.
Rukoilemme kotonamme Lutherin aamu ja iltarukoukset täyden kaavan mukaan.
Siihen kuuluvat: Ensinnäkin: ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.Amen.” Toiseksi: ”Apostolinen uskontunnustus.” Kolmanneksi: ”Isä meidän rukous.” Neljänneksi: ”Lutherin kirjoittama rukous.” Meidän perheessämme laulamme vielä lopuksi virren 548.
Luther vähensi päivän rukoushetkien määrän. Hän päätyi tähän käytännön syistä. Hän luki useampia hetkirukouksia päivittäin. Kerran hän tuli tilanteeseen jossa hän oli pari viikkoa ohjelmastaan perässä. Silloin hän luki kerralla koko rästiin jääneen ohjelmansa läpi. Silloin hän tuli ajatukseen että tavallisille ihmisille riittää aamu ja iltarukous. On huomattava että Lutherin ruokarukouksen lukemisen ohjeeseen liittyy Isä meidän -rukouksen lukeminen.
Vanha kristillinen käytäntö on seurannut ikivanhaa juutalaista perinnettä. Toiset ovat rukoilleet kolme kertaa päivässä, toiset viisi kertaa ja muutamat seitsemästi.
Otan tähän pienen opetuksen tuosta vanhasta perinteestä.
Hetkirukouksista
Juutalainen rukouskäytäntö sisälsi päivittäisiä liturgisia hetkihartauksia. Ne kuuluivat jokaisen juutalaisen arkipäivään.
- Rukoushetkien lukumäärästä
1.1.) Muutamilla juutalaisilla oli tapana rukoilla kolmesti päivässä. Silloin rukoushetket laulettiin aamulla auringon noustessa kello kuudelta, keskipäivällä auringon ollessa korkeimmillaan ja illalla auringon laskiessa ja yön alkaessa kello kuudelta.
Tätä tapaa noudatti esimerkiksi Daniel.
Dan. 6: 11 Kun Daniel sai tietää, että tällainen määräys oli annettu, hän meni taloonsa. Sen kattohuoneen ikkunat olivat Jerusalemiin päin, ja kolme kertaa päivässä Daniel polvistui siellä ja rukoili ja kiitti Jumalaansa, niin kuin hänellä ennenkin oli ollut tapana. 12 Kun nuo miehet riensivät yhdessä paikalle, he tapasivat Danielin hartaasti rukoilemassa Jumalaansa.
1.2.) Muutamilla juutalaisilla oli tapana rukoilla viisi kertaa päivässä. Silloin edelliseen ohjelmaan lisättiin aamupäivällä noin yhdeksän tienoilla eli auringon ollessa puolessa välissä nousua ja iltapäivällä noin kolmelta kun aurinko oli noin puolessa välissä laskemassa ja ilta alkoi.
Historiallisena yksityiskohtana todettakoon, että tämä tapa on siirtynyt islamiin sellaisenaan. Tästä ilmenee tiedotuksen puutetta. Kaikki tiedä että tapa on ikivanha juutalainen ja kristillinen käytäntö, jota Muhammed on jatkanut kannattajineen.
1.3.) Muutamilla juutalaisilla oli tapana rukoilla seitsemän kertaa päivässä. Silloin aamulla toinen rukous pidettiin jo ennen auringon nousua ja toinen auringon jo noustua. Illalla toinen pidettiin auringon laskiessa ja toinen myöhemmin ennen nukkumaan menoa.
Seitsemästä kerrasta puhuu esim. Psalmi 119: 164 Seitsemästi päivässä minä sinua ylistän vanhurskaista päätöksistäsi.
1.4.) Yöllä hereillä olevat saattoivat vielä rukoilla yövartiossa ollessaan esimerkiksi keskellä yötä.
2) Muutama esimerkki siitä miten rukoushetket liittyvät tunnettuihin Raamatun tapahtumiin.
2.1. ) Ainakin yhteen aikaan Jeesus noudatti seitsemän hetkihartauden tapaa. Tästä kertoo tapaus missä Pietari meni häntä tapaamaan ennen auringon nousua.
Mark. 1: 35 Varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, Jeesus nousi ja lähti ulos. Hän meni paikkaan, jossa hän sai olla yksin, ja rukoili siellä. 36 Simon ja hänen toverinsa riensivät etsimään Jeesusta 37 ja löysivät hänet.
