Olen syntynyt 1980-luvulla, joten kuulun niin sanottuun millenniaalien joukkoon.
Huomasin viikonloppuna Ylen uutisen aineesta saatananpalvonta.
https://yle.fi/uutiset/3-11141836
Päätin kaivella muistini lokeroita ja kirjoittaa siitä blogin.
Ala-asteaika (nykyinen ala-aste)
- Muistan keskustelun luokkatovereideni kanssa spiritismistä. Se tuntui hurjalta ja jopa pelottavalta. Ei tullut mieleen kokeilla sitä. Sitä pelanneet todistavat, että henkivallat ovat pelissä mukana. Tavaroiden liikkumista, punaisia silmiä peilissä ja muuta ikävää on tapahtunut. Noidan käsikirjaa joskus taisin selailla. Mustaan raamattuun en onneksi koskaan koskenut.
- Omalla ala-asteellani muuten laulettiin virsi joka aamu. Se oli siis varsin kristillinen koulu ainakin tältä pohjalta.
- Eräs uskonnon tunti jäi mieleen. Siinä hieman mieleltään epävakaa uskonnon opettaja piirsi taululle taivaan ja helvetin. Hän sanoi, että aloitetaan helvetistä. Sinne sitten sai sanoa kirosanoja, joita tuli mieleen. Varsin poikkeuksellsita opetusta sanoisin. Varmaan tulisi valituksia nykypäivänä…
- Kokonaisuutena ala-aste ajan kokemus uskonnonopetuksesta oli positiivinen
Ylä-asteaika ja lukioaika
- Rippikoulun jälkeen 90-luvun loppupuolella saatananpalvonnan vaikutus alkoi tulla läpi Suomen kristillisissä piireissä. Jo riparilla oli ollut yksi teemailta pahasta. Siinä laulettiin menevä biisi, mutta muuta en siitä muistakaan. Kävin Luterilaisen kirkon piiriin kuuluvassa tilaisuudessa, jossa täysin tummiin pukeutunut nainen piti luennon saatananpalvonnasta. Se oli faktapohjainen ja todella synkkäsävyinen. Ilmiö oli kirjaimellimesti hänelle totta, mutta esitystyyli jätti toivomisen varaa. Se oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun sellaisen luennon kuulin missään. Olen sen jälkeen paljon erilaisissa luterilaisen ja muiden tunnustuskuntien tilaisuuksissa kiertänyt. Näin jälkeenpäin ajatellen se oli kyllä rajan ylitys. Siinä kunniaa sai enemmän vihtahousu kuin Jeesus. En muista, että olisi selkeästi sanottu, että Jeesus voitti ristillä kuoleman ja pahan vallan. Eikä korostettu,että häneen uskoville ei ole mitään syytä pelkoon. (Huom.myöhemmin olen kuullut kyllä monia Raamattu-tunteja hengellisestä sodankäynnistä Efesolaiskirjeen 6.luvun pohjalta. Ne ovat olleet tasapainoisia ja tervehenkisiä)
- Lukioaikana havahduin selvemmin Päivi Niemeen, joka kertoi todistuksia siitä kuinka Jeesus vapautti hänet saatananpalvonnasta. Mieleen jäi selvästi se, Päivin kuultua The Roadin biisin Tuhlaajalapsi, niin hän juoksi pusikkoon itkemään. Tästä alkoi matka pimeydestä valoon hänen kohdallaan.
- Tummiin pukeutuneita hevareita ja goottityttöjä oli lukiossani kourallinen. Eräs heistä oli uhrannut vuohen pään metsässä, joka kyllä menee jo aika lailla saatananpalvonnan puolelle. Eräs toinen oli satanisti. Näin jälkeenpäin ajatelleen voisi sanoa, että joillekin tämä vaihe oli ohimenevä, mutta se kuului nuoruuteen.
Yhteenvetoa:
- Omalta kohdalta ei ole kouluajoilta eikä kristillisistä piireistä tullut esiin tämä saatananpalvontailmiö kovin vahvasti muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Enemmän oli esillä ufo-buumi(Salaiset kansiot tv-sarja) ja sen myötä salaliittoteoriat vuosituhannen lopun lähestyessä. Eivät nekään silti itselle paniikkia tuoneet.
