
Jos Jumala on tämän luomansa todellisuuden viisain ja rakastavin olento, meille on erittäin hyödyllistä olla rukoilen yhteydessä Häneen. Rukous kannattaa. Kaikki ystävämme, joihin olemme yhteydessä aidosti ja avoimesti, muuttavat meitä usein huomaamatta. Jotakin samaa tapahtuu, kun olemme rukoillen yhteydessä Jumalaan. Sisimpämme ja myös ulkoinen elämämme alkaa muuttua.
Evankeliumissa Jeesus kohtaa kanaanilaisen naisen, joka pyytää häneltä apua. Kysymys oli toisen kansan ja toisen uskon edustajasta. Jeesus oli tuohon saakka julistanut, opettanut ja parantanut vain oman kansansa, israelilaisten, parissa. Yhteys Jumalaan löytyy aina Jeesuksen kautta, Jeesuksen nimessä ja häneen vetoamalla. Kanaanilainen nainen ymmärtää tämän ja toimii: ”- – nainen tuli lähemmäs, heittäytyi maahan Jeesuksen eteen ja sanoi: ”Herra, auta minua!”” (Matt. 15:25).
Jeesuksen ja kanaanilaisen naisen välillä käydään vielä keskustelu ulkopuolisuudesta ja oman kansan jäsenistä. Molemmille oli ehkä tuttu sanonta, että lasten leipää ei heitetä koirille. Nainen osaa kuitenkin vedota vertauksella koiranpennuista. Meistä useimmat tietävät koiranpennun hellyyttävän katseen. Saavathan koiranpennutkin syödä isännän pöydältä tippuvia paloja. Taustalla lienee myös taitava sanaleikki, sillä kreikan sanat kanaanilainen ja koiranpentu saattoivat puheessa äänteellisesti osin muistuttaa toisiaan. Apua Jeesukselta pyytävä kanaanilainen nainen sai avun, hänen tyttärensä parani.
Ulkopuolisuuden tunne on joskus jokaiselle rukoilijalle tuttu. Olenko minä kelvollinen tai vieläkö minäkin voin uudistua uskossani? Koiranpennun asenne on tehokas. Jumalalle me kaikki olemme lopulta rakkaita lapsia, vaikka olisimmekin joutuneet etäälle, kuin vieraiden kansojen ja uskontojen maille. Herran pöytä on uskon, toivon ja rakkauden pöytä, josta meille annetaan pelastavaa armoa yhä uudestaan.
Rohkene tulla lähelle Jumalaa, rukoile Herran Jeesuksen nimessä. Syntien ahdistaessa saat pyytää anteeksiantoa Jeesuksen ristin uhrin tähden. Velka on maksettu Golgatan kummulla. Äläkä pelästy edes silloin, kun mahtava vihollinen käy kimppuusi. Siellä missä on vihollinen, sinne Jumala pystyttää sinulle pöydän. ”Sinä katat minulle pöydän vihollisteni silmien eteen.- -” (Ps. 23:5)
Pentti Tepsa
Pentti
Kiitos sydämellisen kauniista ja lohdullisen rakkaudellisesta tekstistäsi.
Matias, siunattua paastonaikaa ja kiitos.
Kiitos kauniista tekstistä.
”Rukous on taiteiden taide ja tieteiden tiede”. Sanoivat vanha isät. ”Rukous on kahden toisiaan syvästi rakastavan yhdessä oloa”. Opetti Antero Laukkanen. Jumalan rakkaus pääsee muuttamaan meitä, kun olemme rukouksessa. Rukouksen pääpaino ei ole rukous vaan yhteys rakastavaan Jumalaan.
Siksi on perin outoa se miten vähän käytämme aikaa tämän yhteyden hoitamiseen. Tuo seikka paljastaa meidän todellisen heikkoutemme rukouksen suhteen. Paavali sanoi, ettemme tiedä miten ja mitä meidän tulisi rukoilla, mutta henki auttaa meidän heikkouttamme. Tämä meidän heikkoutemme ei ole sen laatuista, joka voidaan harjoituksen avulla poistaa. Tämä heikkous on pysyvää laatua. Sen kanssa on opittava vain elämään. On löydettävä se apu , joka Rukouksen Hengellä on meille tarjolla ja toimittava kokonaan Hengen avun varassa.