2.2.) Helluntain ihme tapahtui aamupäivän liturgisessa hetkessä, joka pidettiin kansallisen suurjuhlan helluntain vieton yhteydessä ja missä Pietari toimi saarnaajana.
Ap.t. 2: 14 Silloin Pietari astui
esiin, ja muut yksitoista hänen kanssaan. Hän alkoi puhua kuuluvalla äänellä: ”Kuulkaa minua, juutalaiset, te kaikki, jotka asutte Jerusalemissa! Tietäkää tämä: 15 —- nythän on vasta aamu, päivän kolmas tunti.
2.3.) Pietarin näky jossa hän sai kutsun mennä Korneliuksen kotiin tapahtui keskipäivän rukoushetken yhteydessä.
Ap.t. 10: 9 Seuraavana päivänä, kun miehet olivat matkalla ja jo lähestyivät kaupunkia, Pietari nousi kuudennen tunnin vaiheilla katolle rukoilemaan.
2.4.) Nikodemuksen ja Jeesuksen keskustelu tapahtui auringon laskun hetkihartaudessa jota vietettiin yön alettua iltakuudelta. Tässä vesperissä juutalaisilla oli useinkin tapana keskustella Raamatusta.
Joh. 3: 1 Fariseusten joukossa oli Nikodemos-niminen mies, juutalaisten neuvoston jäsen. 2 Hän tuli yöllä Jeesuksen luo ja sanoi: ”Rabbi, me tiedämme, että sinä olet Jumalan lähettämä opettaja. Ei kukaan pysty tekemään sellaisia tunnustekoja kuin sinä, ellei Jumala ole hänen kanssaan.”
2.5.) Keskiyön liturgisen hartauden eli mesonyktionin toimittivat Paavali ja Silas Filippin vankilassa. Tuo vaikutti niin vankeihin kuin vanginvartijaankin.
Ap.t. 16: 25 Keskiyön aikaan Paavali ja Silas rukoilivat ja laulaen ylistivät Jumalaa, ja toiset vangit kuuntelivat heitä
- Rukous Jerusalemiin päin
3.1.) Juutalaiset rukoilivat kasvot Jerusalemiin päin kääntyneenä
Kun oltiin lähellä temppeliä niin mentiin sinne rukoilemaan.
Kun oltiin lähellä synagoogaa niin mentiin sinne. Siellä rukoussuunta oli aina selvä se oli kohti Jerusalemia.
Kun oltiin kauempana noista paikoista niin auringosta katsottiin missä Jerusalem oli ja rukous toimitettiin tuolla paikalla.
Mikäli oltiin matkalla niin matka keskeytettiin ja pidettiin rukous tien vieressä. Keskelle risteystä rukoilemaan pysähtymistäkin nähtiin siellä täällä.
Varsinainen uskon koetinkivi syntyi kun ihminen oli yksinään kotonaan. Silloin nähtiin kuka rukoili itse rukoilemisen vuoksi ja kuka vain muiden mukaan mennen. Jeesus kehotti uskollisuuteen rukouskäytännössä. Myös yksinään kammiossa ollessaan oli rukoiltava.
3.2.) Rooma oli Jerusalemista länteen. Niinpä rukoussuunta oli siellä itään päin. Siellä itäiseen rukoussuuntaan liittyi myös vertauskuva siitä että nouseva aurinko viittaa Jeesuksen takaisintuloon. Nämä yhdessä vaikuttivat liturgiseen käytäntöön
Koska Rooma oli pääkaupunki, niin siitä tuli esikuva. Tästä on seurannut, että valtaosassa maailman kirkkoja alttari eli rukoussuunta on itään päin. Samaten valtaosa maailman kristittyjä vainajia haudataan jalat itään päin eli ylösnousemuksen aamua odottamaan niin että ylös noustessa kasvot ovat valmiina rukoussuuntaan käännettyinä.
3.3.) Historian kuluessa rukoussuunnan muuttaminen on muuttanut maailman kansojen uskonnon. Muhamedin kääntäessä rukoussuunnan Jerusalemista Mekkaan islam kääntyi omaksi uskonnokseen.
- Kehotus säännölliseen rukoukseen
Kun Paavali kehotti kristittyjä rukoilemaan lakkaamatta, niin alkuperäisessä yhteydessään tuo tarkoitti säännöllisistä rukoushetkistä kiinni pitämistä. Seurasipa sitten mitä tahansa eri hetkirukousten ohjelmaa niin sitä piti noudattaa tunnollisesti.
