Sääntöihin kirjattu pahuus

Jehovan todistajien hallintoelin ylistää omaa järjestöään, Vartiotorni-seuraa, säännöllisesti sekä kirjallisuudessaan että puheissa. Se väittää Jehovan todistajien elävän jo nyt ”hengellisessä paratiisissa”. Se vertaa usein muita uskonnollisia järjestöjä ja kirkkoja Jehovan todistajiin ja toteaa täysin yksisilmäisesti, että muut järjestöt ja uskonnolliset yhteisöt ovat pahoja ja vain Jehovan todistajien yhteisö on hyvä ja kelpaa Jumalalle.

Mikä on Vartiotorni-seuran mainostama ”hengellinen paratiisi”? Kirja ”Lähesty Jehovaa” avaa vähän tätä asiaa:

”Mitä tähän paratiisiin sisältyy? – – – Jehovan, puhdas palvonta. Hän on siunannut meitä palvonnalla, joka on vapaa valheista ja vääristelyistä”.

Vartiotorni-seura siis väittää, että Jehovan todistajien keskuudessa ei ole valheita eikä vääristelyjä, ja että Jehovan todistajien palvonta on ”puhdasta”.

Vartiotorni-lehdessä 15.02.2010 todetaan selvä ero Jehovan todistajien ja muiden välillä:

”Maailma ei voi tarjota mitään, mitä voitaisiin edes verrata hengelliseen paratiisiimme”.

Vartiotorni 15.09.2014 korostaa Jehovan todistajien korkeaa moraalia:

”Jehovan järjestö pyritään pitämään kaikin keinoin moraalisesti puhtaana ja saastumattomana riippumatta siitä, ketä joudutaan neuvomaan tai oikaisemaan.”

Monet JT-seurakunnan jäsenet ja entiset jäsenet näkevät Vartiotorni-seuran kaikkea muuta kuin rakkaudellisena ja oikeudenmukaisena järjestönä. Miksi tällainen ristiriita on nähtävissä?

Herätkää! -lehdissä on ollut usein kertomuksia kirkkojen pappien suorittamista synneistä, varsinkin lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyen. Näitä syytöksiä Vartiotorni-seura on mielellään julkaissut, kun kyse on ollut jonkin toisen uskonnollisen järjestön tai kirkon tekemisistä. Tässä yksi esimerkki:

”Katolinen kirkko ”on hoitanut huonosti seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyneiden pappien aiheuttaman kriisin”, on syössyt koko instituution ”ahdinkoon, jollaista kirkko ei ole kokenut satoihin vuosiin – tai ehkei koskaan historiansa aikana. – Herätkää! -lehti, marraskuu 2003”.

Jehovan todistajien keskuudessa riehuvasta pedofiiliongelmasta ei juuri ole Vartiotorni-seuran kirjallisuudessa uutisoitu, vaikka aihetta olisi. Tässä on yksi esimerkki vakavasta uutisesta kesältä 2015:

”YLE kertoi nettisivuillaan, että Jehovan todistajat on salannut lasten seksuaalista hyväksikäyttöä Australiassa vuosikymmenien ajan. Jehovan todistajat on käsitellyt yli tuhat hyväksikäyttötapausta omassa piirissään vuodesta 1950 lähtien, eikä yhtäkään tapausta ole raportoitu poliisille”.

Jehovan todistajien piti elää jo nyt ”hengellisessä paratiisissa”. Näin väitti hallintoelin julkaisuissaan.

Voiko ”hengellisessa paratiisissa” olla pedofiliaa? Ei voi. Ei yhtäkään tapausta. Jos tapauksia on, ei kyse ole ”hengellisestä paratiisista” vaan aivan jostain muusta.

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on vakava rikos. Se, miten tapauksia käsitellään, määrittää sen, onko järjestö todella väitteensä mukaan moraaliltaan ”puhdas” vai ei.