- Ylen artikkeli on hyvin tehty, mutta se ehkä jopa hieman vähättelee saatananpalvontaa ilmiönä ja jopa kyseenalaistaa, että sellaiseen osallistuneita ihmisiä olisi ollut. Psykologia selittää kaiken kenties?
- Ylen jutusta(linkki alussa) :
Nykyään Niemi asuu Tampereella ja työskentelee terapian, työnohjauksen ja seksuaalineuvonnan parissa. Mitä jos joku soittaisi hänelle nyt kertoen, että talossa kummittelee ja demonit ovat läsnä?
– Lähden ensimmäisenä hakemaan vastausta psykiatriselta puolelta. Siitä minulla on koulutusta, Niemi toteaa.
* Näkisin, että on vaikea uskoa, että vastaava ilmiö enää toistuisi. Nykyään tuntuu, että koko paholainen ja henkivallat ovat hieman sivussa. Toisaalta ihmisiä kiinnostaa henkisyys ja monesti sen kautta yliluonnolliset ilmiöt, kuten enkelit
- Eräs poikkeus sääntöön tuli vuonna 2013 https://tampereenseurakunnat.fi/kirkko_tampereella/uutiset_ja_media/uutisarkisto/uutisarkis
- Olin tuolla paikalla. Suurin osa asiantuntijoista ja yleisöstä uskoi niin demoneihin kuin enkeleihin. Raamatulliset olennot ovat siis keskuudessamme myös heidän mielestä, jotka eivät jaa kristillistä maailmankuvaa ja uskoa Jumalaan.
Lopuksi:
- vahvistukaa Herrassa, ottakaa voimaksenne hänen väkevyytensä. Pukekaa yllenne Jumalan taisteluvarustus, jotta voisitte pitää puolianne Paholaisen juonia vastaan. Emmehän me taistele ihmisiä vastaan vaan henkivaltoja ja voimia vastaan, tämän pimeyden maailman hallitsijoita ja avaruuden pahoja henkiä vastaan. (Ef.6:10–12)
- Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.
Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. (Room.8:37-39)
p.s. Mitä kokemuksia sinulla blogin ilmiöstä?
Kannattaisi mieltää, että koko oppi perosoonalisesta Saatanasta ja käsite Saatana ovat maahamme aikanaan raijjattuja kristillinensiä tuontituotteita. Ilman kirkkoa ei meill olisi saatanaakaan, mitä ’palvoa’.
Raamatun saatanat ovat usein perin väärinkäsittetyjä’ ja joskus väärinkäännettyjäkin piruparkoja. Suosittelen esseetäni: https://www.kotimaa.fi/blogit/saatanan-synty-antiikista-kristinuskoon/
Lukaisen blogisi jossain kohtaa. Pituuden perusteella olet aihepiiriin perehtynyt.
Ei savua ilman tulta sanotaan. Okkultismin monisyisiä oppisuuntia sen enempää pöyhimättä, niin ihmisellä on taipumusta hairahtua valosta pimeyteen ja joskus eksyä syviin ja synkkiin metsiin, jossa monet ovat myös mielensä menettäneet.
Ihminen on herkkä olento ja eksytettävissä pienestä pitäen palvomaan esim. Maailman alkeisvoimia.
Lapsen mieltä on helppo järkyttää. On myös tahoja, jotka pyrkivät pahaan ja ovat mieltyneet tietoisesti hyvän vastustamiseen. Saatanasta liikkuu paljon kaikenlaista hölynpölyä, mutta vielä enemmän valheita.
Jos joku törmäisi ”saatanaan”, niin luultavasti pitäisi häntä nerona ja viisaana, mutta juuri nämä ominaisuudet eksyttävät ihmiset palvomaan luotua Luojan sijaan. Raamattu esittää tuon ”Jumalan vastustajan” (joka kuvaa ”saatanaa” parhaiten) yhdeksi Jumalan luoduista ja varsin merkittäväksi tekijäksi, jota ei kannata aliarvioida.
”Lapsen mieltä on helppo järkyttää.”
