Takatalvi tuli
Sitten lumi suli
Kuvassa huvimajamme takatalven hämyssä huhtikuussa 2024
SUNNUNTAI 5.5.2024
5. sunnuntai pääsiäisestä (Rukoussunnuntai, Rogate)
Sydämen puhetta Jumalan kanssa
Rukouksessa pyydämme Jumalan mukaan tuloa siihen tilanteeseen, mikä mielessämme on. Rukous voi olla kiitosta tai pyyntöä tai vain Jumalan edessä viihtymistä. Iloa siitä, että hän on läsnä.
Rukous voi olla osana liturgiaa eli pyhää toimitusta, se voi olla pienen joukon kesken tai yksinäänkin ollen. Rukous voi olla huolella etukäteen laadituin sanoin tai vapaata mielen kääntymistä Jumalamme eteen.
Jos joku teistä kärsii, hän rukoilkoon;
jos joku on hyvillä mielin, hän laulakoon kiitosvirsiä.
Kautta koko kirkon historian meillä on ollut käytössämme pyhän öljyn käyttö sairaiden puolesta rukoiltaessa.
Tässä meidän kirkkomme sivustolta ote:
Uusi kirkollisten toimitusten kirja (2003) sisältää sairaan luona vietettävän rukoushetken kaavan. Sen mukaan sairas voidaan siunata joko kättenpäällepanemisella tai öljyllä voitelemisella. Toimituksen voi johtaa pappi, muu seurakunnan työntekijä tai seurakuntalainen.
Voiteluun käytetään ruokaöljyä, esimerkiksi oliiviöljyä. Voideltaessa luetaan Jaak. 5:14–15 ja sairaan otsaan tehdään ristinmerkki. Toimituksen suorittaja lausuu: ”Tähän Raamatun sanaan luottaen voitelen sinut, N.N., Isän ja (+) Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Jää Jumalan haltuun. Aamen.” Voitelemista seuraa esirukous sairaan puolesta.
Koko tiedotteen voi lukea täältä:
https://evl.fi/sanasto/oljylla-voiteleminen/
Katolisessa kirkossa tämä öljyllä voitelu on sakramentti. Siksi sen toimittaa pappi.
Tässä esittelyä sakramentista:
Sairaiden voitelun sakramentti
“Jos joku teistä on sairaana, kutsukoon hän luokseen seurakunnan vanhimmat. Nämä voidelkoot hänet öljyllä Herran nimessä ja rukoilkoot hänen puolestaan, ja rukous, joka uskossa lausutaan, parantaa sairaan. Herra nostaa hänet jalkeille, ja jos hän on tehnyt syntiä, hän saa sen anteeksi.” (Jaak. 5:14-15)
Sairaiden voitelussa kirkko uskoo kärsivän ja kirkastetun Kristuksen huomaan ne, jotka sairastavat. Tämä sakramentti antaa sairaalle uskovalle erityisen armon yhdistämällä hänet Kristuksen kärsimykseen, antamalla hänelle hänen syntinsä anteeksi ja tuottamalla ruumiillisen parantumisen tai valmistautumisen iankaikkiseen elämään. Papin rukouksen ja sairaiden öljyllä voitelun kautta kirkko jättää tässä sakramentissa sairaan jäsenensä Herran rakastavan armon varaan ja rukoilee, että sairas parantuisi myös ruumiillisesti, jos se on Jumalan tahto.
Lisää tiedotteesta voi lukea täältä
https://katolinen.fi/sakramentit/
Ortodoksisessa kirkossa sairaan voitelu on myös sakramentti. Ideaali on seitsemän pappia seitsemää tekstiä lukemaan, mutta meillä Suomessa sen useinkin toimittaa yksi pappi.
Tässä ote heidän esittelystään:
Jeesus Kristus paransi sairaita yhtenä jumalallisen tehtävänsä osoituksena. Sen vuoksi parantamisen voima säilyy edelleen kirkossa, sillä Kristus on jatkuvasti läsnä Pyhän Hengen kautta.