Näyttää vahvasti siltä, että pahuus on kirjattu Vartiotorni-seuran sääntöihin. Järjestön ohjeisiin säänrakennettuna pahuus tekee todella rumaa jälkeä. Vartiotorni-seuralla on paljon ohjeita tavallisille Jehovan todistajille lehdissä ja kirjoissa. Mutta Vartiotorni-seuralla on myös paljon ohjeita, jotka ovat salaisia, ja joita eivät saa lukea muut kuin sen kohderyhmän Jehovan todistajat. Näissä ohjekirjoissa on usein annettu pahuudelle avoin valtakirja. Ohjeet ovat paikon räikeästi ristiriidassa maallisen lain kanssa.

Maaliskuussa 2016 vuodettiin nettiin Jehovan todistajien hallintoelimen laatima salainen ohjekirja kierrosvalvojille (vastaa kirkon piispaa). Tuota kirjaa eivät saa lukea muut kuin kierrosvalvojat.

Mitä kierrosvalvojan salaisessa ohjekirjassa oli? Tässä pari asiaa, joihin pahuus on ”sisäänkirjoitettuna”:

”Joissakin tapauksissa on syytä välttää paperin käyttöä. Jos kierrosvalvojan täytyy olla yhteydessä Jehovan todistajien paikalliseen toimistoon lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvissä tapauksissa, se tulee tehdä puhelimitse, ei kirjallisesti. Kirja mainitsee lasten seksuaalisen hyväksikäytön tapausten käsittelyn useita kertoja, mutta se ei kehota ottamaan yhteyttä viranomaisiin silloin kun on todisteita lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä”.

Vanhinten salainen kirja vuodettiin nettiin jo muutama vuosi sitten. Helsingin Sanomat kysyi oikeusoppineiden mielipidettä kirjasta. Kirja ei saanut ”puhtaita papereita”. Millaista pahuutta sen sivuilta löytyy?

”Jos lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön tiedetty muuttaa toiseen seurakuntaan: Kun joku, jonka tiedetään syyllistyneen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, muuttaa toiseen seurakuntaan, seurakunnan palveluskomitean tulee lähettää esittelykirje, jossa esitetään kaikki tarvittavat tiedot hänen taustastaan ja nykyisestä tilanteestaan. – – – Jos saatte tietää, että jotakuta syytetään lapsen hyväksikäytöstä, soittakaa viipymättä haaratoimistoon, riippumatta siitä, minkä ikäinen uhri on nyt tai oli väitetyn hyväksikäytön aikaan. Näin tulee toimia, vaikka väitetty hyväksikäyttö olisi tapahtunut ennen syytetyn kastetta. Haaratoimisto antaa sitten ohjausta tapauskohtaisesti.

On huomattava, että vanhinten salainen ohjekirja ei kertaakaan kehota ottamaan yhteyttä viranomaisiin, jos on epäily lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, vaikka ilmoittaminen on Suomen lain mukaan pakollista. Kotimaa24-uutissivuston julkaisemassa jutussa kerrottiin näin: ”Uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamushenkilönä toimivan on lain mukaan ilmoitettava poliisille epäilyt lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, sanoo rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen. Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia toteutettuja rikoksia ja suunniteltuja törkeitä rikoksia.” Jehovan todistajien ohjeistus on Tolvasen mukaan selvässä ristiriidassa lain kanssa”.

On pöyristyttävää, että vanhinten ohjekirjassa on ohje kutsua uhri ja epäilty saman pöydän ääreen keskustelemaan vanhinten kanssa. Se repii rikki uhrin haavat vielä kerran. Kirjan ohje on tällainen: ”Jos syytetty kiistää syytteen, asiaa tutkivien vanhinten tulisi yrittää järjestää yhteinen tapaaminen hänen ja syyttäjän kanssa. (Huomatkaa: mikäli on kyse lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja uhri on tällä hetkellä alaikäinen, vanhinten tulee ottaa yhteyttä haaratoimistoon, ennen kuin he järjestävät lapsen ja väitetyn hyväksikäyttäjän välistä tapaamista.)”

Tietenkään tässäkään kohdassa ei kehoteta ottamaan yhteyttä viranomaisiin, joille rikostutkinta kuuluu. Ei myöskään oteta yhteyttä terveydenhoitohenkilöihin, jotka voisivat antaa ensiapua ja mahdollisesti vahvistaa syyllisen esimerkiksi DNA-näytteiden avulla.