Juuri, ja Suomessakin on järkytetty monen monen lapsen mieltä pelottelemalla häntä helvetillä ja poliisilla ja Jumalalla ja Saatanalla ja kuumalla kivellä, jonka Jumala pudottaa taivaasta hänen päähänsä.
Saatanan on Suomeen tuonut kristinusko.
Hyvää pohdintaa ja viisaita sanoja. Monet lapset näkevät liian aikaisin kauhuelokuvia ja muuta materiaalia, jossa pimeyden voimat tulevat esiin. Ikärajat ovat suojaksi. Todellisuudessa silti moni on nähnyt niitä ennen aikojaan. Itsekin näin mm. Aliens-leffoja jo alle 10-vuotiaana enkä voi sanoa, että se oli hyvä juttu.
Raamattu antaa juuri sellaisen kuvan, että Antikristus on kaikkea muuta kuin sarvet ja häntä vastaan tuleva pirulainen. Hän on todennäköisesti ulkonäöltään lähempänä jotain Hollyywood-näyttelijää ja osaa puhua uskonnollista ja kohteliasta kieltä.
Jep, saatanalla ja helvetillä pelottelu on sairasta puuhaa.
>> Sitä pelanneet todistavat, että henkivallat ovat pelissä mukana. Tavaroiden
>>liikkumista, punaisia silmiä peilissä ja muuta ikävää on tapahtunut.
Ja sitten kun näitä asioita testataan tietellisesti, valvotuissa oloissa niin tavarat eivät liiku, punaisia silmiä ei näy peilissä eikä mitään muutakaan ikävää tapahdu. Lapsilla ja joillakin aikuisilla on toki varsin vilkas mielikuvitus.
Ottamatta kantaa tarinoiden todenperäisyyteen mutta…
Miten oikeastaan tällaista voi testata ”valvotuissa oloissa”…?
Siis jos kyse on/olisi henkimaailman toiminnasta, siis persoonallisten henkiolentojen, niin kuinka siihen voi suhtautua samalla tavoin kuin persoonattomaan luonnonvoimaan/ilmiöön, ja tutkia samoin metodein?
Edelleen, väittämättä mitään ehdotonta suuntaan tai toiseen, oikeasti ihmettelen miten tieteen kentällä ei ymmärretä sitä, että JOS kyse olisi oikeasti henkimaailman asioista, siis toiminnasta, jonka aiheuttajilla on persoonallisuus, niin se on lähtökohtaisesti, täysin ja perustavanlaatuisesti eri asia kuin luonnonilmiöiden tai maaperän kerrostumien tms tutkiminen.
Samoin rukouksen tutkiminen samoin kuin hoitomuotoja tai lääkkeen/lumelääkkeen vaikutusta.
Tässä kohden sanoisin että tieteen tekijöiltä puuttuu sitä mielikuvitusta 🙂 Kykyä ymmärtää mistä on kyse, oli se totta tai ei…
Muistan kyllä omakohtaisesti tapauksen, jossa rippileirillä nuoret päättivät järjestää spiritistisen istunnon. Jonka seurauksena eräs tyttö meni transsiin ja täysin sekaisin pitkäksi aikaa. Ok, itsesuggestiota tai vastaavaa.
Mutta entä tapaus, jossa pahat henget olivat ilmoittaneet kiroavansa kaksi miestä (ei liittyen em. tapaukseen rippileirillä) siten, että toisella heistä olisi aina murtunut luu jostain kohden, ja toisen lapset olisivat mielisairaita. Kumpikin toteutui. (Nicky Cruz: ”Juokse henkesi edestä”/ ”Devil on the run”)
No, tässä kohden sitten voi selittää, ettei mitään kirousta ollut vaan se keksittiin jälkeenpäin. Mutta… miksi? Eivät he ainakaan mitään positiivista julkisuutta saaneet…
Eivät olleet myöskään uskovaisia…
>>Miten oikeastaan tällaista voi testata “valvotuissa oloissa”…?
Laboratorio-olosuhteissa, voimme esimerkiksi varmistaa sen että jos
tavarat liikkuvat niin ensinnäkin meillä on objektiivista todistusaineistoa
erilaisilla mittalaitteilla mitaten sekä tietysti erilaiset tavat huijata on
eliminoitu (magneetit, narut, jne)
>>, ja tutkia samoin metodein?