1.Tessalonikalaiskirje:
5:17 Rukoilkaa lakkaamatta
Pikkupoikana kerättiin purukumikuvia. Miksi siis ei kirkkokuviakin voisi kerätä. Hyvä ettei kirkkokorteista sentään tehty tavanomaisen korttipakan kaltaista neline maineen jne. että niillä olisi voitu jopa pelata.
Kaupunkilaiset eivät kummina toimiessaan tosiaan ole aina osanneet ilmoittaa kotiseurakuntansa nimeä – eikä tämä ole koskenut vai helsinkiläisiä.
Meillä lapset saavat kirkkopassiinsa viiden leiman jälkeen kirjan.
Per. Se olisi kyllä kauhea asia, jos sillä (korttipakka) voisi jopa harrastaa jotain tavanomaista.
Kortinpeluuseen on perinteisesti suhtauduttu varauksella. Isäni varoitti koskaan pelaamasta korttia rahasta, vaikka erilaisia korttipakalla pelattavia seurapelejä kotona pelasimmekin yhdessä. Keroi tunteneensa talonsakin pelanneen miehen.
Miten olisi lapsille ja lapsenmielisille tehtävä korttipakka tyyliin Hassunkuriset (perheet) seurakunnan työntekijät. Mustapekka voisi olla se, jonka nimi alkaa samoin kuin minulla, mutta on pitempi 😉
Kyllä minä olen lapsilleni Mustapekkakortit joululahjaksi ostanut muutaman kerran. Mutta korttipakkaa en ole opettanut heitä lukemaan.
Tapio Rautavaara siitä teki ihan levyn: http://www.youtube.com/watch?v=b3Ety7hbPmM
Sama laulu tuli mieleen. Rautavaaran korttipakka -laulu on käännos, Deck of cards soldier http://www.youtube.com/watch?v=LsCiaxPhtVY
Lutherin aamu- ja iltarukouksen sekä ruokarukousten kaavat suomeksi löytää osoitteesta:
http://www.evl.fi/katekismus/raamatturippi/42.html
Uskonpuhdistajamme Mikael Agricola oli suunnitellut toimittaa suomeksi hetkirukousten kirjan. Tämä kuitenkin jäi muiden tehtävien paineessa.
Niinpä hetkirukousten kirja tuli julkaistua suomeksi vasta viime vuosisadalla, kun Matti Aaltonen julkaisi merkittävän kirjansa.
Tekijä: Aaltonen, Matti,
Teoksen nimi Rukoileva kirkko : Rukoushetket kirkon perinteen mukaan
Julkaisutiedot : Sley-kirjat, 1978 (Vaasa : vaasa oy)
ISBN 951-617-400-0 (sid.)
Kieli: suomi
.
Nykyisin kirkkokäsikirjassamme on päivän rukoushetket
http://www.evl.fi/kirkkokasikirja/jp/paivan_rukoushetket.html
Rukous on todella arvokas asia, mikä ninunkin päivärytmistäsi näkyy. Pariin kommenttiin kirjoituksesi minut kirvoitti, tai oikeammin kysymykseen.
Miten välttämättömänä koet erilaisten käsikirjojen käytön rukouksen tukena? Onko Jeesuksen mallirukous tarkoitettu toistettavaksi sellaisenaan vai onko kyseessä mallijäsennys? Rukouksessahan ensin kiinnitetään huomio Jumalan nimeen ja Hänen tahtoonsa, vasta lopuksi esitetään omat pyynnöt.
Kenelle sinä rukouksen esität? Jeesukselle, Jumalalle vai kolmiyhteiselle jumaluudelle? Mitä mieltä olet minun käytännöstäni, jossa rukoilen Jeesuksen Isää Jehovaa ”Jeesuksen nimessä”?
Aika paljon maailmalla käytettävissä raamatunkäännöksissä käytetään Jumalan erisnimeä muodossa Jehova, koska niin monen nimisiä jumalia paikallisesti rukoillaan. Miten Kamerunissa? Oliko sikäläisessä valtakäännöksessä Jumalan nimi muodossa Herra vai Jehova?
On tavallaan epähienoa puuttua näin henkilökohtaiseen asiaan kuin rukoileminen, mutta siihen uskaltauduin, koska sinäkin ihailtavan rohkeasti toit oman käytänteesi meidän muiden luettavaksi. Ja varmasti myös positiiviseksi malliksi rukouksen tärkeyttä korostamaan.
