Rukouksen merkityksen perustana on Korkeimman, Jumala, hengen olemassaolosta syntymässämme saamassamme lähimmäisen rakkauden hengessä. Jumala ei vaikuta muualla planeetallamme vaan se on annettu täällä elävien olentojen, nyt ihmisten, hallittavaksi.
Rukouksen tarkoitus on ymmärtää Jumalan hengen mukana olo elämässämme ja saada siltä tukea olemassaoloomme. Näin vaikka rukoilija itse ei tätä ymmärtäisikään.
Korostan vielä, että nyt me ihmiset päätämme itse sataprosenttisesti olemassaolostamme täällä plateetalla.
Kiitos blogista, Reino.
Rukouksen kohde voi olla Kolmiyhteinen Jumala tai hengetön epäjumala. Tällä on suuri merkitys. Kolmiyhteinen Jumala toimii koko luomakunnassa.
Perustietoa rukouksesta:
https://www.luterilainen.net/rukous/
.
Kiitos Juha linkistäsi. Tässä myös muutamia rukoukseen liittyviä linkkejä.
https://www.sley.fi/toiminta/raamattu-tutuksi/raamattuluennot/luther-ja-rukous/
https://www.youtube.com/watch?v=-amBGXyJEHg
https://evl.fi/verkkokirkko/rukous
Muutamia lauseita Tunnustuskirjojen hakemistosta ja muualtakin Tunnustuskirjoista: Rukous perustuu Jumalan käskyyn ja hänen lupaukseensa. Sillä on kuulluksi tulemisen lupaus. ”Me emme anna rukouksiemme langeta sinun eteesi omaan vanhurskauteemme, vaan sinun suureen armoosi luottaen; Herra, kuule, Herra, anna anteeksi.” (Dan. 9:18-19). Tarve ajaa siihen, samoin toisten hätä. Kunkin meistä pitäisi siis nuoruudesta alkaen totuttautua joka päivä rukouksessa esittämään kaikki omat tarpeensa, milloin ikinä vain jokin kohtaa, ja samoin niidenkin tarpeet, joiden keskuudessa elää, esimerkiksi saarnaajien, esivallan, naapurien ja palvelusväen.
2. Kiitos, että rukoukset monet, monet kuulit sä. Kiitos, että pyynnöt toiset eivät saaneet täyttyä. Kiitos, kun mä hädässäni avun saan sun kauttasi. Kiitos, että synneistäni vapahtavi Poikasi.
Virsikirja 341, Kiitos sulle, Jumalani.
Jumala vastaa aina rukoukseen, mutta hän voi vastata myös ei tai ei vielä. Ja vaikkei esim. vaikea asia poistuisikaan, saamme kestävyyttä, lohdutusta, rohkaisua ja kärsivällisyyttä sen kanssa elämiseen.
Jos pieni lapsi pyytää isältään leipäveistä, isä ei tietenkään anna sitä hänelle. Samoin jokin asia, mitä pyydämme Jumalalta, ei lopultakaan ole meille varsinkaan iankaikkisuuden kannalta hyödyllistä ja hyödyksi.
On siis oikein rukoilla spitaalisen miehen tavoin: ”Herra, jos tahdot sinä voit minut puhdistaa.” (Ks. Matt. 8:2, Mark. 1:40 ja Luuk. 5:12) Martti Luther kirjassaan Huonepostilla selittää, että tämä on oikea rukous ajan vaivoihin. Jumalan mielestä voi olla hyödyllisempää vaikeuden jatkuminen. Kun on kysymyksessä syntien anteeksiantamus, edellä mainittu rukous ”jos tahdot” on väärä. Emme saa epäillä Jumalan antavan meille anteeksi syntejämme. Kun pyydämme niitä anteeksi, vastaus on aina: ”Ne ovat anteeksiannetut ja pois otetut Jeesuksen ristintyön tähden.”