Me voimme ainakin varmistaa että ilmiö on todellinen. Esimerkiksi että esine liikkuu
ilman että osaamme sanoa mistä voima siihen on peräisin.
>>Samoin rukouksen tutkiminen samoin kuin
Jos joku väittää että rukous auttaa sairuteen niin tottakai me voimme tutkia tätä
aivan kuten tutkimme miten joku lääke auttaa sairauteen. Ja rukousta on muuten tutkittu
ja tulos oli että mitään vaikutusta rukouksella ei ollut.
>>Mutta… miksi? Eivät he ainakaan mitään positiivista julkisuutta saaneet…
Ihmisten motiiveista on vaikea sanoa. Mutta mitään syytä meillä ei ole
uskoa näitä tarinoita todeksi.
Näistä yliluonnollisista ilmiöistähän on luvattu oikein miljoonan dollarin palkinto,
jos sellaisen kykenee suorittamaan valvotuissa oloissa (telepatia, joogalento, telekinesis,..)
https://en.wikipedia.org/wiki/One_Million_Dollar_Paranormal_Challenge
”Laboratorio-olosuhteissa, voimme esimerkiksi varmistaa sen että jos tavarat liikkuvat niin ensinnäkin meillä on objektiivista todistusaineistoa erilaisilla mittalaitteilla mitaten sekä tietysti erilaiset tavat huijata on eliminoitu (magneetit, narut, jne)”
—
-Ok. Tavat huijata on poissuljettu. Ja sitten…?
>>, ja tutkia samoin metodein?
”Me voimme ainakin varmistaa että ilmiö on todellinen. Esimerkiksi että esine liikkuu ilman että osaamme sanoa mistä voima siihen on peräisin.”
-Mutta jos esineet todella liikkuisivat henkien vaikutuksesta, niin silloin kyse on enemmän kuin ”ilmiöstä”. Miten voi todentaa, että kyseessä on henkimaailma, eikä ihmismielen voima?
>>Samoin rukouksen tutkiminen samoin kuin
”Jos joku väittää että rukous auttaa sairuteen niin tottakai me voimme tutkia tätä aivan kuten tutkimme miten joku lääke auttaa sairauteen.”
-Mainitsitin tästä nimenomaan sen takia, että tätä on tutkittu. Ja tiedän kyllä mikä oli tulos.
Ja vaikuttaa siltä että et nyt ymmärrä. Rukous ei ole lääke, eikä se ole hoitomuoto. Vaan se on vuorovaikutusta, yhteyttä persoonalliseen olentoon, jolta pyydetään jotain.
_Tämän vuoksi_ sitä ei voi tutkia samoin kuin lääkettä tai hoitomuotoa. Ei siis todellakaan ”tottakai”, vaan ”ei tosiaankaan voida”.
Eli väite ei ole se, että ”rukous auttaa sairauteen”, vaan että ”Jumala kuulee rukoukset ja vastaa niihin”. Huomaatko eron?
”Ja rukousta on muuten tutkittu ja tulos oli että mitään vaikutusta rukouksella ei ollut.”
-Kuten edellä sanoin. Ei ymmärretty mitä siinä oikeastaan ”tutkitaan”.
…
>>Mutta… miksi? Eivät he ainakaan mitään positiivista julkisuutta saaneet…
”Ihmisten motiiveista on vaikea sanoa. Mutta mitään syytä meillä ei ole uskoa näitä tarinoita todeksi.”
-Eipä tietenkään… No, mitä meillä on syytä uskoa? Että maailmankaikkeus on luonut itse itsensä? Eli mitä oikeastaan voimme ottaa, ja mitä otamme, lähtökohdaksi? Sen, että yliluonnollisia asioita EI TAPAHDU. Ja mitään muita todellisuuden tasoja EI OLE. Mitään henkimaailmaa EI OLE… ?
Siis voimmeko olettaaa ilman muuta lähtökohtaisesti, että todellisuus on tasan tarkkaan se mitä on tieteellisesti tutkittu ja todennettu? Että todellisuus on yhtä kuin ihmisen käsityskyky ja tieteen mahdollisuudet…?