Sairaanvoitelu on erityinen toimitus, jossa rukoillaan sairaalle parannusta niin ruumiin kuin sielunkin sairauksista. Sairaanvoiteluun kehottaa apostoli Jaakob kirjeessään (Jaak. 5:14-15). Evankeliumeissa kerrotaan, kuinka Jeesuksen opetuslapset paransivat sairaita öljyllä (Mark. 6:13).
Sairaanvoitelu toimitetaan sairaan omasta pyynnöstä. Kyseessä ei ole viimeinen voitelu kuoleman lähestyessä, vaan sairaanvoitelu voidaan siis toimittaa samalle henkilölle useampaan kertaan.
Lisää heidän tietotteestaan:
https://ort.fi/sakramentit/sairaanvoitelu/
Toinen lukukappale eli epistola: Jaak. 5:13–16
Jaakobin kirjeestä, luvusta 5
Jos joku teistä kärsii, hän rukoilkoon; jos joku on hyvillä mielin, hän laulakoon kiitosvirsiä. Jos joku teistä on sairaana, kutsukoon hän luokseen seurakunnan vanhimmat. Nämä voidelkoot hänet öljyllä Herran nimessä ja rukoilkoot hänen puolestaan, ja rukous, joka uskossa lausutaan, parantaa sairaan. Herra nostaa hänet jalkeille, ja jos hän on tehnyt syntiä, hän saa sen anteeksi. Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta parantuisitte. Vanhurskaan rukous on voimallinen ja saa paljon aikaan.
1 Mos 5:24 ”Henok vaelsi Jumalan yhteydessä.” Siinä minulle on kaunis kuva siitä, mitä rukous on ja miten koko elämä voi olla yhtä rukousta. Ei vain joitakin hetkiä, jolloin erityisesti keskityn rukoukseen yksin tai muiden kanssa. Siinä tavoitteessa minulla on vielä paljon kasvun varaa.
Pekka
Kiitos suurenmoisesta kommentistasi
Saat minut muistamaan ylioppilaskirjoitusteni aikaa. Kevättalvella kävin noin pqrin tunnin hiihtolenkeillä. Pyrin siihen, että koko lenkin ajan pidän yllä rukousta. En kertaakaan pystynyt toteuttamaan tuota täysin. Keskittuneen rukouksen keskelle tuli taukoja, milloin mistäkin syystä, toki niiden jälkeen yritin edelleen jatkaa keskittynyttä rukousta samalla kuin matkani eteni noiden parituntisten aikana.
Tuosta tuli mieleen : Hyvässä seurassa ei tarvitse erityisesti yrittää keskittäytyä.
Rukouksen pinnistäminen itsestä on juuri yksi rukouselämän suurista esteistä. Väsymme pinnistelyyn nopeasti. Siksi rukoustapahtumiin ei ole juurikaan tulijoita. Käsitämme rukouksen luonnostamme niin että meidän pitää jotenkin hengellisesti voimistella ensin, ennekuin voimme rukoilla. Rukous on vain sydämen avaamista Jumalalle.
”Länsimainen ihminen käsittää rukouksen esityksenä” : opetti Risto Santala.
Pekka
Kiitos puheenvuorostasi
On todellakin suloista vapautua omassa rukouselämässään toisinaan vain olemaan hiljaa Herramme edessä hänen ihanan läheisyytensä todeksi elämisessä.
Sunnuntaina 5.5.2024 pidettiin Someron seurakunnan 575 vuotisjuhlien juhlamessu Someron kirkossa.