Afrkkalaiseen kulttuuriin kuuluu runsas rukoileminen. Liturgi voi pyytää melkein ketä tahansa rukoilemaan ääneen ja yleensä se onnistuu olipa sitten kyse vapaasta rukouksesta tai käsikirjan mukaisen rukouksen lukemisesta.
Meillä suomalaisilla on paljon oppimista tässä rukouksen avoimuudessa ja välittömyydessä.
Rauli
Kiitos kysymyksistäsi. Selvyyden vuoksi annan vastauksia asia kerrallaan.
1) Tilanne käännöksissä
Ensinnäkin koko maailmaa ajatellen eri käännöksissä Jumalan nimen kirjoitus vaihtelee. Käsityksen tästä voi saada esimerkiksi Herran siunauksen alkujakeesta eri käännöksinä. 4. Moos. 6:24
http://biblehub.com/multi/numbers/6-24.htm
Voimme nähdä että toisissa on Herra, esim. Lord, toisissa puolestaan Jehova, Jehovah, Yahweh.
Kiinalaisissa käännöksissä käytetään Jehovaa, ” Yēhéhuá ”, perinteisillä merkeillä 耶和華 ja yksinkertaistetuilla merkeillä 耶和华 。
Korealaisessa käännöksessä on Jehova, ” Yeohowa ”, 여호와
Samoin valikoimassa olevassa thaikielisessä ” Yeḥowāh̄ ”̒ , เยโฮวาห์ .
Valikoimassa olevissa ranskankielisissä käännöksissä puhutaan Jumalasta ”Ikuisena”, ” L’Eternel ”. Liturgisissa yhteyksissä käytämme ranskan kielessä sanaa ”Herra”. ”Seigneur”.
Indonesian kielen ”Tuhan” puolestaan vastaa suomen ”Jumalaa”
2) Heprean kielen ääntämisestä
Lukiessani Leningradin koodeksi tekstiä esim. Biblia Hebraicassa luen sen säännöllisesti aramean mukaisesti Nimi -sana määrätyllä artikkelilla, ”(Pyhä) Nimi”, ”Shema”, ָ֥ יְהוָ֖ה
mutta kun tuossa yllä mainitussa osoitteessa luen esimerkiksi Aleppon koodeksia niin luen ”Herra”, ” ’adonaj ”, ” אֲדֹנָי ” tai tieteellisessä tekstissä ”Jahwe”, ” יַהְוֶה ”.
Tämä käytäntö on peräisin vanhasta juutalaisesta käytännöstä, missä haluttiin välttää Herran nimen väärikäyttöä (Toinen käsky) niin sen esiintyessä tekstissä sen sijaan luettiin että tuossa kohtaa on Pyhä Nimi tai vaihtoehtoisesti luettiin siinä kohtaa Herra -sana. Lukutapa ja kirjoitustapa erkanivat tämän perinteen mukana.
Kyselijälle on aina mukava saada perusteellinen vastaus.Tämä oli sellainen, kiitos.
Vielä kiinnostaa vastaukset kysymyksiini ”Kenelle sinä rukouksen esität?” ja Miten välttämättömänä koet erilaisten käsikirjojen käytön rukouksen tukena?
Rauli
Kiitos.
Kunhan ehdin.
Tässä Raulin kysymykseen toinen osio
2) Kristikunta on jo alusta asti tunnustautunut kolmiyhteiseen Jumalaan.
2.1.) Lähetyskäskyssä sana ”nimi” on yksikössä, kun käsketään kastamaan ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”. Kyseessä siis ei ole kolmea eri Jumalaa vaan yksi ainoa Jumala, kun kaste toimitetaan Jumalan nimeen.
Sama sanamuoto esiintyy myös Kahdentoista Apostolin Opissa eli Didakhessa. Siinäkin sanotaan, että kaste toimitetaan ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”. (Did. VII:1)
Myös Ap.t. 19 näkyy sama kastekaavan esiintyminen Paavalin käydessä Efesossa. Paavalin ja efesolaisten välillä tuli keskustelua useista kysymyksistä. Sitten tuli puhetta Pyhästä Hengestä. Tuossa tilanteessa efesolaiset totesivat etteivät he olleet koskaan kuulleet puhuttavan Pyhästä Hengestä. Nytpä Paavali ajatteli että pitäähän heidän toki olla kuullut puhuttavan Hänestä, koska pyhässä kasteessakin Hänet mainitaan. Niinpä hän kysyykin, millä kasteella heidät sitten on kastettu. Tuolloin ilmeni he olivat saaneet vain Johanneksen kasteen. Johanneksen kasteen kaavassa ei sanaa Pyhä Henki esiintynyt. Tämän jälkeen tilanne jatkui ja kristilliseen kasteeseen sisältyvä Pyhän Hengen lahja tuli efesolaistenkin osaksi.