”Näistä yliluonnollisista ilmiöistähän on luvattu oikein miljoonan dollarin palkinto, jos sellaisen kykenee suorittamaan valvotuissa oloissa (telepatia, joogalento, telekinesis,..)”
-Telepatia, joogalento ja telekinesis menevät kaikki vähän samaan sarjaan. Huomaatko mihin? Siihen ”suorittamiseen”, joka voi tapahtua ihmisen toimesta. Ihmisen, joka omaa yliluonnollisia voimia?
Huomaatko mikä ero on tällä ja henkimaailman olemassaolon mahdollisuudella? Mikä aika merkittävä ero?
>>Miten voi todentaa, että kyseessä on henkimaailma, eikä ihmismielen voima?
Me voimme objektiivisesti todestaa että ilmiö on todellinen. Syytä ilmiöön emme
välttämättä pysty mitenkään osoittamaan. Esimerkiksi todistamme laboratorio-olosuhteissa
että esine liikkuu itsestään heti kun mainisimme sanan Vishnu. Voimme ainoastaan todistaa
että ilmiö on todellinen ja ehkä että ilmiöllä (näyttäisi) olevan korrelaatio siihen mitä teemme.
Se mitä me emme pysty osoittamaan on että mikä esinettä liikuttaa. Onko sen liikuttaja
vishnu niminen henkiolento, omaako joku huoneessa telekinesis voimia ja liikuttelee
esinettä aina kun sanomme vishnu vai onko syy kenties ihan jotain muuta.
>>-Eipä tietenkään… No, mitä meillä on syytä uskoa?
Asioihin mitkä voidaan todistaa ja mitkä ovat lähtökohtaisesti rationaalisia. Esimerkiksi minä
väitän sinulle syöneeni hernerokkaa eilen on täysin eri sarjassa kuin se että minä kerron sinulle
jutelleeni kummituksen kanssa. Voin valehdella molemmissa tapauksissa mutta hernerokan syöntiin
sinulla on peruste uskoa koska tiedät että A) hernerokkaa on olemassa B) ihmiset syövät hernerokkaa.
>> Sen, että yliluonnollisia asioita EI TAPAHDU.
>> Ja mitään muita todellisuuden tasoja EI OLE.
>> Mitään henkimaailmaa EI OLE… ?
Kyllä! Tämä on rationaalinen perusolettamus ennenkuin toisin todistetaan. Se että selität jotain
asialla, jota ei ole todistettu olevan edes olemassa ei ole mikään selitys.
>>Huomaatko mikä ero on tällä ja henkimaailman olemassaolon mahdollisuudella?
Ei ole mitään eroa. Henkimaailmat, telekinesis, kummitukset jne ovat kaikki lähtökohtaisesti
olemattomia asioita ja mielikuvituksen tuotetta kunnes toisin todistetaan.
”Se mitä me emme pysty osoittamaan on että mikä esinettä liikuttaa. Onko sen liikuttaja vishnu niminen henkiolento, omaako joku huoneessa telekinesis voimia ja liikuttelee esinettä aina kun sanomme vishnu vai onko syy kenties ihan jotain muuta.”
—
-Nimenomaan näin. Tässä olemme samaa mieltä.
—
>>-Eipä tietenkään… No, mitä meillä on syytä uskoa?
Joona O: ”Asioihin mitkä voidaan todistaa ja mitkä ovat lähtökohtaisesti rationaalisia.”
-Ymmärrän ajatuksen todistamisesta, mutta siinäkin on paljon oletusta, epävarmuutta ja tulkinnanvaraa. Olen oikeasti miettinyt voidaanko mitään ihan ”loppuun asti”, _täysin aukottomasti_ todistaa.
Entä mitä tarkoittaa ”rationaalinen”, muuta kuin sitä mitä olemme tottuneet pitämään mahdollisena ja totena?
Joona O: ” Esimerkiksi minä väitän sinulle syöneeni hernerokkaa eilen on täysin eri sarjassa kuin se että minä kerron sinulle jutelleeni kummituksen kanssa.”
-Totta kai se on.