Toimitettiin Suomalainen messu
Sävellykset ja käsikirjoitus Lasse Heikkilä
Somerolaiset tekstit Kaija Parko
Laulutekstit Lasse Heikkilä, Päivi Tahvanainen, Stella Kivi, Leena Valkonen ja Jussi Miettinen
VALKIA PELIMANNIT
Jalo Pulkkinen, viulu
Sonja Kola Harmonikka
Lasse Heikkilä Kitara
Eveliina Heikkilä Basso
LAULAJAT
Susan Yli-Knuutila, Viktoria Kallio ja Lasse Kortelainen
KUORO
Ison Mikon laulajat
JUONTAJAT
Marika Viljamaa ja Olli Salomäenpää
Kaija Parko
EHTOOLLISEN JAKO
Lilli-Irmeli Hintsa, Sari Lahdenranta, Sari Pehkonen, Marika Viljamaa ja Elina Virtaperko
LIPPUKULKUE
Katja Noki, Tero Pirttilä ja Kaisa Vasama-Kakko
STRIIMAUS
Veikko Hintsa
SUNTIONTEHTÄVÄT
Eveliina Puhakka, Petri Mäkinen, Jouko Mäkinen ja Martti Rouhiainen
KIRKONKELLOJEN SOITTO
Max Känsälä
KUVAUS
Essi Torkkomäki-Ryhtä
Katsottavissa striimattuna tästä
https://www.youtube.com/watch?v=MK0uWrhpAZ4
Aikoinaan 1970 -luvun alkupuolella pidimme pappien ja lääkäreitten yhteisen kokoontumisen Mikkelissä. Keskustelimme ihmeparantumisista.
Muuan lääkäri kertoi Lourdesin ihmeistä. Hän kertoi katolisen kirkon tiukoista kriteereistä siitä, milloin voidaan puhua ihmeistä ja minkälaisia tapauksia tämän erittäin tiukan seulan läpi on hyväksytty ihmeitten joukkoon. Mielenkiintoista oli kuulla hänen tarkkaa selontekoaan näiden tapausten parantumisten kokemuksista.
Muuan ortodoksipappi kertoi heidän kirkkonsa sairaanvoitelun käytöstä ja kertoi siitä, miten ihmiset olivat kokeneet parantumisihmeen.
Kokonaisuutena keskustelu oli vilkasta ja antoisaa. Tapahtuman jälkeen lähti liikkeelle aloite ja huolellisten valmistelujen jälkeen saatiin meidänkin kirkkoomme palautettua öljyllä toimitettavan sairaan voitelun ohjeet ja kaava kirkkokäsikirjaamme sairaan luona käynnin yhdeksi vaihtoehdoksi.
Kamerunissa missä ranska on virallinen kieli ja eri heimojen välinen yhdyskieli, käytin Ranskan luterilaisen kirkon kaavaa öljyllä voitelun toimittamisessa. Suurimman osan näistä toimitin liturgian siinä vaiheessa, missä oli muitakin yhteisiä esirukouksia. Useinkin näihin tuli mukaan lukuisia voitelua haluavia.
Kerran minulla oli yhden heimon alueelle vierailu. Toimitin siellä messun ja sen yhteydessä monia kirkollisia toimituksia kuten kasteita ja ehtoollisen jne.
Sen jälkeen poikkesimme tuon ruhtinaskunnan perinteisen päällikön Hänen majesteettinsa kotona. Hän kuului merkittävään muslimisukuun. Kerran hän kuitenkin oli sairastunut. Meidän luterilaisen kirkkomme aikaisempi presidentti (meidän arkkipiispaamme vastaava) Songsare oli toimittanut öljyllä voitelun. Tuo ruhtinas parantui niin nopeasti että hän koki sen ihmeenä. Hän halusi kääntyä kristityksi. Hänet kastettiin ja sen jälkeen hän perusti omaan ruhtinaskuntaansa kristillisen seurakunnan.
Tuon ruhtinaskunnan kirkollinen elämä koki voimakasta eteenpäin menoa. Mm kastoin erään kääpiökansaan kuuluvan äidin lapsineen oman kansanryhmänsä aikaisemmin kokonaan muun järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella elävän paikallisen väestöryhmänsä ensimmäisinä kristinuskoon kääntyneinä.
Kristinusko siis meni eteenpäin myös tuon kristinuskoon kääntyneen Majesteetin ruhtinaskunnan alueella aikaisemmin täysin omissa oloissaan muun yhteiskunnan ulkopuolella eläneitten ja muiden kansojen yhteydestä erillään vaeltaneen kansanryhmän pariin. Kulttuurien ja rodullisten erojen johdosta ikimuistoiset erillään olon sijaan syntyi keskinäistä yhteyttä ja rajat ylittävä evankeliumin eteenpäin meno. Kristinusko yhdistää aikaisemmin erillään eläneitä yhteiseen vuorovaikutukseen.