2.2.) Edellisessä kommentissa viitattuun Herran siunaukseen viitaten voimme todeta että siinä ojennetaan Herran siunaus kun tuo siunaus luetaan Jumalan kansan eli kirkkokansan ylle. Koko kansa on olemukseltaan yksi kansa, yksi persoona, yksi kirkko; siksi kansan puhuttelu on ”sinä”. Siinä siis ei vain toivoteta siunausta vaan siinä annetaan, luovutetaan, ojennetaan, välitetään eli todella toimitetaan perille Herran täysi siunaus.
Kun tuo siunauksen ojentaminen tapahtuu Herran nimessä, niin tuo juutalainen siunaus on tuotu Jeesukseen uskovien yhteydessä muotoon ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen / nimessä”. Tämä on maailmanlaajan kirkon yhteinen käyttö. Sisältö on sama kuin jo alussa Mooseksen vastaanotettua Jumalan ilmoituksen. Kyseessä on sama Jumala. Ilmoitus vain on mennyt eteenpäin, mutta Jumala ei ole muuttunut. Meidän Jumalamme on yksi, mutta hän on ilmoittanut itsensä kolmessa persoonassa Isänä ja Poikana ja Pyhänä Henkenä.
2.3.) Kristikunta jatkoi psalmien laulamista kristillisinä virsinä. Niistä tehtiin kristillisiä liittämällä niihin ylistys kolmiyhteiselle Jumalalle. Tämän lisäksi niihin lisättiin myös laulun monipuolistamiseksi kahden äänen vuorottelua, ”vastaääni”, ”antifoni”.
Niinpä ensi sunnuntain psalmiteksti kokonaisuudessaan sisältää juuri nämä osat: Antifoni, psalmi, pikku kunnia ja antifonin toisto.
Psalmi
Antifoni:
Murtunut mieli on minun uhrini, / särkynyttä sydäntä et hylkää, Jumala. (Ps. 51: 19)
Psalmi:
Sinua, sinua vastaan olen rikkonut, / olen tehnyt vastoin sinun tahtoasi. / Oikein teet, kun minua nuhtelet, / ja syystä sinä minut tuomitset. / Syntinen olin jo syntyessäni, / synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohtuun. / Mutta sinä tahdot sisimpääni totuuden – / ilmoita siis minulle viisautesi! / Vihmo minut puhtaaksi iisopilla / ja pese minut lunta valkeammaksi. / Suo minun kuulla ilon ja riemun sana, / elvytä mieli, jonka olet murtanut. / Käännä katseesi pois synneistäni / ja pyyhi minusta kaikki pahat tekoni. / Jumala, luo minuun puhdas sydän / ja uudista minut, anna vahva henki. / Älä karkota minua kasvojesi edestä, / älä ota minulta pois pyhää henkeäsi. / Anna minulle jälleen pelastuksen riemu / ja suo minun iloiten sinua seurata. (Ps. 51: 6-14)
Pikku kunnia (Gloria Patri):
Kunnia Isälle ja Pojalle / ja Pyhälle Hengelle, / niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, / iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Antifoni:
Murtunut mieli on minun uhrini,
särkynyttä sydäntä et hylkää, Jumala.
Tähän asti ensi sunnuntain psalmin esittelyä niin että siitä näkyy tuo ikivanha kristikunnan tapa muuttaa Vanhan testamentin psalmit kristillisiksi jumalanpalveluslauluiksi.
2.4.) Jo edellä kirjoitetusta pitäisi käydä selville miksi me kotonamme käytämme rukouksissamme muotoa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Mikään ei toki estä sitä että vapaassa rukouksessa joku käyttää muotoa ”Jeesuksen nimessä”. Tämänhän sisältää saman sanoman, sillä missä Isä on siellä on myös Poika ja Pyhä Henki, ja missä Poika on siellä on myös Isä ja Pyhä Henki, sekä missä Pyhä Henki on siellä on myös Isä ja Poika.