Kokemus, järki ja ymmärrys ovat ne tekijät, joiden perusteella se on eri sarjassa. Se on meille tuttua, ymmärrettävää ja tiedämme miksi ja miten se on mahdollista. Olemme nähneet ja kokeneet sen, useita kertoja.
Sitä juuri tarkoitin tuossa edellä. Asiat, joita ei _yleensä_ tapahdu, ei vielä itsestäänselvästi tarkoita, että niitä ei voi tapahtua.
Tästä Richard Dawkinskin kirjoitti kirjassaan ”Sokea kelloseppä”. Hän uskoi, aivan (mielestään) rationaalisella ajattelulla, että kivipatsas voi heilauttaa kättään, jos kaikki sen molekyylit liikkuisivat yhtäkkiä samaan suuntaan.
Hän ei ollut koskaan nähnyt, ja snoi myöntävänsä, että itsekin säikähtäisi, jos näin tapahtuisi. Mutta selitys oli valmiina.
Täytyy kyllä antaa hänelle tunnustus ainakin siitä, että hän ei rajaa todellisuutta siihen mitä olemme nähneet tapahtuvan, ja mikä kuuluu normaaliksi hyväksyttynä asiana elämään ja tieteelliseen todellisuuteen.
—
Joona O: ” Voin valehdella molemmissa tapauksissa mutta hernerokan syöntiin sinulla on peruste uskoa koska tiedät että A) hernerokkaa on olemassa B) ihmiset syövät hernerokkaa.”
-Tässä juuri tulemme siihen mikä ero meillä on ajattelussamme. (Siissinulla vrt minulla ja Richard Dawkinsilla 🙂 )
Myös minun ja Richard Dawkinsin ajattelussa on eroa, toki. En itse pidä lähtökohtaisena oletuksena sitä, että vain se on mahdollista, minkä voimme (etu- tai jälkikäteen selittää tieteellisesti, ja mikä kuuluu ymmärryksemme ja aistihavaintojemme piiriin.)
>> Sen, että yliuonnollisia asioita EI TAPAHDU. >> Ja mitään muita todellisuuden tasoja EI OLE. >> Mitään henkimaailmaa EI OLE… ?
Joona O: ”Kyllä! Tämä on rationaalinen perusolettamus ennenkuin toisin todistetaan.”
-Mutta miksi? Siis miksi oletat (pidät itsestäänselvyytenä, että ihmisen ymmärrys ja havaintokyky kattaa ilman muuta KOKO todellisuuden, kaikkineen ja kaikkine tasoineen ja ulottuvuuksineen?
Joona O: ” Se että selität jotain asialla, jota ei ole todistettu olevan edes olemassa ei ole mikään selitys.”
-Ei tietenkään. Mutta kuten edellä sanoin, selitystä ei välttämättä ole, eikä koskaan löydetä. Tiede ei erittäin todennäköisesti, koskaan pysty selittämään kaikkea.
Eikä oikeastaan nytkään taivan äysin selitä oikeastaan MITÄÄN. Tiede tekee havaintoja siitä miten asioita tapahtuu, mitkä tekijät vaikuttavat toisiinsa ja antaa ilmiöille nimiä.
Mutta ei _oikeastaan_ selitä niitä.
>>Huomaatko mikä ero on tällä ja henkimaailman olemassaolon mahdollisuudella?
Joona O: ”Ei ole mitään eroa. Henkimaailmat, telekinesis, kummitukset jne ovat kaikki lähtökohtaisesti olemattomia asioita ja mielikuvituksen tuotetta kunnes toisin todistetaan.”
-Ei hyvänen aika! Erohan on valtava ja todella merkittävä.
Siis henkimaailman ja telekinesis-ilmiön (siis ihmisen ko. kyvyn) välillä. Samoin kummitukset menee aivan eri sarjaan kuin kaksi edellä mainittua.
Siis ero on olemuksellinen, määritelmällinen. Ja tämä juuri vaikuttaa (tai sen pitäisi vaikuttaa) siihen miten ko. ilmiötä tutkitaan ja voiko sitä tutkia.
Miten tutkitaan tieteellisesti persoonallisten olentojen käyttäytymistä, tietyssä tilanteessa tai näiden kanssa kommunikoitaessa? Riippumatta siitä onko näiden olemassaoloa todistettu, juurikin koska ei voi olettaa, että tämänkaltaisen (mitä on yritetty) tutkimuksen avulla niiden olemassaoloa voisi selvittää.