Jehovan todistajien hallintoelin lähetti kirjeen kaikille vanhimmistoille 01.10.2012. Sen aiheena oli ”lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö”. Kirje on hyvin pitkälle samoilla linjoilla kuin vanhinten salainen ohjekirjakin. Tässä yksi lainaus siitä: ”Vaikka vanhimmat tutkivat jokaisen syytöksen, Raamattu ei näin ollen anna heille valtuutta ryhtyä oikeudellisiin toimiin seurakunnassa, ellei väärintekijä ole tunnustanut tekoa tai ellei sille ole kahta luotettavaa todistajaa”.

Tuossa kappaleessa mainittiin ”kahden todistajan vaatimus”. Mikä se on? Miksi tarvitaan kaksi todistaa, ennen kuin edes kunnolla tutkitaan tapausta? Miksi ei heti ilmoiteta asiasta viranomaisille, joille rikosten tutkiminen kuuluu?

Vartiotorni-lehti kertoi ”kahden todistajan vaatimuksesta” 15.08.1997 lehdessä näin: ”Tarvitaan vähintään kaksi todistajaa, jotta syytös voitaisiin vahvistaa. Jos henkilö kiistää syytöksen ja sinun todistuksesi on ainoa, asia jätetään Jehovan käsiin. Näin tehdään tietoisina siitä, että kaikki on ”täysin paljastettua” Jehovalle ja että, jos tuo ihminen on syyllinen, hänen syntinsä ’tavoittavat’ hänet lopulta”.

Em. lainauksen mukaan seurakunta ei ryhdy mihinkään toimiin, jos vähintään kahta todistajaa ei löydy. Tuon säännön noudattamisella uhrin oikeudet eivät toteudu. Rikollinen pääsee kuin koira veräjästä. Lisäksi on huomioitava, että rikosten tutkimismenetelmät ovat kehittyneet viime vuosina huimasti. On tullut aivan yleiseen käyttöön menetelmiä, missä todistajia ei tarvita, esim. DNA-tutkimukset.

Onko tuolle ”kahden todistajan” vaatimukselle nykyisin mitään perusteita? Ei, koska Vartiotorniseura ei noudata sitä itsekään johdonmukaisesti. Tässä yksi esimerkki: Jos kaksi vastakkaista sukupuolta olevaa aikuista Jehovan todistajaa yöpyy samassa asunnossa, heidät voidaan erottaa, jos heidän nähdään lähtevän aamulla yhtä aikaa asunnosta. Tällaisessa tapauksessa ei välttämättä vaadita yhtäkään todistajaa millekään väärinteolle. Samassa asunnossa yöpyminen on erotusperuste, ellei yöpymiselle löydy ”lieventäviä” asianhaaroja.

Moni vilpitön Jehovan todistaja -nuori voi haaveilla vapaaehtoistyöstä ”hengellisen paratiisin” ytimessä, haaratoimistossa. Miten sinne pääsee vapaaehtoistyöhön? Ensin täytyy täyttää lomake. Jehovan todistajien lomake ”Anomus tilapäiseksi vapaaehtoistyöntekijäksi Beteliin” sisältää täysin sopimattomia kysymyksiä:

• Jos olet naimaton, suunnitteletko avioitumista lähitulevaisuudessa?
• Kuunteletko musiikkia, jossa sukupuolisella moraalittomuudella, väkivallalla, spiritismillä, rienaamisella tai muulla kristitylle sopimattomalla aineistolla on huomattava osa?
• Onko sinulla koskaan ollut homoseksuaalista suhdetta?
• Oletko koskaan syyllistynyt lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön?
• Onko sinulla tai perheenjäsenilläsi ollut joskus hermostollisia häiriöitä tai henkisiä häiriöitä (esim. vaikeaa depressiota, paniikkikohtauksia, kemiallisia häiriötiloja, paranoiaa, skitsofreniaa, itsemurhayrityksiä)?
• Onko sinulla koskaan ollut tai diagnosoitu… HIV-tartuntaa, sukupuolitautia, hepatiittia…?

