis ajateltava kolminaisuudesta näin.
Saavuttaaksemme iankaikkisen pelastuksen meidän on kuitenkin myös vakaasti uskottava, että meidän Herramme Jeesus Kristus on tullut ihmiseksi.
Oikea oppi on tämä: Me uskomme ja tunnustamme, että meidän Herramme Jeesus Kristus on Jumalan Poika, Yhtä lailla Jumala ja ihminen:
Isän luonnosta ennen aikojen alkua syntyneenä hän on Jumala, äidin luonnosta ajassa syntyneenä hän on ihminen. Hän on täysi Jumala, ja täysi ihminen järjellisine sieluineen ja ihmisruumiineen.
Jumaluudessaan hän on samanarvoinen kuin Isä, ihmisyydessään vähäarvoisempi kuin Isä.
Vaikka hän on Jumala ja ihminen, ei kuitenkaan ole kahta Kristusta, vaan yksi.
Yhdeksi hän ei ole tullut siten, että jumaluus olisi muuttunut ihmisyydeksi, vaan siten, että Jumala on omaksunut ihmisyyden.
Yksi hän ei ole sen vuoksi, että luonnot olisivat sekoittuneet toisiinsa, vaan siksi, että hän on yksi persoona. Sillä niin kuin järjellinen sielu ja ruumis yhdessä ovat yksi ihminen, niin Jumala ja ihminen ovat yksi Kristus.
Hän on kärsinyt meidän pelastuksemme tähden, astunut alas helvettiin, noussut kuolleista,
astunut ylös taivaisiin, istunut Isän oikealle puolelle, ja sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Hänen tullessaan kaikkien ihmisten on noustava kuolleista ruumiillisesti ja käytävä tilille siitä, mitä ovat tehneet. Hyvää tehneet pääsevät ikuiseen elämään, pahaa tehneet joutuvat ikuiseen tuleen.
Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua.
Kirkon oppi on kirkon oppi. Mm. Ihmisten valitsema ihminen jumalaksi, Nikea 325.
Jeesuksen kertoma sanoma , tutkijoiden perusteella mahdollisimman realistinen, on taivasten valtakunnan sanomaa. Jos pelastus on olemassa niin se perustuu Jeesuksen sanomaan.
Nämä ovat käytännöllisesti katsoen kaksi täysin eri asiaa.
Reino
Olet väärin informoitu Nikean kokouksen sisällöstä.
Kirkon vanha oppi oli se että Jeesus on Jumala. Sen sijaan kokouksen aiheutti Areioksen erittämä uusi opin selityksen yritys, missä Jeesuksen täysi jumaluus kiellettiin. Tämä Areioksen keksimä harha torjuttiin Nikean kokouksessa, kun pidettiin kiinni vanhasta tunnustuksesta, että Jeesus on täysi Jumala ja täysi ihminen yhdessä persoonassa.
Saamasi virheellinen opetus siis on 180 asteen kulmassa Nikean kokouksen lähtökohdan ja päätöksen todellisuuden kanssa.
Reino
Olet väärin informoitu Nikean kokouksen sisällöstä.
Kirkon vanha oppi oli se että Jeesus on Jumala. Sen sijaan kokouksen aiheutti Areioksen erittämä uusi opin selityksen yritys, missä Jeesuksen täysi jumaluus kiellettiin. Tämä Areioksen keksimä harha torjuttiin Nikean kokouksessa, kun pidettiin kiinni vanhasta tunnustuksesta, että Jeesus on täysi Jumala ja täysi ihminen yhdessä persoonassa.
Saamasi virheellinen opetus siis on 180 asteen kulmassa Nikean kokouksen lähtökohdan ja päätöksen todellisuuden kanssa.
Tämä teksti tuli vahingossa kahteen kertaan.
Reino voitko poistaa tämän toisinnon.
Ilmeisesti olen myös väärin informoitu tuttkijoiden tiedoista, että Konstantinopolin kirkolliskokouksessa 381 valittiin Pyhä Henki jumalaksi. Jeesus jumala ei kyennit mitenkään vaikuttamaan meidän ihmisten elämään olemassaolollaan. Mikä se sellainen jumala on ?