Siis annan esimerkin: tiede voi tutkia onko jollain planeetalla edellytyksiä elämälle. Tai merkkejä älyllisestä elämästä.
Ok.
MUTTA; Entä jos yritetään tutkia alienien käyttäytymistä, reagointitapaa tai toimintaa tietyssä tilanteessa, tai silloin kun joku väittää olevansa niihin yhteydessä.
Ajatteletko ettei niitä pätkän vertaa kiinnosta se, että niitä tutkitaan tieteellisesti? Tai että eivät tietäisi tai tajuiaisi sitä?
Eli TÄSSÄ on se merkittävä ero. Eli tämä vertautuu mm. siihen tutkimukseen ”rukouksen parantavasta voimasta”. Sellaista ei ole olemassa.
Sen sijaan oli ja on kyse siitä onko olemassa Jumala, jota voimme puhutella rukouksen kautta ja pyytää asioita.
Mutta jos mietit tuota alien-esimerkkiä. Persoona on aina persoona, eloton ja tahdoton ilmiö on eloton ja tahdoton ilmiö. Ihmisen yliluonnollinen kyky on yliluonnollinen kyky.
Tässä kolme täysin erilaista asiaa, joita ei voi tutkia samoin metodein. Eli jätät huomiotta sen (väitetysti olemassaolevien) tutkittavien persoonallisuuden. Ja siinä on se merkitävä ero.
Sarin kuvailevat jutut tuovat hyvin esiin, että pimeyden voimien kanssa ei tule leikkiä.
Luterilaisen kirkon puolellakin on herätty pikkuhiljaa pimeuden voimien olemassaoloon.
Eräs pappi puhui jopa, että on pohdittu kaavaa siihen kuinka riivatusta ihmisestä ajetaan demoni pois.
Timo Keskitalo on julkisesti haastattelussa kertonut auttavansa ihmiskaupan uhreja irti voodookirouksesta.
Luther kohtasi paholaisen hyökkäyksiä elämänsä aikana.
Luther kertoi eri yhteyksissä useammastakin kokemuksesta Saatanan fyysisistä hyökkäyksistä. Toisaalla Luther kuvaa sitä, kuinka Wartburgissa vadit putoilivat pitkin portaita, pöydällä olevat saksanpähkinät alkoivat liikkua itsestään ja yöllä hänen sänkynsä alkoi täristä ilman syytä. Vaikka tällaiset ilmiöt voivat olla pelottavia, Luther ei pitänyt niitä varsinaisesti vaarallisina. Ahdistus ja hämmennys ovat pahimmat, mitä tällaisista ilmiöistä voi seurata. Jos hyökkäysten kohde säilyttää uskonsa ja rohkeutensa, hän selviää hyvin ja kummittelu ajan myötä lakkaa. Koputtelevista hengistä kärsiviä Luther ohjeistaa:
Tehkää ristinmerkki päällenne ja luottakaa uskoonne. . . . Halveksikaa tätä henkeä vahvassa uskossa ja pankaa rohkeasti toivonne Jumalan sanaan; hän ei kykene vahingoittamaan teitä eikä hyökkäämään Jumalan sanaa vastaan. Älkää huolehtiko, sillä minun käsitykseni mukaan tällaiset räyhähenget [poltergeist] eivät ole Jumalan lähettämä rangaistus. Omin luvin ja omaksi ilokseen ne koettavat säikäyttää meidät – turhaan, sillä niillä ei ole valtaa oikeasti vahingoittaa ihmisiä.
Sananjulistuksen vaikutus ei siten rajoittunut vain kirkkoon ja yhteiskuntaan, vaan se myös muutti henkien, noitien ja menninkäisten maailmaa, ajaen karkuun ja tukahduttaen nämä kaikkein dramaattisimmat Saatanan teot. Toisaalta Luther ymmärsi, että moisten ilmiöiden väheneminen oli osaltaan myös Saatanan oma valinta:
Ennen vanhaan oli paljon henkiä ja peikkoja, ja ne pelottelivat ihmiset tekemään niiden vaatimusten mukaan. Näin oli siksi, että ihmiset eivät tunnistaneet paholaista näiden olentojen takana. Mutta nyt kun hänet on tunnistettu, hän itse vetäytyy tällaisesta pelistä. Nykyään hän etsii toisenlaisia keinoja lumotakseen ihmiset ja johtaakseen heidät harhaan. Tämän hän tekee ruumiillisten räyhähenkiensä ja lahkolaistensa kautta.