Tuo lomake henkii myös sitä pahuutta, mikä on tyypillistä Vartiotorni-seuralle. Vapaaehtoistyöhön pyrkivä asetetaan ensin ”seinää vasten” ja kysellään sopimattomia kysymyksiä. Tietosuojavaltuutettu joutui puuttumaan tuonkin lomakkeen tekstiin. Se ei ole Suomen lain ja hyvän tavan mukainen teksti. Miksi ”hengellisen paratiisin” keskukseen hakijaa epäillään täysin moraalittomaksi ihmiseksi? Eikö Vartiotorni-seura usko ihmisen hyvyyteen?

Vartiotorniseuran omituinen suhtautuminen seksuaalisuuteen näkyy siinäkin, miten ”Raamatun ymmärtämisen opas” -kirjassa kerrotaan luomisesta. Aadam oli jo luotu, mutta hän oli vielä ainoa ihminen paratiisissa. Kenelle tulee edes mieleen kirjoittaa, että ”Aadam ei tuntenut seksuaalista vetoa eläimiin”? Miksi Vartiotorniseura katsoo asialliseksi huomauttaa, että Aadam ei ollut kiinnostunut eläimistä seksuaalisessa mielessä?

”Asetettuaan Aadamin Eedenin puutarhaan ja annettuaan hänelle hyvän ja pahan tiedon puuta koskevan lain Jehova sanoi: ”Ihmisen ei ole hyvä olla jatkuvasti yksin. Minä teen hänelle auttajan hänen täydennyksekseen.” (1Mo 2:18.) Hän ei pakottanut ihmistä etsimään itselleen toveria eläinten joukosta, vaan hän toi eläimet Aadamin luo, jotta tämä antaisi niille nimet. Aadam ei tuntenut seksuaalista vetoa eläimiin, ja hän pystyi toteamaan, ettei niiden keskuudesta löytynyt hänelle sopivaa toveria. – Raamatun ymmärtämisen opas, osa 2”.

Millaista tuhoa Vartiotorni-seuran ohjeisiin kirjoitettu pahuus on saanut aikaan? Varsinkin salaisten ohjeiden kirjaimellinen noudattamien on raunioittanut monen yksilön itsetunnon, henkisen terveyden ja luottamuksen ihmisiin.

Kirjoituksen lopuksi yksi omakohtainen kokemus, joka kertoo karua kieltään, millaista pahuutta hallintoelin omilla ohjeillaan ja säännöillään aiheuttaa. Kokemuksen kertoja on suomalainen.

”Saaralla on muitakin huonoja kokemuksia Jehovan todistajista. 12-vuotiaana häntä käytettiin seurakunnassa seksuaalisesti hyväksi.

– Kerroin siitä kouluterveydenhoitajalle, koska oireilin. Hän painosti tekemään rikosilmoituksen, mutta seurakunta ja äitini kielsivät sen.

Saaran äiti kutsui hyväksikäyttäjän kotiin kahville, jotta välit tuttavamieheen saadaan takaisin kuntoon. Seurakunnan mukaan Saara pääsisi asian yli, kun vain rukoilisi ja lukisi Raamattua.

– Seurakunnan oikeuskomiteassa minut tuomittiin, että olen 12-vuotiaana vietellyt nelikymppisen miehen. Meidät on lapsesta asti vaiennettu.” – Kertonut: ”Saara”.

Jehovan todistajien kirjallisuudessa, kokouksien ohjelmissa ja konventtipuheissa käsitellään paljon seksuaalisuuteen liittyviä asioita. Näiden asioiden toisto vuodesta toiseen muokkaa ihmistä halutulla tavalla. Seksuaalisuus on yksi niistä vallankäytön keinoista, mitä Vartiotorni-seura käyttää. Sillä se yrittää pitää Jehovan todistajat alamaisina.

Ihmisyyden ytimeen kuuluu kiinteänä osana seksuaalisuus. Kun hallintoelin manipuloi ihmisyyttä useilla eri tavoilla, se peukaloi myös seksuaalisuutta, mikä voi olla tuhoisaa monen yksilön kohdalla.

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin laajempana Johanneksen pojan nettisivuilla

– Jari-Pekka Peltoniemi –

Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n hallituksen jäsen