Viittasin johonkin kirjaan blokissani. Kirja oli painettu viimevuosituhannen viimeisen vuosisadalla. No, sehän ei tietenkään ole enää pätevää , kun on jo sata vuotta kulunut. Vaikka tiedetään kirjoittaja ja tiedetään mitä hän elämänsä aikana teki. Sen lisäksi hän kirjoitti aiheesta, joka koskee Raamatun aikaa ja siitä eteenpäin. Sensijaan sata vuotta alkuseurakunnan jälkeen on niin lyhyt aika, että vielä ehkä kolmannella vuosisadalla kirkkoisät olivat lähes aikalaisia ja lähes Jeesuksen silminnäkijöitä.
Toinen asia, jota olen ihmetellyt on siis tiedon lisääntyminen. Mitä pitemmäksi aikajänne tulee tapahtumiin, sitä enemmän julkaistaan tietoa tapahtumista. Kun tiedetään tai olen tietävinäni, että lähes alkuperäisiä tekstejä on vähän ja niitä koskiessa pitää olla hanskat kädessä, luulen, ettei niitä valtoimenaan pelmuuteta? Kiinnostaisi tietää missä ja minkälainen tietovarasto on olemassa, josta voidaan ammentaa aina vain tarkempaa tietoa mitä on tehty ja mitä sanottu.
Jotenkin on tullut ajatus, että mikään oleellinen ei ole muuttunut, vaikka niin luulemme ja moni uskoo, että kaikki on muutoksessa. Olemme syntyneet niinkuin aina on synnytty. Olemme kasvaneet aikuisuuteen niinkuin aina on kasvettu. Me vanhenemme niinkuin aina on vanhennuttu. Me tulemme harmaiksi tai kaljuiksi niinkuin aina on tapahtunut. Me kuolemme täältä pois niinkuin aina on kuoltu. Raamatussa on ohjeita hyvään elämään. Jos luemme käskyt, niin niistä ei yksikään ole elämälle vieras. Jos olen koittanut ojentaa elämäni niiden mukaan, olenko elänyt säälittävän surkeaa elämää? Eräs evankeliumin julistaja sanoi jossain puheessaan: Vaikka ei kuoleman jälkeen olisi yhtään mitään, niin en ole menettänyt elämässäni mitään hyvää! Olen elänyt hyvän elämän.