Mikään ei myöskään estä rukoilemasta Pyhän Henkeä. Näinhän teemme esimerkiksi Tule Pyhä Henki luoksemme -virressä 112:
Tule, Pyhä Henki, luoksemme / ja täytä sinuun uskovien sydämet. / Jo sytytä rakkautesi liekki palamaan / ja liitä yhteen kaikki kielet, / kaikki kansakunnat maan / yhdessä uskossa Herraamme / Jeesukseen Kristukseen. / Halleluja, halleluja!
Tässä kolmas osio Raulin kysymykseen vastausta
Isä meidän rukouksesta
Jeesuksen opettama rukous on ikivanhan juutalaisen rukousperinteen keskiuomassa. Nykysynagogassa samassa uomassa liikkuvat mm. ”13-rukous” ja ”18-rukous”.
Jeesuksen aikana tuo kuului aamurukoukseen ( Laudes ). Sen osia olivat 1) Uskontunnustus: ”Kuule, Israel ! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi”, 2)kymmenen käskyä ja 3) tämä rukous josta Jeesus valitsi muutaman kohdan Isä meidän rukoukseen.
Liturginen yhteys oli selvä. Siksi loppuylistystä ei erikseen tarvinnut opettaa koska se jatkui vanhan liturgian mukaisesti.
1. Aik. 29: 10-13
10 Daavid ylisti kansan edessä Herraa:
”Ylistetty olet sinä, Herra, isämme Israelin Jumala, aina ja ikuisesti! 11 Sinun, Herra, on suuruus ja voima, kunnia, kirkkaus ja valta, sillä sinun on kaikki, mitä on taivaassa ja maan päällä. Sinun on kuninkuus, sinä olet kaikkea muuta korkeammalla. 12 Sinulta tulevat rikkaus ja kunnia, kaikkea sinä hallitset. Kaikki voima ja valta on lähtöisin sinulta, sinun vallassasi on tehdä suureksi ja väkeväksi kenet tahdot. 13 ”Nyt me kiitämme sinua, Jumalamme, ja ylistämme nimesi kunniaa.
Daniel 7: 13-14
13 Yhä minä katselin yöllisiä näkyjä
ja näin, miten taivaan pilvien keskellä
tuli eräs, näöltään kuin ihminen.*
Hän saapui Ikiaikaisen luo.
Hänet saatettiin Ikiaikaisen eteen,
14 ja hänelle annettiin valta, kunnia ja kuninkuus, kaikkien kansojen, kansakuntien ja kielten tuli palvella häntä. Hänen valtansa on ikuinen valta, joka ei katoa, eikä hänen kuninkuutensa koskaan häviä.
Jokaiseen Isä meidän rukouksen kohtaa voidaan löytää moniakin rinnakkaisia tekstejä juutalaisesta liturgisesta perinteestä.
Tähän panen ikään kuin esimerkin omaisesti muutaman
Ensimmäiseen rukoukseen: Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Löytyy esim erään liturgisen tekstin Kolmas siunaus:
”Sinä olet Pyhä ja sinun Nimesi on Pyhä, ja pyhät ylistävät sinua joka päivä. Siunattu olet sinä, Herra, pyhä Jumala ! Me pyhitämme sinun Nimesi maailmassa, niin kuin se on ylistetty taivaan korkeuksissa. ”
Myös Qaddish sisältää rinnakkaistekstiä: ”Ylistetty ja pyhitetty olkoon hänen suuri Nimensä maailmassa, jonka hän tahtonsa mukaan on luonut.”
Qaddishista löytyy vertailuainesta myös Toiseen rukoukseen :
”Pystyttäköön hän valtakuntansa teidän elämässänne, teidän päivinänne ja koko Israelin huoneen elämässä, nyt heti ja tulevana aikakautena.”
Loppuylistykseen voimme verrata vaikkapa Shabbatin 3. siunausta:
”Sinun pyhältä paikaltasi, meidän Kuninkaamme, säteilee kirkkaus ja valta päällemme, sillä odotamme että sinä hallitset Siionissa.”,
Tässä vain muutama erimerkki ikään kuin näytteeksi.
* * *
Yhtenä vuotena pidin Häntälän rukoushuoneessa esityksiä Isä meidän rukouksesta. Panin muistiinpanoihini pienen reunahuomautuksen:
”Ps. Aihe on ollut niin mielenkiintoinen, että tämän vuoden valmisteluissa olen lukenut rukouksen yli 60 eri kielellä ja yli 150 eri käännöksenä. Aiheen syventävää tutkistelua varten olen myös lukenut erilaisia kirjallisia lähteitä yli 60 teoksesta, joko kirjoista tai internet-osoitteista.”