Siten paranormaalien ilmiöiden väheneminen tai täysi katoaminen on toisaalta seurausta Kristuksen sanan esiin murtautumisesta, toisaalta Saatanan omasta strategianvaihdoksesta. Luther uskoi elävänsä siirtymävaihetta tavassa jolla paholaisen työt tapahtuivat. Ennen, hengellisen pimeyden aikana, Saatana oli vapaa käyttämään suorempia keinoja; nyt hän mukautti menetelmänsä vastaamaan uudistunutta tilannetta. (Concordia 2/2009, Esko Murto)
Saattoiko Lutherilla olla mahdollisesti kyse delirium tremens’stä?
Kristiyssä Euroopassa on jo totottu siihen, että pahat henget eivät orjuuta ihmisiä, mutta mne Intiaan katsomaan kuinka kuolleille ja hengille uhrataan julkisesti.
On hyvä huomata, että ns. taikausko ja muut vastaavat nimenomaan orjuuttavt ihmiset. Jopa horoskooppien lukemisen tiedetään aiheuttavan orjuutta niiden hengelle. Jos ihminen pelkää, niin ihmisellä on myös pelon aiheuttaja.
Rakkaudessa ei ole pelkoa ja siihen meitä ohjaa Jeesus Kristus, jonka nimessa olen itse saanut Vapauden ja myös vapauttanut muita. Yksi Nimi on ylitse kaiken ja kaikki henget ovat Hänelle alamaiset.
Eurooppa on hyvää vauhtia menossa takaisin pakanajuurilleen. New age valtaa alaa ja itämaiset uskonnot tulevat vauhdilla tännekin. Suomessa toimi pitkään katolinen manaaja, joka kävi myös meille teologian opiskelijoille pitämässä luennon. Hänelle jopa psykiatrit lähettivät heitä, joihin mikään hoito ei tuntunut tepsivän. Itse on psykologian kannalla ja se kortti kannattaa aina ensin kääntää. Erityistapauksissa voi olla kyse tarpeesta vapauttamiseen Jeesuksen Kristuksen auktoriteetilla ja sellaisen henkilön kautta, joka on asiaan perehtynyt. Tämä ei ole kaikkia varten.
Olen vieraillut Intiassa ja siellä ihmiset tulevat pyytämään rukousta, koska tietävät, että kristityillä on lääke pelkoihin ja orjuuteen.Täydellinen rakkaus todellakin karkottaa kaiken pelon. Hän on Jeesus Kristus!
>>Hänelle jopa psykiatrit lähettivät heitä, joihin mikään hoito ei tuntunut tepsivän
En usko. Tällaisesta toiminnasta lähtisi psykiatrin luvat samantien. Hän olisi myös
rikosoikeudellisessa vastuussa lähettäessään potilaan sellaisen henkilön hoteisiin, joka ei ole terveydenalan ammattilainen.
”On hyvä huomata, että ns. taikausko ja muut vastaavat nimenomaan orjuuttavt ihmiset. ”
Olen huomannut että saman on saanut/saa aikaan uskomaton myös usko pikkuperkeleisiin, noitiin ja demooneihin j riivaajiin. Ovat orjuuttaneet niinkin paljon, että niihin uskovia lienee joutunut hoitoon.
”En usko. Tällaisesta toiminnasta lähtisi psykiatrin luvat samantien. Hän olisi myös rikosoikeudellisessa vastuussa lähettäessään potilaan sellaisen henkilön hoteisiin, joka ei ole terveydenalan ammattilainen.”
Näin hän sanoi omalla suullaan ja mikä minä olen sitä kiistämään. En tunne alan lainsäädäntöä, mutta poikkeustapauksissa varmaan voidaan toimia toisin.