Saako LHPK käyttää evlut kirkkorakennuksia?

Kirkkohallitus on kirjelmöinyt ministeriölle. Aihe ei suuresti yllätä: halutaan isompi siivu veroeuroista. En nyt kommentoi esimerkiksi sisäisen korkomenon osuutta hautaustoimen näennäisistä kuluista, vaan pohdin muuta. Tekstin mukaan

seurakunnilla tai seurakuntayhtymillä on velvollisuus ylläpitää yleisiä hautausmaita – – taloudellinen kokonaisvastuu kirkon mittavan kansallisen kulttuuriperinnön ylläpidosta on kirkolla ja sen seurakunnilla.

Siis hautausmaat ovat yleisiä, eivät vain kirkon jäsenille. Samaa ei todeta vanhojen kirkkojen ylläpidon osalta. Esimerkiksi Luther-säätiön ja Lähetyshiippakunnan jäsenet maksavat veroja. Onko tämä perustelu sille, että heidänkin on saatava käyttää vanhoja kirkkoja omiin menoihinsa? Jos ei, miksi ei?

Tässä linkki tiedotteeseen, josta lausunto löytyy: http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/F05D636574F490ABC2257C15004272F2?OpenDocument&lang=FI

  1. ”Hehän ovat piikki kirkon lihassa.” Sehän heidän tarkoituksensakin on. Mitä tarkoittaa ’tilojen käyttäminen’? Luthersäätiöläiset saavat tulla kenenkään estelemättä kaikkiin seurakuntien tiloihin silloin, kun muutkin. Heillä on lupa osallistua kaikkeen seurakunnalliseen toimintaan. Messun toimittaminen irrallaan seurakunnan omasta jumalanpalveluksista on jo toinen asia. Siinä ei ole niinkään kysymyksessä tilojen käyttäminen sinänsä vaan seurakunnan toiminnan ’piikkinä lihassa’ oleminen.

  2. On tosiaan perin kummallista, että kirkossa saa järjestää nykyään ihanvaikkamitätahansa erikoismessuja, on dance-messuja ja sateenkaarimessuja ja kivimessuja ja metallimessuja ja jos jotakin pilipali-messuja.

    Ei mun aivo ymmärrä, miksi ihmeessä siihen messusillisalaattikokoelmaan ei mahtuisi jonakin iltana myös ”perinnemessu”? Ei sinne olisi kenenkään pakko mennä. En minäkään mene metallimessuun, kun korvat ei kestä.

    Perinneruoatkin ovat hyviä.

  3. LHPK ei maksa veroja evl-kirkolle. Sen yksittäiset jäsenet kylläkin. Kuka tahansa kirkollisveromaksaja ei voi käyttää kirkkotiloja haluamiinsa tarkoituksiin.

    Voisin kuvitella tulevaisuudessa, että kun pöly laskeutuu ja ev. lut. kirkon suhden LHPK:aan normalisoituu, kirkkotilojen osaltakin narua voidaan päästää löysemmälle.

    Nyt eletään sellaista vaihetta historiassa, että selvyyden vuoksi tuomiokapitulit ovat katsoneet parhaimmaksi tehdä asiat näin. On nimittäin vaikeaa tavalliselle seurakuntalaiselle ottaa selvää mistä on kysymys kun ev. lut. kirkon jäsen, joka on vihitty papiksi jossain muussa järjestyksessä, esiintyy pappina ev. lut. kirkon tiloissa hoitaen esimerkiksi kasteita, jotka kuitenkaan eivät tule rekisteröidyksi ev. lut. kirkkoon ja toimien selebranttina messussa, vaikka ei ole ev. lut. kirkon ordinoitu pappi. Vaikuttaako sekavalta? No kun se on sekavaa.

  4. Sekavaa vaikuttaa olevan.
    Jorin blogista minulle tuli mieleen lähinnä se, että myös luthersäätiöiläisillä voisi olla mahdollisuus VUOKRATA kirkon tiloja käyttöönsä. Tämäkään ei ole tainnut onnistua enää viime aikoina.
    Tällöinhän siitä olisi hyötyä srk:ille rahallisessa muodossa tiukan taloustilanteen aikana.

  5. Salme, ajattelen, että tulevaisuudessa nimenomaan tuo voisi olla mahdollista. Tällä hetkellä aika ei ehkä ole täysin kypsä sille.

    Jorin alkuperäiseen kysymykseen: Kirkkolain mukaan seurakuntien tilojen käytöstä päättää kirkkoherra yhdessä kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston kanssa. Esimerkiksi Kankaanpäässä tilanne on hankala, kun kirkkoherra ja kirkkoneuvosto ovat eri mieltä kirkkotilojen käytöstä. Voisi kai sanoa ilman kiertoilmauksia, että tällä hetkellä LHPK ei saa käyttää kirkkotiloja. Johtuen tuosta skismaattisesta tilanteesta.

  6. Mielestäni erityismessun ja vaihtoehtomessun ero on merkittävä. Perinteisten ’jumalanpalvelus ja HPE’ -messujen viettämiselle erityismessuina ei liene mitään estettä. Sen sijaan niiden viettäminen seurakunnan messua parempana ja kristillisempänä vaihtoehtona on tahallista hajaannuksen aiheuttamista.